Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Myyjä ja kuorma-autonkuljettaja pitävät pintansa yleisimpinä ammatteina, vaikka teknologian kehityksen uskotaan vievän työpaikkoja – “Tulevaisuudessakin tarvitaan käytännön kavereita”

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan joka kolmas ammatti on uhattuna tulevina vuosikymmeninä.

Noin 15 vuotta kuorma-autoa työkseen ajanut Mario Kauppinen uskoo, että pitkien matkojen runkokuljetukset automatisoituvat lähivuosikymmeninä. Kuva: Sami Lettojärvi

Naisilla myyjä, miehillä kuorma-auton tai erikoisajoneuvon kuljettaja. Suomalaisten yleisimmissä ammateissa ei ole 2010-luvulla tapahtunut suuria heilahduksia, vaikka teknologian kehitys on jo alkanut muovata työllisyystilastoja.

Esimerkiksi vuonna 2011 sovellussuunnittelija oli miesten 31. yleisin ammatti. Viisi vuotta myöhemmin työtehtävä oli Tilastokeskuksen julkaisujen mukaan kiivennyt jo sijalle yhdeksän.

Tokmanni-tavaratalon kassalla Lahdessa työskentelevä Katja Hotta edustaa Suomen yleisintä ammattiryhmää. Noin 20 vuotta myyjänä elantonsa tienanneen Hotan mukaan asiakkaiden kohtaaminen on työn suola.

– On mukavaa, kun saa vaihtaa ihmisten kanssa kuulumisia, ja ventovieraista tulee tuttuja.

Hän kertoo olevansa hieman huolissaan ammattikuntansa tulevaisuudesta, sillä työpaikat todennäköisesti vähenevät itsepalvelukassojen yleistyessä. Hotta uskoo, että myyjien katoaminen voisi pahimmillaan johtaa ihmisten sosiaalisten taitojen heikentymiseen.

– Tämä on nuorille hyvä tehtävä aloittaa työelämässä, sillä töitä pystyy tekemään koulun ohessa viikonloppuisin ja iltaisin. Tässä saa työkokemusta ja kohtaa erilaisia ihmisiä, mikä ei nykypäivänä ole itsestään selvää.

Joka kolmas ammatti uhattuna

Työn murros on herättänyt Suomessa pelkoa: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mukaan teknologian kehitys uhkaa peräti joka kolmatta ammattia tulevina vuosikymmeninä. Demos Helsinki -tutkimuslaitoksen vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti sanoo, että koneet korvaavat ihmisiä lähinnä rutiininomaista ja käsillä tehtävää työskentelyä vaativissa ammateissa.

– Myös joitakin kognitiivisia tehtäviä, kuten kirjanpitäjän töitä, automatisoidaan. Työn murros kuitenkin myös synnyttää uusia töitä koko ajan. Kuka olisi vielä 15 vuotta sitten uskonut, että vloggaaminen voi olla ammatti.

Jousilahden mukaan ammattien katoamisen kauhistelun sijaan tärkeämpää on keskittyä siihen, miten väestö saadaan kehittämään valmiuksiaan työskennellä uudenlaisissa työtehtävissä.

– Iso haaste on saada uudelleenkoulutettua ja pidettyä töissä ne ihmiset, joilta työ automatisaation takia kymmenen vuoden sisällä katoaa.

Myyjänä työskentelevän Katja Hotan mukaan asiakaskohtaamiset ovat työn suola. Kuva: Sami Lettojärvi

Kuorma-autokuskin arki muuttunut hektisemmäksi

Noin 15 vuotta kuorma-autoa työkseen ajanut Mario Kauppinen päätyi alalle puoliksi sattumalta suoritettuaan ensin armeijassa e-ajokortin. Nykyään hän hoitaa Kaukokiidon kuljetuksia Heinolan alueella. Vaikka reitti ja kohteet ovat joka päivä suunnilleen samat, päivittäinen jako- ja noutojärjestyksen suunnittelu ja vaihtuvat sääolosuhteet tuovat haasteita ja pitävät työn kiinnostavana.

– Jos olisi aina auringonpaistetta, työ ehkä kävisi vähän tylsäksi. Talvella joutuu tekemään kuormatkin eri lailla, kun perävaunuun ei voi ottaa niin paljon tavaraa suhteessa vetoautoon kuin kesällä, hän miettii.

Tehtävän hyviä puolia on se, ettei töitä tarvitse kantaa mukanaan kotiin. Auton jäädessä parkkiin myös työasiat unohtuvat. Huonokuntoiset ja möykkyiset tiet puolestaan aiheuttavat toisinaan harmia.

– Kun heiluu tuolla hytissä kymmenen tuntia päivässä, niin kyllä se välillä rassaa ja saattaa ärräpäitä päästä, Kauppinen kertoo.

Kauppisen mukaan digitaalisten järjestelmien kehitys on nopeuttanut työntekoa. Sen vuoksi kuljetusalan arki on nyt hektisempää kuin hänen uransa alussa. Hän uskoo, että pitkien matkojen runkokuljetukset automatisoivat tulevina vuosikymmeninä.

– Ensimmäinen vaihe on varmaan se, että ensimmäinen auto on miehitetty, ja perässä samoja jälkiä seuraa kaksi itse ajavaa autoa.

Oman työnkuvansa katoamisesta Kauppinen ei ole huolissaan, sillä useiden samalla alueella sijaitsevien asiakasyritysten päivittäisten jakelu- ja noutoajojen järjestäminen vaatii ihmisten välistä kommunikointia.

– En näkisi, että robotti selviää myöskään liukkailla ja pienillä mökkiteillä.

Robotit kyvyttömiä soveltamaan

Etlan luokituksissa vähiten uhattuja ammatteja ovat esimerkiksi hotellinjohtaja, opetushenkilökunta sekä erilaiset asiantuntijat. Suurin uhka kohdistuu puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjiin. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta uskoo, että turvassa ovat myös sairaanhoitajat ja henkilökohtaista palvelua tarjoavat työntekijät, kuten hierojat. LVI-asentajiakin on vaikea korvata roboteilla.

– Suojassa olevien töiden yksi tunnusmerkki on, että niissä tehdään paljon käsillä ja tehtävät ovat hyvin tilannekohtaisia. Robotit ovat todella hyviä tekemään sitä mihin ne on opetettu, mutta laajempaan soveltamiseen ne ovat kyvyttömiä. Tulevaisuudessakin tarvitaan käytännön kavereita, jotka handlaavat asioita, joihin ei ole osattu varautua.

Maliranta uskoo työn muuttuvan monin paikoin tarkkailuluonteiseksi. Monitoreiden seuraaminen on luultavasti yhä useamman työtä tulevina vuosikymmeninä. Myös työntekijän hyvät vuorovaikutustaidot kasvattavat merkitystään työelämässä. Tutkimuksissa on jo entuudestaan havaittu, että hyvillä sosiaalisilla taidoilla on palkkaa nostava vaikutus.

– On myös havaittu, että todellisia voittajia työmarkkinoilla ovat ne, jotka ovat hyvien vuorovaikutustaitojensa lisäksi matemaattisesti lahjakkaita, Maliranta sanoo.

"70-luvulla ajateltiin, että henkilöautolla pääsee parissa vuosikymmenessä kuuhun”

Pitävätkö myyjä ja kuorma-autonkuljettaja asemansa suosituimpina ammatteina myös tulevaisuudessa? Jousilahden ja Malirannan mukaan ainakaan välitöntä uhkaa ammattien katoamisesta ei ole.

– Myyjän työssä on aika paljon tuotteiden lajittelun kaltaisia mekaanisia asioita, jonka robotti voi ehkä hoitaa. Tulevaisuudessa ostoksia tehdään ehkä verkkokaupan kautta, joten myyjän työt nykyisessä muodossaan ovat luultavasti uhan alla, pohtii Maliranta.

Vielä joitakin vuosia sitten uskottiin yleisesti, että ammattikuskien työtehtävät säilyvät ennallaan, sillä tietokone ei koskaan pysty ajamaan autoa.

– Nyt tätä näkemystä on jouduttu hieman tarkistamaan. Sitä, millä aikataululla itseohjautuvat autot korvaisivat rekka-autot, ei voi tietää. Yleensä asiat viivästyvät siitä, mitä kuvitellaan. 1970-luvulla ajateltiin, että henkilöautolla pääsee kuuhun parin kolmenkymmenen vuoden kuluttua, Maliranta sanoo.

Jousilahtikaan ei usko, että itseohjautuvat autot korvaavat rekkakuskin töitä seuraavien 15 vuoden aikana. Todennäköisesti työvoimaa tarvitaan jatkossa monitoroimaan autoja jonkinlaiseen keskusvalvomoon.

– Jos tulisi joitakin erikoistilanteita, valvojat pystyisivät puuttumaan niihin, Jousilahti sanoo.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi