Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Minä ja rakennemuutos: Tervon MacGyver siirtyy sujuvasti sahan varresta traktorin pukille tai keittiöön

Yrittäjyys maaseudulla vaatii monen alan osaamista.

Mirko Hauhia on ollut yrittäjänä viime keväästä saakka. Tänä talvena on jo Pohjois-Savossa päästy lumenlinkoushommiin. Kuva: Tuire Punkki

Huhtikuussa Mirko Hauhia astui ison askeleen. Hänestä tuli yrittäjä. Sananmukaisesti monialayrittäjä, sillä yrityksen "lajiskaala" hengästyttää.

Tervossa Pohjois-Savossa päämajaansa pitävän FinMacGyver-yrityksen valikoimaan kuuluvat muun muassa remontti- ja korjauspalvelut, kokki- ja pitopalvelut, kiinteistönhuollot, metsurintyöt, koneurakoinnit, tietokonehuollot ja -asennukset sekä ilmakuvaukset.

Yritys on nimetty tietysti 1980-luvun tv-sarjan ihmemiehen mukaan.

Koulutukseltaan Hauhia on kokki. Elämä kuljetti kotiseudulta Pielavedeltä ympäri Suomen ja ulkomaillekin keittiömestarin töihin.

Veri veti kuitenkin takaisin. Viimeksi Hauhia oli pari vuotta kokkina tervolaisessa Lohimaassa.

– Parikymmentä vuotta yrittäjyys oli mielessä. Sitten mietin, mitähän sitä isona ryhtyisi tekemään. Kävin yrittäjäkurssit ja tässä sitä nyt ollaan.

Monipuolinen palvelukirjo oli alun perin Hauhian mielessä.

– Tarkoitus on, että saman yrityksen piiristä löytyisi melkein jokaiselle jotakin. Kaikkea sellaista, jota on oman elämän varrella tullut harrastettua ja sitä kautta opittua.

Ja moniosaamista totisesti tarvitaankin. Hauhia on tällä hetkellä yrityksensä ainut työntekijä.

Kesällä eniten oli rakennus- ja kaivuritöitä. Syksyllä listalle tulivat kokkihommat.

– Talvella teiden linkous ja auraus työllistää varmasti.

Traktori- ja konehommissa Hauhia tekee yhteistyötä muiden paikallisten yrittäjien kanssa.

Maaseudulla monenlaisia alueita

Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki huomauttaa, ettei maaseutua tai sen elinkeinoja voi katsoa vain yhdenlaisten silmälasien läpi.

– Koko Suomi muodostuu erilaisista paikallisyhteisöistä ja maaseudulta löytyy monenlaisia alueita. Jossakin on jo perinteisesti ollut vahvaa yrittäjyyttä. Sitten on alueita, joissa ei ole pystytty uusiutumaan. Sieltä on muutettu pois ja väestö vanhenee.

Tilastojen mukaan neljä kymmenestä yrityksestä toimii maaseutualueilla. Yksin maatalous- ja puutarhayrityksiä on yli 50 000.

Ei tässä tarkoitus ole rikastumaan päästä. Yrittäjä Mirko Hauhia

Katajamäen mukaan on tärkeää, että myös maaseudulla pidetään huolta kehittymisen edellytyksistä. Tällaisia ovat infrastruktuuri ja erilaiset palvelut.

– Ja se on yhteiskunnallisen päätöksenteon asia. Olisi nähtävä, ettei liiallinen keskittäminen istu monisyiseen maantieteeseemme.

Katajamäki itse puhuu lämpimästi "elinkeinojoukkueiden" puolesta.

– Muodostetaan yrittäjyydestä kiinnostuneista nuorista paikallisia elinkeinojoukkueita. Vanhemmat yrittäjät voisivat valmentaa heitä yrittäjyyden tiellä.

Katajamäen mukaan Suomessa olisi siirryttävä täsmäelinkeinopolitiikkaan.

– Pitää lähteä yksilöistä ja tukea hänen yrittäjäntietään. Se ei vaadi aina edes massiivisia rahoja.

Tulevaisuudessa "tuuli kääntyy”

Katajamäki ei usko puheita, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua suomalainen maaseutu on tyhjentynyt ja kaikki kynnelle kykenevät ovat muuttaneet kaupunkeihin.

– Keskittämisen aika ja suuruuden logiikka väistyy, alamme elää taas pienten paikallisyhteisöjen kautta, Katajamäki paukauttaa.

Hänen mukaansa julkisuudessa jylläävät makrotalouteen uskovat ekonomistit, "jotka eivät ymmärrä mitään maantieteestä".

– Mutta tämä aika menee ohi ja alamme kehittää paikkaperustaista yhteiskuntaa, jossa maaseudulla on erittäin tärkeä rooli. Uskon, että koemme renessanssin.

Parhaimmillaan maaseutu on Katajamäen mukaan tulevaisuudessa elävä ja elinvoimainen.

– Tuuli kääntyy, sen on pakko kääntyä. Jo tietoisuus ilmastonmuutoksesta edellyttää muutosta paikallisempaan talouteen.

Katajamäki uskoo, että esimerkiksi lähiruoan tuotanto, eettinen eläintalous ja vaikkapa tietoyritykset yleistyvät lähivuosina.

– Kahdenkymmenen vuoden kuluttua myös oppimisympäristöt ovat muuttuneet niin, ettei paikkasidonnaisuutta ole. Opiskelu voi olla hyvin monimuotoista missä tahansa.

Maaseudulla erottuu paremmin

Mirko Hauhia ei ole katunut muuttoaan maalle. Yrittäjyys onnistuu vähän syrjempänäkin.

– Täällä on helppo hengittää. Kilpailua on, mutta ei niin suuressa määrin kuin kaupunkikeskuksissa. Ehkä täällä erottuu paremmin, kun pikkuisen osaa suutaan aukaista oikeassa paikassa.

Välimatkat ovat toki pitkät. Hauhia kiertää Tervossa, Pielavedellä, Vesannolla, Karttulassa, Keiteleellä ja ajoittain jopa Kuopiossa.

– Toki asiakasmäärät ovat kaupungeissa suuremmat. Mutta varsinkin näin alussa voi olla hyväkin, ettei asiakkaita ole liikaa. Ei tässä tarkoitus ole rikastumaan päästä, lähinnä vain saada elanto itselleen, Hauhia naurahtaa.

Lue myös: Asikkalalaiskirurgin työ vie keskelle kärsimystä ja köyhyyttä — kotona hän rakentaa leluista lempeitä fantasiamaailmoita
Antti Launonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi