Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työllisyysaste nousee, kun väestö vanhenee – meikki ei ratkaise ongelmaa

Työllisyysaste pitäisi saada nostettua 75 prosenttiin leikkausten ja veronkorotusten välttämiseksi.

Suomen työllisyysaste oli marraskuussa 72 prosenttia. Se tarkoittaa, että sadasta työikäisestä 72 kävi töissä. Luku oli hallituksen neljä vuotta sitten itselleen asettama tavoite – vielä toukokuussa 2015 työllisyysaste oli 67,9 prosenttia.

Koko työtä hallitus ei ole tehnyt itse, vaan osasta saadaan kiittää ikääntyvää väestöä.

Kun ihmiset vanhenevat, työikäisiä on entistä vähemmän. Työllisyysaste lasketaan sen perusteella, kuinka moni 15–64-vuotias on töissä. Siksi ennallaan pysyvällä työpaikkamäärälläkin työllisyysaste nousee, kun 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa.

– Tällä hallituskaudella tapahtuneesta noin neljän prosenttiyksikön työllisyysasteen kasvusta 0,8–0,9 prosenttiyksikköä johtuu väestön ikääntymisestä, Säästöpankin pääekonomisti Timo Vesala laskee.

Uudet työpaikat ovat kiven alla

Jos suuria ikäluokkia ei olisi ylittänyt 65 ikävuoden rajaa päättyvän hallituskauden aikana, työllisyysaste olisi Timo Vesalan mukaan Suomessa 71,1 prosenttia.

Noin viidesosa työllisyysasteen paranemisesta on Vesalan mukaan ikärakenteen ansiota.

– Samaan hengenvetoon pitää todeta, että kun työikäisten määrä vähenee, myös uusia työpaikkoja on hankalampi synnyttää. Lammessa on vähemmän kaloja, joita kalastellaan. Vajaat 120 000 uutta työpaikkaa on näissä oloissa hyvä suoritus, Vesala muistuttaa.

Työikäisten osuus vähenee yhä

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä 72 prosentin työllisyysaste ei riitä, sillä väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen muuttuminen meikkaa työllisyysastetta jatkossakin, muttei niin paljon kuin viime vuosina.

– Työikäisten määrän supistuminan on ollut voimakkainta edellisten viiden vuoden aikana. Se efekti heikkenee, Vesala sanoo.

Väestön vanhenemisen tuoma tilastomeikki ei ratkaise ongelmaa eli huonontuvaa huoltosuhdetta. Kun nyt sataa työikäistä kohti on Suomessa 60 lasta tai eläkeikäistä, vuonna 2030 heitä on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jo 66 ja vuonna 2050 peräti 71.

Pitkän aikavälin tavoite 80 prosenttia

Ensi vuosikymmenen aikana työllisyysaste pitäisi saada Timo Vesalan mukaan 75 prosenttiin, jos halutaan, että työssäkäyviä on suhteessa muuhun väestöön saman verran kuin nyt.

– Vuosisadan puolivälissä työllisyysasteen pitäisi olla noin 77, ja mitä pidemmälle vuosisadan loppua mennään, sitä lähemmäs 80:tä prosenttia pitäisi päästä, Vesala laskee.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää 75 prosentin työllisyysastetta hyvänä tavoitteena ensi hallituskaudelle.

– Se on suorastaan pakollinen, ettei tarvitse tehdä merkittäviä leikkauksia tärkeistä paikoista tai merkittäviä veronkorotuksia, Kotamäki katsoo.

75 prosentin työllisyysaste tarkoittaa noin 100 000 uutta työpaikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena Kotamäki pitää 80 prosentin työllisyysastetta – se vaatii 270 000 lisätyöpaikkaa.

Kestävyysvajetta eli tilannetta, jossa julkisen talouden menot ylittävät tulot, edes 80 prosentin työllisyysaste ei Kotamäen mukaan riitä paikkaamaan.

Iäkkäät ihmiset käyttävät tyypillisesti muita enemmän esimerkiksi terveyspalveluja, ja vanheneva väestö tarkoittaa myös vähitellen pienenevää työssäkäyvien veronmaksajien joukkoa.

– Työllisyyden lisääminen on helpoin, sosiaalisesti kestävin ja mukavin keino, ja siksi siitä puhutaan eniten, Kotamäki toteaa.

Painetta politiikkaan

Suomessa asuu noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Se on iso määrä äänestäjiä ja luo poliitikoille painetta luvata ikääntyvien etuihin parannusta, arvioi Mauri Kotamäki.

– Monet puolueet jo nyt lupailevat korotuksia esimerkiksi Kelan eläkkeisiin.

Painetta on Kotamäen mukaan myös osatyökykyisten työllisyyden lisäämiseen – siihen, että entistä harvempi päätyisi työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömyysputkeen.

Eläkejärjestelmää on jo muutettu siten, että ihmisten toivotaan olevan nykyistä pidempään töissä. Se vaatii Kotamäen mukaan työpaikoillakin panostusta esimerkiksi koulutukseen ja jaksamiseen.

– Työnantajien kannattaa pitää entistä parempaa huolta työntekijöistään ja kartuttaa inhimillistä pääomaa. Se on positiivinen asia.

Anna Sievälä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi