Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Päijät-Hämeen kouluissa vietetään joulujuhlia laidasta laitaan: laulua kirkossa tai askartelua koulussa

Joulujuhlassa tasapainoillaan perinteen ja uskonnon rajalla. Yksi virsi ei tee juhlasta uskonnollista, linjaa Opetushallitus.

Kivimaan koulun joulujuhlassa nähtiin perinteinen joulukuvaelma vuonna 2010. Kuva: MARKUS HENTTONEN

Koulujen ja päiväkotien joulujuhlan sisältö on noussut viime päivinä puheenaiheeksi. Yle kertoi tiistaina tapauksesta, jossa itäsuomalainen koulu muutti viime hetkellä joulujuhlansa sisältöä vanhemmalta tulleen palautteen vuoksi.

Sen vuoksi Opetushallitus on kerrannut viime tammikuussa antamansa ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä.

Uskonnollisia tilaisuuksia ei ohjeessa suositella eikä kielletä. Ohjeiden mukaan ne pitää kuitenkin järjestää erillään muusta toiminnasta ja niistä tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia, että tarjolla on muukin vaihtoehto.

Ohjeiden mukaan lapsen huoltajilla tulee olla aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin.

Samalla Opetushallitus erottelee uskonnolliset tilaisuudet perinteisistä juhlista, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Ohjeen mukaan näihin juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, koska tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi yksittäisen virren laulaminen ei tee juhlasta uskonnon harjoittamista.

Juhlatkin ovat opetusta

Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta.

Lahden seudulla on viime päivinä järjestetty monenlaisia joulujuhlia.

Esimerkiksi Asikkalan Aurinkovuoren koulussa järjestettiin juhla tänä vuonna kirkossa, kun taas Hollolan Kalliolassa vietettiin toiminnalliset joulutapahtumat koululla ilman perinteistä ohjelmaa. Molemmat tapahtumat olivat illalla.

Kirkossa järjestetty juhla on koulun, ei seurakunnan tilaisuus. Rehtori Petri Haapanen

Asikkalassa on vietetty kirkkojoulujuhlaa usein ennenkin.

– Nyt on ensimmäinen kerta, kun samaan aikaan on järjestetty myös vaihtoehtoinen juhla koululla, kertoi Aurinkovuoren koulun rehtori Petri Haapanen ennen torstai-illan juhlaa.

Vaihtoehtojuhlaan voivat osallistua vain elämänkatsomustiedon valinneet oppilaat. Heidän huoltajiltaan oli kysytty, kumpaan juhlaan lapset osallistuvat. Tulos oli, että vaihtoehtoon osallistui puolen tusinaa oppilasta. Kirkkojuhlan valinneita oli yhteensä noin 270.

– Kirkossa järjestetty juhla on koulun, ei seurakunnan tilaisuus. Se on musiikki- ja laulupitoinen juhla, ei iltakirkko, mutta seurakunta on kuitenkin ollut mukana yhteistyössä.

Oppilaat ovat muutaman vuoden ajan käyneet kirkossa ekumeenisen pääsiäistapahtuman yhteydessä tai historian opetuksessa. Se on osa kulttuurikasvatusta, linjasi Haapanen. Aurinkovuoren koulussa opiskellaan luokilla 3.–6.

Kalliolassa perheliikuntaa

Aurinkovuoren koulussa opiskellaan luokat 3.–6. Haapanen toimii rehtorina myös Anianpellon koulussa, jossa toimivat luokat 1.–2.

Koulussa järjestettiin perinteinen joulujuhla seimikuvaelmineen. Rinnakkaisohjelmaa ei ollut järjestetty, mutta ohjelman alun uskonnollisesta osuudesta oli tiedotettu etukäteen vanhemmille, joiden lapset eivät osallistu uskonnon opetukseen.

Hollolan Kalliolassa uudenlaisen juhlan syynä ei ollut mikään uskontoon liittyvä syy, vaan koululla haluttiin järjestää toiminnallinen tapahtuma koko perheelle, selittää vararaehtori Kaisu Nikula. Kaikkiaan kolmen illan aikana liikuttiin ja askarreltiin, ja samalla eri ryhmien lapset saivat esitellä vanhemmilleen omaa arkiympäristöään.

Toimintajoulu järjestettiin nyt ensimmäisen kerran.

Juhlat opetuksessa

Uskontoa ja perinnettä

Opetushallituksen ohjeiden mukaan uskonnolliset tilaisuudet pitää järjestää erillään muusta toiminnasta,

Esi- ja perusopetuksessa on kuitenkin useita perinteisiä juhlia, joihin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria.

Esimerkiksi yksittäisen virren johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamisena.

Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille tapahtumista ja niiden sisällöstä.

Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta.

Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista.

Niitä ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, ja uskonnolliset päivänavaukset ja uskonnolliset toimitukset, kuten ruokarukoukset.

Lapsen huoltajilla tulee olla aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Osallistumatta jättämisestä ei saa aiheutua lapselle leimautumista.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi