Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Aina voi piirtää Aku Ankan" - äänestyspakko ei saa kannatusta vaikka surkea vaali-into huolestuttaa

Puoluesihteereiltä ei heru kannatusta äänestyspakolle.

Pitäisikö tästä tehdä pakollista? Äänestysvelvollisuus nousee keskusteluissa esiin säännöllisesti, sillä kansalaisten into äänestää hiipuu vaali toisensa jälkeen. Kuva: Risto Aalto

Äänestyspakko tai perustuslakiin kirjattu äänestysvelvollisuus ei saa kannatusta eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä. Yhdeksän puolueen puoluesihteereistä yksikään ei kannattanut lakiin kirjattua äänestysvelvollisuutta Uutissuomalaisen kyselyssä.

Vaalilainsäädännön asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti nosti joulun jälkeen esiin vanhan ajatuksen perustuslakiin kirjattavasta äänestysvelvollisuudesta. Tarasti on esittänyt äänestysvelvollisuutta vuosien varrella moneen otteeseen hiipuvan äänestysprosentin parantamiseksi.

Viime kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 58,9 prosenttia, eduskuntavaaleissa 70,1. Erityisen alhaiseksi äänestysprosentti tuppaa jäämään eurovaaleissa, viimeksi vuoden 2014 vaaleissa ääntään käytti 40,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Suomessa on ollut lyhyen ajan sisällä niin monet vaalit, että pelkona on kansalaisten todellinen vaaliväsymys huhtikuun eduskuntavaaleissa ja toukokuun eurovaaleissa. Euroopassa Belgiassa, Luxemburgissa, Kreikassa ja Kyproksella on voimassa jonkinlainen äänestyspakko tai -velvollisuus.

– Äänestyspakko ei perusongelmaa ratkaisisi, koska aina voi jättää tyhjän lipun tai piirtää Aku Ankan. Kansalaista ei voi pakottaa äänestämään tarjolla olevia vaihtoehtoja edes perustuslaillisesta velvollisuudentunteesta, puoluesihteeri Asmo Maanselkä (kd.) sanoo.

Demareiden Antton Rönnholm ei usko, että äänestysvelvollisuuden kirjaamisesta perustuslakiin olisi mitään hyötyä. Äänestämättä jättämisestä ei nimittäin seuraisi silti rangaistusta.

– Lähtökohtaisesti lakiin pitäisi kirjoittaa vain sellaisia velvollisuuksia, jotka on todella tarkoitettu noudatettaviksi. Lainsäädännön tehokkuuden ja uskottavuuden kannalta ei ole yleensä hyvä luoda säännöksiä, joita tiedetään rikottavan yleisesti ja joiden rikkomisella ei olisi seurauksia kuten käsittääkseni on asian laita maissa joissa pakkoja on, esimerkiksi Belgiassa.

On kannanotto jättää äänestämättä

Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluesihteeri Fredrik Guseff uskoo, että lainkirjaus voisi hitusen nostaakin äänestysprosenttia. Pakkoa hän ei kuitenkaan kannata.

– Suomalaisena perinteenä on että äänestäminen on oikeus eikä velvollisuus. Äänestämättä jättäminen on myös kannanotto.

– Äänestäminen on aina oikeus ja kunnia-asia, ei velvollisuus, sinisten Matti Torvinen sanoo.

Vaikka pakkoon ei uskota, tunnetaan puolueissa kuitenkin huolta matalasta äänestysaktiivisuudesta ja mietitään keinoja siihen, miten politiikasta tehtäisiin kansalaisten mielestä kiinnostavampaa.

– Pakko on usein varsin huono motivaattori mihinkään. Politiikasta ja äänestämisen kautta vaikuttamisesta on tehtävä sen verran kiinnostavaa ja merkityksellistä, että äänestysprosentti saadaan nousuun ilman pakkoakin. Tässä puolueilla on iso rooli, Janne Pesonen (kok.) sanoo.

– Kannattaisi ennemmin pohtia niitä syitä, miksi kansalaiset eivät enää koe voivansa äänestämällä vaikuttaa päätöksentekoon, Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) sanoo.

Samoilla linjoilla on vihreiden Lasse Miettinen.

– Jos liian moni ihminen tuntee, että politiikalla ei ole mitään annettavaa hänelle ja äänestäminen ei ole sen arvoista, siihen ei ole mitään muuta kestävää vastausta kuin tehdä parempaa politiikkaa.

Unelmia ja intoa, mutta miten?

Konkreettisia keinoja äänestysprosentin nostamiseksi on harvalla. Tarvitaan unelmia, vaihtoehtoja, ratkaisuja ja intoa, että politiikasta tulisi taas uskottavaa, puoluesihteerit toivovat lähes yksimielisesti.

Keskustassa ja vihreissä on mietitty äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen, jotta äänestämisen tapaan päästäisiin kiinni jo nuorena. Näin voisi tehdä varsinkin kuntavaaleissa. Seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat ovat saaneet äänestää vuodesta 2010 asti, mutta sen ei ole todettu vaikuttaneen äänestysintoon.

Keskustan Riikka Pirkkalainen ehdottaa, että äänestämisestä pitäisi tehdä myös mahdollisimman helppoa, esimerkiksi tuomalla ennakkoäänestyspaikkoja oppilaitoksiin.

– Sijoitetaan äänestyspaikat sinne, missä ihmiset muutenkin lähes päivittäin liikkuvat, kuten kirjastot ja ostoskeskukset. Monessa kunnassa näin on tehtykin. Kenenkään ääni ei jäisi siksi antamatta, että äänestyspaikalle on vaikea mennä tai pitkä matka, Pirkkalainen sanoo.

Vasemmistoliiton Joonas Leppänen muistuttaa, ettei äänestäminen ole ainoa vaikuttamisen tapa.

– Olennaista demokratiassa on se, että kaikille taataan yhtäläinen osallistumisen mahdollisuus. Täytyy pyrkiä siihen, että kansalaiset pystyvät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin tavalla joka on heille luontevaa. Joillekin riittää pelkästään vaalien ja äänestämisen kautta osallistuminen, toiset haluavat vaikuttaa suoran demokratian keinoin ja niin edelleen.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi