Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pikasyyttämisestä rohkaisevia kokemuksia - kyseessä esimerkiksi liikennejuopumus, vahingonteko tai huumausaineen käyttörikos

Yksinkertaisten rikosten syyteharkinnan keskittäminen muutamalle syyttäjälle antaa muille syyttäjille mahdollisuuden keskittyä vaativiin juttuihin.

Kun osa syyttäjistä keskittyy selvien rikosasioitten käsittelyyn, muille jää enemmän aikaa vaativien juttujen syyteharkintaan. Kuva: Juha Peurala

Yksinkertaisten rikosten nopeutettu syyteharkinta vaikuttaa toimivalta uudistukselta. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastoissa vuoden alussa käyttöön otettu menettely on laajentunut vaiheittain koko maahan.

Salpausselän syyttäjänvirastossa käyttöönotto tapahtui marraskuun alussa.

– Alustavan tiedon perusteella näyttää hyvältä, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.

– Näyttää siltä, että tavoitteet ollaan saavuttamassa.

Syyteasioiden nopean käsittelyn tavoitteena on muun muassa vapauttaa toisten syyttäjien työaikaa vaativampien tehtävien hoitamiseen.

Nopeassa käsittelyssä ratkaistaan jutut, jotka eivät edellytä syyttäjältä "mainittavaa oikeudellista pohdintaa" ja ovat ratkaistavissa käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä. Se edellyttää, että vastaaja on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn.

Kyse on tyypillisesti yhden tekijän yksittäisistä teoista, kuten liikennejuopumuksesta, vahingonteosta tai huumausaineen käyttörikoksesta. Myös esitutkinnan rajoittamiset kuuluvat pikasyyttäjien tehtäviin.

Valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) ohjeen mukaan syyttäjän on ratkaistava "säläjutut" viimeistään kahdessa viikossa asian vireille tulosta.

Jukka Rappe ei tosin puhuisi sälästä.

– Nopeassa käsittelyssä ratkaistaan suurin osa syyttäjälaitoksen käsittelyyn tulevista asioista. Suuri yleisö arvioi kriminaalipolitiikan onnistumista juuri tällaisten juttujen perusteella, hän huomauttaa.

Salpausselän virastossa viisi pikasyyttäjää

Salpausselän syyttäjänvirastossa nopeaan käsittelyyn on ohjautunut 40 prosenttia rikosasioista, kertoo ma. johtava kihlakunnansyyttäjä Johanna Hervonen. Tavoite on nostaa luku 50:een.

Hervonen on virkavapaalla valtionsyyttäjän virasta.

Virastossa on viisi nopeaan käsittelyyn keskittyvää syyttäjää. Heitä on kaikissa muissa palvelupisteissä paitsi Kouvolassa.

Näyttää siltä, että tavoitteet ollaan saavuttamassa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe

Menettely otettiin käyttöön samaan aikaan kun virasto rupesi hyödyntämään poliisin sähköisiä esitutkintapöytäkirjoja.

– Sen ansiosta syyttäjä voi toimia missä palvelutoimistossa tahansa, Hervonen sanoo.

VKSV:n seuranta on osoittanut, että esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on eroja syyttäjänvirastojen kesken. Rappe uskoo, että kun rajoittamispäätökset keskitetään muutamille syyttäjille, käytännöt yhdenmukaistuvat ja laatu paranee. Tämä on tärkeää myös asiakkaan näkökulmasta.

– Rajoittamispäätökset ovat perinteisesti olleet kanteluherkkiä.

Vaativiin juttuihin enemmän aikaa

Pioneerin kokemukset nopeasta toiminnosta ovat olleet myönteisiä, kertoo Oulun syyttäjänviraston apulaispäällikkö Kirsi Männikkö. Rikosasioitten käsittelyajat ovat lyhentyneet.

Oulussa rikosasioitten pikakäsittelyyn osallistuu kuusi syyttäjää.

– Muilta syyttäjiltä on tullut palautetta, että he voivat keskittyä vaativampiin juttuihin, Männikkö kertoo.

Uudistus on myös kasvattanut ratkaisujen määrää. Kun aiemmin samaa henkilöä koskevia juttuja niputettiin, nyt ne voidaan ratkaista juttu kerrallaan heti vireille tulon jälkeen.

Kirsi Männikön käsityksen mukaan myös asiakkaitten kiirehtimispyynnöt syyttäjälle ovat vähentyneet. Tyypillisesti ratkaisua on kiirehditty ajokiellon takia.

Poliisikin on tyytyväinen, kun syyttäjä käsittelee sen tekemän esitutkinnan rajoittamisesityksen joutuisasti.

Iso uudistus odotuttaa yhä

Syyttäjälaitoksessa on valmisteltu toistakin, isoa uudistusta. Nykyiset 11 syyttäjänvirastoa korvataan neljällä syytäjäalueella. Salpausselän ja Itä-Suomen virastot muodostavat uuden Itäisen syyttäjäalueen.

Samalla uudistetaan erikoissyyttäjäjärjestelmä. Erikoissyyttäjät hoitavat valtakunnallisesti kaikkein vaativimmat rikosasiat joko itse tai alueen syyttäjäryhmän jäsenenä tai tukena.

Syyttäjälaitoksen perustaminen on lykkääntynyt pari kertaa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan uudistus tullee voimaan ensi vuoden syksyllä.

Lue myös: Ravintolajatkoilla verinen loppu Lahdessa: mies joutui asunnossaan vieraittensa vangiksi – vapautui puukottamalla kahta
Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi