Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Paikasta riippumattomasta työstä tulossa uutta aluepolitiikkaa

Ongelmana on se, ettei valtiolla ole alueellistamis-strategiaa.

Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo kävi syksyllä avaamassa Kuopioon Senaatin Sesamin eli valtion työntekijöille avoimen monitilatoimiston. Kuva: Tuire Punkki

Virastojen hajasijoittamisen aika on ohi ja etätyö on saanut antaa tilaa joustotyölle sekä paikasta riippumattomalle työlle. Työn murros avaa uusia mahdollisuuksia myös alueellistamiselle.

– Työn murros ja digitalisaatio on avannut valtion toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Valtion asiantuntijatöistä voidaan tehdä paikkariippumattomia, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ja jatkaa:

– Sen maailman, jolloin hajasijoitettiin isoja olemassa olevia virastoja, aika on ohi.

Hän tekee yhdessä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen kanssa valtiovarainministeriölle selvitystä alueellistamisen uudistamisesta. Selvitys valmistuu tämän kuun lopussa.

Hallitusohjelmaan saatava kirjaus

Reinan mukaan digitalisaatio ja paikkariippumaton työ edesauttavat alueellistamista, mutta eivät takaa sitä, koska valtiolta puuttuu alueellistamisstrategia eikä hallitusohjelmassa ole mitään mainintaa asiasta.

– Tällä hetkellä tämä strategia on epämääräinen. Sitä ei ole ollenkaan, mitä tulee alueellistamiseen, Reina sanoo ja jatkaa.

– Tästä syystä tätä selvitystä tehdään ja mietitään, miten alueellistamista toteutetaan uudenlaisessa toimintaympäristössä.

Reina pitää tärkeänä, että tulevaan hallitusohjelmaan tulee kirjaus uudesta strategiasta. Lisäksi alueellistamislainsäädäntöä on uudistettava. Myös johtamisessa ja työyhteisöjen muotoutumisessa tarvitaan uutta otetta.

– Pitää olla enemmän mahdollisuuksia työskennellä monissa valtion tehtävissä ilman, että pitää muuttaa Helsinkiin.

Valtio vetäytynyt pala palalta

Reinan mukaan valtion hallinto on pala kerrallaan vetäytynyt kunnista ja seutukaupungeista ilman että olisi tehty kokonaisarviota siitä, mikä valtion hallinnon ja palveluiden taso kokonaisuudessaan on eri paikkakunnilla.

– Kukin on vetäytynyt erikseen omista tiloistaan katsomatta, mitä naapuritoimistossa tapahtuu samaan aikaan. Tämä kehitys on jatkunut ja pulma on siinä, ettei se ole ollut suunnitelmallista eikä vaikutuksia palvelutasoon ja työpaikkojen kokonaisuuteen ole tarkasteltu riittävästi.

Reina jatkaa, että asiakaspalvelut ovat siirtyneet verkkoon, mutta selvitystyön aikana on käynyt hyvin ilmi se, että fyysisiä asiointipalveluja ja valtion läsnäoloa tarvitaan edelleen. Hän puhuu yhteispalvelumalleista, joissa eri viranomaisten palveluja yhdistetään.

– Pitää katsoa kokonaisuutta kaikkien verorahoitteisten palvelujen tarjoajien kesken ja turvata yhdessä asiointipalveluja.

Reina kertoo, että hänen ja Ikosen työ on vielä kesken, eikä vielä ole johtopäätösten aika. Perusasia on hänen mukaansa kuitenkin se, että valtiolla täytyy olla näkemys ja tahtotila siitä, miten alueilla toimitaan ja miten valtio on läsnä eri tyyppisissä tehtävissä eri puolilla maata. Miten monipaikkaista työskentelyä johdetaan ja miten työtehtäviä voidaan siirtää ja tehdä paikkariippumattomasti.

Yli 19 000 tekee töitä monitilaympäristössä

Valtaosa valtion henkilöstöstä työskentelee Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa. Heistä toimistotyötä tekevistä reilut kolmannes tekee jo töitä monitilaympäristössä sekä pääkaupunkiseudulla että maakunnissa.

– Reilut 50 000 ihmistä työskentelee toimistoympäristössä ja heistä yli 19 000 työskentelee monitilaympäristössä. Tarkoituksena on jatkaa monitilaratkaisujen rakentamista, kertoo työympäristöyksikön päällikkö Reetta Ripatti-Jokela Senaatti-kiinteistöstä.

Ripatti-Jokelan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ajasta ja paikasta irtautuva työ mahdollistuu. Joustotyö on yhä useamman valtion virkamiehen arkipäivää.

– Kaikilta se ei onnistu, koska silloin esimerkiksi myös paperittomuuden pitää olla arkipäivää ja siihen on vielä joiltakin osin pitkäkin matka. Siihen kuitenkin pyritään, että sähköisten järjestelmien avulla saataisiin paperin vähentämisen kautta joustavuus ja liikkuvuus mahdollistettua yhä suuremmalle joukolle.

Tuottavuus noussut

Ripatti-Jokelan mukaan monitilaympäristö on yleistymässä ja se toimii parhaimmillaan siellä, missä ei ole nimettyjä työpisteitä. Henkilö valitsee työpisteensä tarpeensa ja mieltymyksensä mukaan.

– Meillä on tuoretta tutkimusnäyttöä siitä, että tyytyväisimmät työntekijät ovat omaksuneet ajatuksen, ettei olla kiinteän, oman työpisteen vankeja vaan hyödynnetään eri tilatyyppejä ja äänimaisemia sekä yksilötyötä ja yhdessä tekemistä tukevia ratkaisuja.

Ripatti-Jokelan mukaan tuoreet mittaukset osoittavat, että tietotyön tuottavuus on nousut tutkimusaineistossa 13 prosenttia monitilaympäristön työntekijöillä verrattuna koppikonttoreiden henkilöstöön.

– Se on aika paljon, jos sen voisi laajentaa koko valtion henkilöstöön.

Ripatti-Jokelan mukaan osa monitilaympäristössä työskentelevistä ihmisistä tekee töitä myös kotona, osin siksi, että toimistot ovat ylibuukattuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset pakenisivat kotiin etätöihin.

Tullissa tehdään etätöitä kotona

Tullissa tehdään jo nyt paljon ajasta ja paikasta riippumatonta asiantuntijatyötä, jossa etätyön tekeminen on hyvin yleistä ja etätöiden tekeminen on kasvattanut suosiotaan vuosittain, kertoo Tullin henkilöstöjohtaja Juha Madetoja.

– Tullissa etätyön tekemisellä tarkoitetaan pääsääntöisesti töiden tekemistä kotoa käsin, Madetoja jatkaa.

Madetoja kertoo, että noin puolet Tullin työtehtävistä on aikaan ja paikkaan sidottuja operatiivisia tehtäviä, joita ei ole mahdollista tehdä etänä. Tästä hyvänä esimerkkinä käy esimerkiksi rajanylityspaikoilla tehtävä tavaraliikenteen valvonta.

Kokousmatkustaminen vähentynyt

Madetojan mukaan tullissa on jo osin siirrytty monitoimitilaratkaisuihin sekä nimeämättömiin ja ylibuukattuihin työpisteisiin.

– Eri puolilla Suomea ollaan vielä eri kehitysvaiheissa ja pisimmällä tässä kehityksessä ollaan Tullin Pasilan toimitiloissa.

Etätyön lisääntynyt tekeminen ei sinänsä ole vaikuttanut matkakustannuksiin, koska etätyön tekeminen vähentää pääosin kodin ja työpaikan välistä matkustamista, mikä ei ole työnantajan korvaamaa virkamatkustamista. Erilaiset tekniset ratkaisut, kuten videoneuvotteluyhteydet ovat jonkin verran vähentäneet kokousmatkustamista.

Madetoja kertoo, että Tullilla on toiminnallinen tarve jatkossakin ylläpitää osaavaa henkilöstöä eri puolilla Suomea.

– Tullin asiakkaille tarjotut sähköiset asiointikanavat, uudet työtavat ja tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat jatkossakin asiantuntijatyön tekemisen eri puolella Suomea.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi