Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oscarin työnä on löytää huumeita – "Ihmisnenälle se on tekemätön rasti"

Päältä haistava koira on poliisille iso apu huumeiden paljastamisessa. Tullinkin mielestä koira on korvaamaton työkalu huumeitten vastaisessa työssä. Se kutsuu huumekoiriaan tehonyrkiksi.

 

Poliisin työkalupakissa yksi työkalu on ylitse muiden: koira.

Perinteisesti poliisiin on yhdistetty suojelukoulutettu, aggressiivinen koira, joka – laulun sanoin – puree renttua reiteen. Kiltin kotikoiran oloiset nenäkoirat tekevät vähintään yhtä arvokasta työtä paikantaessaan huumausaineita, aseita, ruumiita tai rahaa.

Hämeen poliisilaitoksessa Oscarin työnä on löytää huumeita. Ohjaajansa kanssa sen voi tavata esimerkiksi kauppakeskuksissa paikoissa, jonne kameravalvonta ei ulotu ja jotka siten saattavat houkutella huumekauppiaita.

Päältä haistavan koiran läsnäolo rauhoittaa elämää myös monipäiväisissä konserteissa, joissa huumeitten myynti ja käyttö lisäävät järjestyshäiriöitten riskiä. Kun eräällä kaksipäiväisellä festarilla ei ensimmäisenä päivänä ollut huumekoiraa ja tieto siitä levisi, toisena päivänä huumeet alkoivat vaihtaa omistajaa.

Päältä haistavaa koiraa ei talutella kauppakeskuksissa sattumanvaraisesti vaan poliisilla on rikosepäilynsä tueksi kättä pidempää, kertoo ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta. Laitoksen päältä haistava koira ohjaajineen on sijoitettu kenttävalvontaryhmään, joka on Takalan vastuulla.

Erikoiskoira on kustannustehokas tapa estää ja paljastaa huumausainerikollisuutta.

Joskus huume-epäily saa vahvistusta siitä, kun henkilö koiran havaittuaan tekee äkkiä U-käännöksen. Tällöin henkilöä yleensä puhutetaan. Joku voi hätäpäissään yrittää heittää aineet menemään.

Työ vaatii tarkkaa silmää ohjaajalta. Hänen on kyettävä päättelemään koiran merkkauksen voimakkuudesta, onko henkilöä tarpeen puhuttaa.

Vain ohjaaja rajoitteena

Hei, mitäs täältä löytyy? Oscar on havainnut kohdehenkilössä huumasaineen hajun ja kertoo siitä ohjaajalleen. Kuva: Mirja Hussain

Jouni Takalan mukaan koira on tehokas etsinnöissä. Ellei koira löydä rakennuksesta huumausainetta, ei sitä siellä olekaan.

Erityisen tehokas työkalu koira on etsittäessä huumausaineita maakätköstä laajalla metsäalueella.

– Ihmisnenälle se on tekemätön rasti.

Päältä haistava koira paljastaa kaikki yleisimmät markkinoilla olevat aineet, myös muuntohuumeet.

Ylikomisario Joni Tonteri Poliisiammattikorkeakoulun poliisikoiralaitokselta tietää, että aktiivisimmat koirat tunnistavat toistakymmentä hajua.

– Koiralla on hajumuisti, joka vaatii harjoittelua.

Ellei koira löydä rakennuksesta huumausainetta, ei sitä siellä olekaan. Ylikomisario Jouni Takala

Myös koira yksilönä kaipaa tekemistä. Se alkaa stressaantua, ellei se pääse töihin. Jos keikkaa ei ole, koiralle järjestetään harjoituksia.

Poliisikoira ei väsy.

– Ainoa käyttöä rajoittava tekijä on ohjaajan kapasiteetti. Poliisimiehellä on muutakin työtä, Joni Tonteri muistuttaa.

Hänen mukaansa hyvä ohjaaja on kuin ohjattavansakin eli terve, energinen ja aktiivinen.

– Ohjaajalla on oltava palo työhön.

Koiranohjaajakoulutus kestää 2,5 vuotta. Vuotuinen sisäänotto on 12 opiskelijaa. Opiskelijan on sitouduttava tehtävään kymmeneksi vuodeksi.

Poliisilla on Suomessa noin 250 koiranohjaajaa, joista vain viisi on naisia. Ylikomisario Tonterin mukaan tämä saattaa johtua siitä, että poliisikoirapartiot toimivat tyypillisesti etulinjassa ja perinteisesti tehtävä on mielletty miehiseksi.

Myös vankiloitten huumekoirat ovat poliisikoiralaitoksen kouluttamia.

Poliisilla on noin 20 erikoishuumekoiraa. Joni Tonteri arvioi, että vuosittain niille kertyy yhteensä 4 000–5 000 tehtävää.

Erikoiskoirat, kuten ruumiskoirat, ovat valtakunnallisessa käytössä. Esimerkiksi Hämeen poliisilaitoksen räjähdekoira kävi heinäkuussa keikalla Helsingissä.

Se varmisti nenällään, että presidenttien Putin ja Trump oli turvallista tavata.

Tullin tehonyrkki "täysin korvaamaton"

Kuva: Mirja Hussain

Tullin kokemukset koiran käyttökelpoisuudesta huumeitten paljastamisessa ovat samanlaiset kuin poliisinkin. Tästä kertoo huumekoiran lempinimikin, tehonyrkki.

– Tehonyrkki on täysin korvaamaton ja lyömätön, sanoo tulliylitarkastaja Lasse Ryyttäri.

Tullilla on 38 huumekoiraa. Osa niistä on niin sanottuja kombikoiria eli ne on koulutettu havaitsemaan esimerkiksi savukkeita ja nuuskaa.

Huumekoirat tekevät passiivista etsintää eli päältä hakua. Jos koira havaitsee huumeita, se ei nouse epäillyn päälle vaan esimerkiksi seuraa tätä metrin, kahden päässä.

Koira on tehokas paljastamaan postitse tulevia huumelähetyksiä. Ryyttärin mukaan ainakin puolet huumekoirien suoritteista tulee postikeskuksessa.

Esimerkiksi 2016 lentotullissa huumekoirat tekivät 2 800 tarkastusta. Niissä takavarikoitiin 30 kiloa erilaisia huumeita, lähinnä kannabista ja amfetamiinia. Samana vuonna Torniossa koirat paljastivat 50 000 savukkeen salakuljetuksen.

Muutama vuosi sitten tulli kokeili teknistä välineistöä matkustajien huumeitten paljastamisessa, mutta se osoittautui liian raskaaksi.

"Vuf, missäs se palkkio viipyy?"

Oscar ja ohjaaja ovat tiivis pari. Kuva: Mirja Hussain

Hämeen poliisilaitos järjesti Etelä-Suomen Sanomien pyynnöstä demonstraation tarkkanenäisen labradorinnoutaja Oscarin työskentelystä.

Poliisiaseman eli Hennalan Leijonan sisäpiha markkeeraa festarialuetta, jonne saapuu yleisöä. "Kaikkien kaveri" Oscar on portilla ja nuuhkaisee jokaisen tulijan.

Ne, joitten hajut eivät huumekoiraa kiinnostaneet, saivat jatkaa matkaansa. Yhden tulijan kohdalla Oscarin nenä reagoi: se haukahti ja hypähti ilmaan miehen takana.

– Ohjaaja määrittelee, miten koira merkkaa. Minä olen opettanut, että Oscar haukkuu, sanoo vanhempi konstaapeli ja koiranohjaaja Teemu Turpeinen.

Mies viedään poliisiautoon, jossa selvitetään, miksi huumekoira reagoi.

Merkkaamisen jälkeen Oscar kääntää kuononsa ohjaajan suuntaan ja haukahtaa. On palkkion aika. Turpeinen kaivaa taskustaan makupalan, joka vilahtaa Oscarin suuhun. Aina Oscar ei vaadi ruokaa, vaan palkkio voi olla myös taputuksia.

Oscarin löytämien huumeitten määriä ja laatua ohjaaja ei paljasta.

Teemu Turpeinen päätyi koiranohjaajaksi toimittuaan ensin 15 vuotta koirapartiossa. Koiranohjaajakoulutukseen päädytään tyypillisesti juuri koirapartion kautta.

Koiranohjaaja vie tavallaan työn mukana kotiinsa, sillä hän huolehtii koirasta myös vapaa-ajallaan.

– Vapaallakin teen joka päivä jotain koiran kanssa.

Erikoiskoiralle opetettu malli toimia säilyy, vaikka ohjaaja olisi lomallakin. Muuten harjoittelu on jatkuvaa. Hutimerkkauksia Oscar tekee todella harvoin.

– Aina on jotain petrattavaa, Teemu Turpeinen kertoo. Hän käy Oscarin kanssa harjoittelemassa muun muassa lentoasemalla. Yhteistyö Tullin kanssa toimii.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi