Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisen takana: Ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe testaa kaikkien hakijoiden kielitaidot

Ammattikorkeakoulujen yhteinen pääsykoe alkaa hahmottua. Valmista tulee syksyyn mennessä.

Ajoneuvotekniikkaa opiskeleva Kim Laurén ja restonomiopiskelija Suvi Pessi suhtautuvat epäillen eri alojen yhteiseen pääsykokeeseen. Pariskunta osallistuu yhdessä formulaprojektiin, jossa suunnitellaan ja rakennetaan formula-auto ja kilpaillaan kesällä muiden eurooppalaisten korkeakoulujen formuloita vastaan. Kuva: Johanna Erjonsalo

Ensi syksyn yhteishaussa testataan uutuutta: ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista valintakoetta. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikkien alojen ammattikorkeakouluhakijat avaavat tietokoneelta saman näkymän ja vastaavat pitkälti samoihin kysymyksiin.

Valtakunnallisia kokeita on järjestetty tähänkin asti, mutta alakohtaisina ja paperilla. "Amkit" ovat järjestäneet vuosittain kymmeniä, ellei satoja valintakokeita.

Kyseessä onkin varsin järkälemäinen uudistus. Mukana ovat kaikki Manner-Suomen 23 monialaista ammattikorkeakoulua lähes kaikkine aloineen. Kokonaan yhteisen kokeen ulkopuolella on vain kulttuuriala.

Yhteinen pääsykoe on osa isompaa korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta, jonka tavoitteena on valita ensi vuodesta lähtien valtaosa opiskelijoista toisen asteen todistuksen perusteella.

Valintakokeiden pitäisi jo nyt olla sellaisia, etteivät ne vaadi pitkää valmistautumista. Amk-puolella tämä on pitkälti toteutunut jo ennen uudistusta ja valmistautumista on yliopistoissakin kevennetty.

Lisäksi uudistuksessa vahvistetaan avointen opintojen väylää.

Useimmille matematiikkaa

Yhteinen valintakoe kuulostaa suorastaan utopialta. Miten muka voi valita samalla kokeella tulevat sairaanhoitajat ja tekniikan insinöörit? Siten, että yhteinen ei tarkoita kaikille tismalleen samaa.

Kaikille yhteisiä niin sanottuja sisältöalueita on kaksi: päätöksentekotaidot sekä kieli- ja viestintätaidot.

– Tehdyn työmme perusteella nämä kaksi nähdään keskeisiksi, perustelee ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintahankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Sisältöalueet on valittu laajan tutkimustyön pohjalta.

Lähes kaikki hakijat pannaan myös ratkomaan matemaattisia pulmia, poikkeuksena humanistinen ala. Teknisillä aloilla matematiikan koe on muita laajempi.

Itse kysymyksiä laaditaan parhaillaan.

Koe kestää pari tuntia

Jos hakee usealle eri alalle, saa vastattavakseen kaikkien näiden alojen tehtävät.

– Koe ei tule kestämään kenelläkään mitään viittä–kuutta tuntia, vaan kaksi–kolme tuntia on lähempänä totuutta, Marko Borodavkin kuitenkin kertoo.

Borodavkinin mukaan pääsykoetta voidaan täydentää valtakunnallisella alakohtaisella soveltuvuuskokeella, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua.

Haku on pyritty tekemään potentiaalisille opiskelijoille helpoksi, jotta yhä useampi päätyisi ammattikorkeakouluun heti lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen.

Yksi helpotuksista on, että uuteen valintakokeeseen osallistuva saa itse päättää suorituspaikkakunnan.

– Jos esimerkiksi hakee Helsinkiin Metropoliaan ja asuu Lappeenrannassa, kokeen voi suorittaa paikallisessa ammattikorkeakoulussa, kertoo Borodavkin.

Ajankohdankin voi itse valita muutamasta eri vaihtoehdosta.

Järjestelmä aikataulussa

Sisältöjen mietintä on jo pitkällä. Kun puhutaan digitaalisesta kokeesta, pitää kuitenkin puhua myös itse järjestelmästä. Nimenomaan tekniikkaanhan on moni hanke ennenkin kompuroinut.

Vaikka järjestelmä ei ole vielä valmis eikä edes testausvaiheessa, Marko Borodavkin on luottavainen. Kehitystyö on hänen mukaansa sujunut järjestelmän toimittavassa Metropolia-ammattikorkeakoulussa aikataulussa ja odotusten mukaan.

Hän vakuuttaa, että valmista tulee syksyyn mennessä.

On iso harppaus, että pääsykoerumba kutistuu amkien osalta yhteen istuntoon.

Yliopistoissakin on jo perinnettä alakohtaisten valtakunnallisten pääsykokeiden järjestämisestä, mutta näin massiivinen uudistus ei ole näköpiirissä. Milloin myös yliopistot siirtyvät yhden kokeen taktiikkaan?

Opiskelijoilla epäilyksiä

– Aika rajulta kuulostaa, on ajoneuvotekniikkaa opiskelevan Kim Laurénin ensireaktio ammattikorkeakoulujen suunnittelemaan yhteiseen pääsykokeeseen.

Hän ja restonomiopiskelija Suvi Pessi suhtautuvat varauksella ajatukseen, että yhteisellä kokeella voitaisiin valita toisistaan hyvin paljon poikkeavien alojen opiskelijat, vaikka kokeessa olisikin alakohtaisia osia.

Laurén osallistui itsekin vain yhteen pääsykokeeseen, vaikka haki kahteen "amkiin". Hänen oli kuitenkin matkustettava koetta varten Tampereelle, jonne hän ensisijaisesti haki. Opinnot Laurén aloitti pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Metropoliassa.

Pessi puolestaan joutui käymään kahdessa pääsykokeessa, sillä opiskelupaikaksi lopulta valikoitunut Haaga-Helia ei ollut mukana valintakoeyhteistyössä.

– Olisihan se helpottanut, että olisi pitänyt käydä vain yhdessä kokeessa. Minulla oli vielä kaksi eri materiaaliakin (etukäteen luettavaksi).

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen koulutukseen erikoistunut toimittaja.

Lue myös: Ilmoittautuminen esikouluun ja ekaluokalle sulkeutuu Lahdessa torstaina
 
Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi