Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Valtakunnansyyttäjä jyrähti massarikosten lakaisemisesta maton alle – "Huolestuttavaa ja vaarallista"

Raija Toiviaisen mielestä pikkurikosten tutkimatta jättäminen luo kasvupohjaa vakavammalle rikollisuudelle.

Raija Toiviainen nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi viime kesänä. Jo sitä ennen hän toimi virassa määräaikaisena. Kuva: Johanna Erjonsalo

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pitää huolestuttavana ja vaarallisena käytäntöä, jossa niin sanottuja massarikoksia jätetään tarkoituksella tutkimatta viranomaisten resurssipulaan vedoten.

Toiviainen peräänkuuluttaa selvitystä, miten paljon pieniä rikoksia jätetään kokonaan tutkimatta. Hänen mukaansa kyse on isosta kriminaalipoliittisesta kysymyksestä, koska massarikokset koskettavat isoa joukkoa tavallisia suomalaisia.

– Jos yhteiskunnassa syntyy tilanne, että esimerkiksi omaisuuden anastamisesta kaupasta ei seuraa rangaistusta, halu sääntöjen noudattamiseen vähentyy. Syntyy kasvupohjaa sille, että meillä voi tehdä tiettyjä asioita ilman seuraamusta. Se taas antaa kasvupohjaa vakavammalle rikollisuudelle.

"Suomessa esitutkintapakko"

Keskustelu poliisin ”juttujen tappamisesta” käynnistyi vuodenvaihteessa, kun Helsingin Sanomat kirjoitti Itä-Uudenmaan poliisin ohjeistuksesta, että tietyt massarikokset jätetään kokonaan tutkimatta.

Helsingin poliisipäällikkö Tomi Vuori puolestaan kirjoitti blogissaan, että Helsingin poliisi ja Helsingin syyttäjänvirasto ovat ”yksimielisesti sopineet menettelystä juttujen mahdollisimman varhaiseksi rajoittamiseksi”. Syynä on poliisin resurssipula.

Toiviainen kertoo, ettei ole vielä tutustunut ”sopimuksen” yksityiskohtiin. Hänen tietojensa mukaan kyse on ohjeistuksesta, jolla poliisille ”annetaan työkaluja” seikoista, joiden perusteella poliisi voi harkita esitutkinnan rajoittamisesityksen tekemistä syyttäjälle yksittäisissä rikoksissa.

– Sinällään on ihan asianmukaista, että poliisi ja syyttäjä käyvät tätä pohdintaa.

Toiviainen korostaa, että Suomessa on esitutkintapakko. Kaikki jutut, joissa on syytä epäillä rikosta, pitää tutkia. Ja jos on todennäköisiä syitä syytteen nostamiselle, syyte on nostettava.

– Toki lainsäätäjä on luonut poliisille ja syyttäjälle keinoja rajoittaa esitutkintaa tai jättää syyttämättä. Mutta lainsäätäjän tarkoitus ei ole se, että järjestelmällisesti joitakin rikoksia katsotaan läpi sormien.

Toiviainen toteaa, että myös syyttäjien on ammattitaidollaan nähtävä, milloin voidaan käyttää lain suomia mahdollisuuksia esitutkinnan rajoittamiselle ja milloin asiaa on vietävä eteenpäin.

Valtakunnansyyttäjä pitää hyvänä, että massarikosten tutkinnasta keskustellaan julkisuudessa.

– Tähän keskusteluun kannattaisi osallistua myös muiden asiantuntijoiden kuin meidän viranomaisten, jotka olemme tässä rikosprosessiketjussa mukana.

"Resurssipula näkyy"

Toiviainen myöntää, että resurssipula on todellisuutta. Se tulee vastaan myös poliisin ja syyttäjän yhteistyössä.

– Aina ei ole riittävästi aikaa niin tiiviiseen yhteistyöhön kuin tulisi olla.

Aikoinaan, kun rikosprosessia uudistettiin, syyttäjälle tuli velvoite olla aktiivisesti mukana esitutkinnassa alusta lähtien.

– Siinä kohtaa ei ymmärretty, kuinka vaativa tehtävä se on, eikä resursseja lisätty. Se kostautuu nyt.

Toiviainen huomauttaa, että oikeuslaitoksella on kovat paineet suunnata resursseja vaativien juttujen hoitamiseen.

– Meillä on paljon juttuja, joissa prosessi kestää hirvittävän kauan. Tämä on rikosoikeuden keskeinen oikeusturvaongelma.

Toiviaisen mukaan kyse on tässäkin osin resursseista, mutta myös siitä, että on osattava käyttää lain suomia mahdollisuuksia nopeuttaa prosessia.

– Oikeudellisesti helpot jutut on ohjattava kevyempään prosessiin, esimerkiksi kirjalliseen menettelyyn. Myös sovinnon mahdollisuus ja syyteneuvottelu olisi otettava täyteen käyttöön. Koko pitkää oikeusprosessia ei pidä tuhlata sellaiseen asiaan, joka voidaan oikeusturvaa vaarantamatta hoitaa muilla menettelyillä.

"Nissisen tapaus oli kolaus"

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen edeltäjä Matti Nissinen irtisanottiin tehtävästään vuosi sitten. Nissinen tuomittiin korkeimmassa oikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon.

Nissinen oli päättämässä hankinnoista, joissa valtakunnansyyttäjänvirasto osti koulutusta Nissisen veljen yritykseltä.

Jo ennen irtisanomistaan Nissinen oli pitkiä aikoja pidätettynä virastaan.

Toiviainen pitää koko prosessia surullisena.

– Totta kai se on eräänlainen kolaus syyttäjälaitokselle. Mutta luulen, että siitä on päästy yli, ja syyttäjät jatkavat työtään normaaliin tapaan.

Toiviaisen mukaan koko prosessi osoitti myös, ettei kukaan ei ole rikosprosessissa eriarvoisessa asemassa.

– Samanlainen menettely koskee niin korkeaa virkamiestä kuin muitakin kansalaisia.

"Ei tarvitse huolestua"

Julkisuudessa on myös seurattu korkea-arvoisiin poliiseihin kohdistuneiden syytteiden käsittelyä. Useita keskeisiä poliiseja syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta niin sanotussa tietolähdejutussa.

Syyttäjän mukaan Helsingin huumepoliisi ei rekisteröinyt tietolähteitään lain edellyttämällä tavalla. Esimiehet eivät puolestaan valvoneet tietolähteiden kirjaamista.

Tapaus liittyy Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen. Syytteessä on muun muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen mukaan tällaiset tapaukset laskevat kansalaisten luottamusta poliisiin. Toiviainen ei kuitenkaan usko, että tapaukset horjuttaisivat kokonaisuudessaan uskoa oikeusturvan tasoon.

– Mielestäni kansalaisten ei tarvitse olla huolestuneita viranomaisten toiminnasta. Suomessa oikeudenhoito on kansainvälisestikin korkealla tasolla. Toki tällaiset tapaukset osoittavat, että näitä voi meilläkin sattua.

Toiviainen toteaa, että luottamusta oikeusjärjestelmän toimivuuteen vahvistaa se, että tällaiset tapaukset etenevät normaaliin prosessiin samalla tavalla kuten muidenkin asiat.

Syyttäjänä Ruanda-jutussa

Raija Toiviainen valittiin valtakunnansyyttäjäksi viime heinäkuussa sen jälkeen, kun Matti Nissinen irtisanottiin. Jo tätä ennen hän toimi virassa määräaikaisena.

Toiviainen on toiminut myös apulaisvaltakunnansyyttäjänä ja valtionsyyttäjänä. Hänellä on ollut myös useita kansainvälisiä tehtäviä.

Toiviainen toimi syyttäjänä Ruandassa tapahtuneessa ja Suomessa käsitellyssä joukkotuhontajutussa.

Suomessa asuva ruandalainen pastori Francois Bazaramba tuomittiin vuonna 2010 elinkautiseen joukkotuhonnasta, joka kohdistui Ruandan tutseihin vuonna 1994. Helsingin hovioikeus hylkäsi tammikuussa hänen anomuksensa päästä ehdonalaiseen vapauteen.

Antti Launonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi