Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Musiikki ryhmäliikunnassa nostattaa tunnelmaa, mutta voi myös ärsyttää

Musiikin voimakkuus ryhmäliikuntatunneilla jakaa mielipiteitä ja väittely asiasta on tuttua liikuntakeskuksissa. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Liikunnanohjaajia, jotka luukuttavat musiikkia niin kovalla, että naapuritaloonkin kuuluu. Jumppaajia, jotka asettuvat kaiuttimien alle ja valittavat musiikin voimakkuudesta ennen kuin ohjaaja on ehtinyt käynnistää laitteet. Musiikin voimakkuus ryhmäliikuntatunneilla jakaa mielipiteitä.

Väittely musiikin volyymistä on tuttua liikuntakeskuksissa.

– Kyllä se varmaan monessa keskuksessa on ongelma, varsinkin jos on sellaisia ohjaajia, jotka haluavat huudattaa kovalla. Jos asiaan ei ole kiinnitetty niin paljon huomiota tai ei ole minkään näköisiä rajoittimia, niin ohjaajastahan se on silloin kiinni, Forever kuntoklubin ryhmäliikuntapäällikkö Hanna Homi sanoo.

– Liikunta-alan ammattilaisten sivuilla on ajoittain tätä keskustelua puolesta ja vastaan. Puhutaan intohimosta ja ihmisten liikuttamisesta, Elixia Finlandin ryhmäliikuntapäällikkö Inka Hase sanoo.

Palautetta musiikin voimakkuudesta tulee Homin ja Hasen mukaan kuitenkin varsin vähän, sillä ohjaajille on selkeät ohjeet, miten toimia tunnilla.

– Jos joku jäsen kertoo, että musiikki on liian kovalla, niin me reagoimme laittamalla sen hiljaisemmalle. Hirveän harvoin tulee tällaisia juupas-eipäs-keskusteluja siitä syystä, että ohjaajat eivät edes siihen lähde, Hase sanoo.

Elixialla äänentoistolaitteisiin on merkitty desibelirajat ja jos tunnilla liikutaan desibelisuositusten ylärajoilla, monessa keskuksessa on tarjolla myös korvatulppia halukkaille.

Foreverissä musiikin voimakkuutta pyritään pitämään kurissa desibelirajoittimien avulla. Ohjaajia on myös ohjeistettu kysymään asiakkailta, onko volyymi sopivaa, ja tarvittaessa säätämään sitä asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Pitkä ohjausura voi heikentää kuuloa

Hanna Homi on toiminut liikunnanohjaajana lähes kaksikymmentä vuotta. Hän muistelee, ettei vuosituhannen vaihteessa paljoa pohdittu musiikin volyymia.

– Kun haluttiin tunnille fiilistä, mentiin kovaa ja korkealta ehkä sillä ajatuksella, että mitä kovempaa niin sen parempi. Nykyään mietitään, että myös kevyemmän liikunnan kautta voi saavuttaa hyötyjä ja se tietysti vaikuttaa myös musiikkiin, hän sanoo.

Homi kävi äskettäin tutkituttamassa kuuloaan.

– Tietyt taajuusalueet olivat madaltuneet hiukan. Korvalääkäri sanoi, että se johtuu ihan ammatista, siitä kun olen ohjannut niin pitkään.

Melurajat koskevat ohjaajia, asiakkaat osallistuvat omalla vastuulla

Meluvalvonta liikuntakeskuksissa on pitkälti omavalvontaa.

– Jos ääni on niin voimakas, ettei pysty keskustelemaan toisen kanssa muuten kuin huutamalla, silloin ollaan ongelmatasoissa, sanoo vanhempi asiantuntija Tapani Ollila Työterveyslaitoksesta.

Työntekijöitä eli ohjaajia ajatellen ryhmäliikuntatunneille on olemassa melurajat. Hälytysraja on 80 desibelin keskiäänitaso kahdeksan tunnin aikana.

Jos ohjaaja vetää esimerkiksi kaksi liikuntatuntia putkeen, melutaso suhteutetaan kahdeksan tunnin työpäivään.

– Jos melutaso on 90 desibeliä kahden tunnin ajan, se on samanarvoinen kuin 87 desibeliä neljän tunnin ajan ja 84 desibeliä kahdeksan tunnin ajan. Altistuminen on silloin 84 desibeliä, Ollila kertoo.

Joissakin liikuntakeskuksissa on käytössä laitteita, jotka osoittavat, milloin musiikki tai ohjaajan ääni ylittää desibelisuositukset. Mikäli monitorit näyttävät melutason ylittävän kuulolle vaarallisia rajoja pitkiä aikoja, täytyy Ollilan mukaan miettiä, onko kyseessä melutyö, pitääkö tehdä meluntorjuntasuunnitelma ja testata henkilöstön kuuloa.Ryhmäliikuntatunnin osallistujia nämä säännöt eivät koske, sillä he eivät ole töissä vaan osallistuvat tunneille vapaaehtoisesti ja omalla vastuullaan.

Musiikista haetaan fiilistä ja voimaa

Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori ja liikuntatieteiden tohtori Mariana Siljamäki kertoo, että Jyväskylässä on tutkittu, miten musiikki inspiroi ja innostaa ihmisiä liikkumaan. Myös äänen voimakkuudella on merkitystä.

– Monelle jumppaajalle musiikin pitää olla riittävän kovalla, jotta saa fiiliksen tekemiseen ja voimaa liikkeeseen, mutta osaa se voi häiritä. On hyvin yksilöllistä, milloin volyymi menee yli ja fiilis alkaa laskea.

Desibelirajojen noudattamisessa ei Siljamäen mukaan ole ollut ongelmia liikunnanopettajakoulutuksessa. Hän muistuttaa, että kyse on ohjaajan omasta työturvallisuudesta.

– Musiikkia voi soittaa vähän aikaa täysillä, mutta kun työura kestää vuosia, kuormitus lisääntyy. Se on myös äänenkäytön ongelma, varsinkin jos ei ole mikkiä. Jos sitä tekee vuosikymmeniä, se alkaa kuormittaa omaa ääntä ja hermostoa.

Osana omaa työhyvinvointia ohjaajien olisi Siljamäen mielestä säännöllisin väliajoin hyvä käydä työterveyshuollossa mittauttamassa kuulonsa ja tarkistamassa, onko siinä alentumia.

– Kannattaisi myös miettiä, tuntuuko psyykkisesti raskaalta ja siltä, että musiikki on liian kovalla. Tuleeko hermostunut olo? Ja jos ei käytä mikkiä, rasittaako se turhaan ääntä?

Muusikoilla on jo pitkään ollut käytössä räätälöityjä korvatulppia. Siljamäki toteaa, että myös osa ryhmäliikuntaohjaajista käyttää tällaisia. Musiikin äänen voimakkuuden pitäminen kohtuullisella tasolla on kuitenkin tärkeää, koska jumppaan osallistujilla ei ole välttämättä korvatulppia ole käytössä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi