Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Harva kansanedustaja uskoo 670 000 sähköauton tuloon

"Tavoite on epärealistinen". Vain vihreät ja vasemmistoliitto haluavat kiirehtiä henkilöautoliikenteen sähköistämistä.

Sähköautojen latauspisteita on vielä melko vähän. Prima Viikissä auton voi jättää latauspisteeseen kauppareissun ajaksi. Kuva: Laura Oja

Liikennepäästöjen poistamiseen tähtäävät esitykset uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin lopettamisesta vuonna 2045 saavat liikenneasioihin perehtyneiltä kansanedustajilta ristiriitaisen vastaanoton. Ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto haluavat kiirehtiä henkilöautojen sähköistämistä.

Vihreiden Jyrki Kasvin mukaan nyt on pakko olla kunnianhimoinen. Jos 20 vuotta sitten olisi kuunneltu asiantuntijoiden varoituksia ja ryhdytty toimiin, meillä olisi varaa vähän vähempään kunnianhimoisuuteen.

– Mutta nyt ei ole varaa. Nyt puhutaan ihan siitä säilyykö yhteiskunta kasassa 2050-luvulla ja vuosisadan loppupuolella, Kasvi sanoo.

Jos jonkinlainen yksityisautoilu halutaan säilyttää, sähköautot ovat Kasvin mukaan ainoa toimiva teknologia.

Kari Uotila (vas.) muistuttaa, että asiantuntijatyöryhmän haastavana tehtävänä oli miettiä sitä, miten yhdessä asetettuihin kunnianhimoisiin päästöjen vähennystavoitteisiin päästään. Siksi oli odotettavissa radikaaleja ehdotuksia.

– Toinen kysymys on se, miten ne pystytään poliittisella puolella käytännössä toteuttamaan. Jos niitä ei toteuteta liikenteessä, tehdäänkö enemmän maatalouden tai rakentamisen puolella. Jos taakanjako on se, mistä yhdessä on päätetty, silloin liikenteestä on löydyttävä ne päästövähennykset, mitä työryhmä on esittänyt, Uotila sanoo.

Uotilan mukaan liikenteen sähköistämisen edistäminen vaatii paljon rahaa ja siinä tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa.

– Raskaan liikenteen siirtyminen sähköön on lähes mahdotonta tällä aikavälillä. Henkilöautoliikenteessä se on mahdollista, mutta se vaati satsauksia, Uotila sanoo.

Epärealistinen tavoite

Keskustan Markku Pakkanen pitää henkilöautojen sähköistämistavoitetta epärealistisena, koska se tarkoittaisi 60 000 uuden sähköauton ostamista vuodessa. Hänestä on kohtuutonta, jos tavoitetta lähdetään tukemaan veroeduilla, koska tuki kohdistuisi hyväosaisille. Myös vanhojen autojen omistajat olisi pidettävä kyydissä mukana, ja se tapahtuu polttoaineen sekoitevelvoitteen kautta.

– On hyvä, että raportteja tehdään ja ollaan lennokkaita ja tavoitteet ovat korkealla, mutta näitä raportteja ei pidä ottaa kirjaimellisesti, Jukka Kopra (kok.) sanoo.

SDP:n Harry Wallin muistuttaa, että eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti sen, että liikenteen päästöt Suomessa puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Puolet tästä toteutuu sillä, että polttoaineiden sekoitevelvoite nousee 30 prosenttiin. Toinen puolikas vaatii monia toimenpiteitä, joista Wallin mainitsee joukkoliikenteen sähköistämisen sekä polttomoottoriautojen muuttamisen kaasuautoiksi.

– Henkilöautojen muuttaminen sähköiseksi ei ole realistista, Wallin sanoo ja perustelee tätä autojen korkealla hinnalla, akkujen lyhyellä kestolla ja latauspisteiden vaatimattomalla määrällä.

Sähkö ei tule töpselistä

Antero Laukkanen (kd.) kehuu raporttia, mutta sanoo, että se on jalat irti maasta. Tavoitteiden hintalappu on niin valtava, että valtiovarainministeriö jätti siihen eriävän mielipiteen.

– Näin nopeassa aikataulussa tapahtuva muutos ei ole mahdollinen eikä autoteollisuuskaan pysty siihen vastaamaan. Kannatan ilmastotavoitetta, mutta tällä paperilla se ei onnistu. Sähkö ei tule töpselistä. Miten se tuotetaan, Laukkanen kysyy.

Perussuomalaisten puoluehallitus tyrmäsi liikenneministeriön esitykset ja pitää niitä kohtuuttomina autoilijoiden kurittamisena. Toimi Kankaanniemi (ps.) leimaa esityksen utopistiseksi ja muistuttaa, että Suomi on vielä puhdas maa. Toteutuessaan esitys johtaisi kaupungeissa ja maaseudulla asuvien ihmisten eriarvoisuuden kasvuun, koska maaseudulla on käytettävä omaa autoa.

– Köyhempi kansanosa kärsisi ja joutuisi maksumieheksi. Ei se tällä pohjalla mene, Kankaanniemi sanoo.

Liikkumista ei pidä rangaista

Kopran mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ei tapahdu niin, että vähennetään omia päästöjä. Suomi voi hillitä ilmastonmuutosta parhaiten tekemällä hyviä keksintöjä ja innovaatioita, joita levitetään koko maailmalle.

– Olemme siten kokoamme suurempi. Jotta tässä työssä onnistutaan, kilpailukyvyn pitää olla kunnossa ja yksi osa sitä on se, että liikkuminen on helppoa ja järkevän hintaista kaikille. Liikenteen rampauttaminen on väärä tapa. Harvaan asutussa Suomessa pitää pystyä liikkumaan eikä siitä saa rangaista.

Kopran mukaan sähköautojen lisääminen ei ole ”meidän käsissä millään tavalla”. Jos sähköautoteknologia ei tule tavallisten ihmisen ulottuville, silloin se on jatkossakin varakkaamman väen kulkuvälineenä.

Kopra ja Pakkanen torjuvat ehdotukset, että liikenteen sähköistämistä nopeutetaan polttoaineverojen nostolla, koska se haittaa yhteiskunnan pyörien pyörimistä ja ihmisten liikkumista.

Nousevatko junalippujen hinnat?

Kansanedustajat kannattavat uusia raideinvestointeja, mutta pitävät niiden rahoitusta seuraavan hallituksen suurena kysymyksenä. Budjettirahoituksella investointeja ei voida toteuttaa. Puolueissa väläytellään erilaisia yhtiömalleja.

– Esitimme hankeyhtiön perustamista, jossa valtio olisi yhdellä osalla mukana, mutta valtaosa rahoituksesta tulisi muualta, Harry Wallin (sd.) kertoo.

Wallinin mukaan myös käyttäjien olisi osallistuttava useiden miljardien eurojen investointeihin.

– Todennäköisesti raideliikenteen lippujen hinnat tulevat nousemaan uusilla nopeilla rataosuuksilla. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin sanoo.

"Tämä on kriisitaloutta"

Vihreät esittelivät hiljattain kymmeneen miljardiin euroon nousevan raidepaketin. Kansanedustaja Jyrki Kasvin (vihr.) mukaan liikenteessä on tehtävä iso rakennemuutos. Henkilöautot on vaihdettava joukko- ja raideliikenteeseen taajamissa. Haja-asutusalueilla joudutaan miettimään sähkö- ja biokaasuajoneuvoja.

– Tämä on otettava kriisitaloutena, jos halutaan tästä selvitä tällä vuosisadalla. Emme voi elää pellossa niin kuin on totuttu.

Kasvin mukaan junalippujen hinnassa on ollut koko ajan raiderahaa. Junamatkustajat ovat maksaneet rataverkon ylläpidosta. Lentomatkustajilla ei ole ollut samaa kiskoa, mikä on tehnyt markkinasta epäreilun ja suosinut lentoliikennettä.

Vihreät rahoittaisi raideliikenteen investointeja muun muassa ruuhkamaksuilla ja lentoverolla.

– Verotetaan sitä, mitä halutaan vähentää ja tuetaan sitä, mitä halutaan edistää, Kasvi sanoo.

Tunnin työssäkäyntialue

Jukka Kopra (kok.) uusisi raideliikenteen strategian, sillä junaliikenteen kehittäminen on yksi tapa hillitä ilmastonmuutosta. Hän mainitsee Turun tunnin junan, Tampereen pääradan sekä itäradan uudistamisen.

– Suhtaudun avoimesti siihen, että saadaan laajennettua tunnin työssäoloympyrää Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan.

Myös Kopra kaipaa uusia rahoitusmalleja ja esittää hankekohtaista yhtiötä, jossa eläkeyhtiöt olisivat mukana. Hankeyhtiö mahdollistaisi investointien toteuttamisen etupainotteisesti.

Keskustan Markku Pakkasen mukaan on mentävä yhtiömuotoiseen rahoitukseen, jotta pystytään hyödyntämään ulkopuolista rahoitusta.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkasen mukaan lisäraiteiden rakentaminen budjettivaroilla ei tule onnistumaan. Investointeihin täytyy rakentaa täysin uusi malli, jossa useat sukupolvet rahoittaisivat ratainvestointeja.

Kari Uotilan (vas.) mukaan raiteet ovat tehokas tapa siirtää ihmisiä kasvualueilla ja isojen kaupunkien välisessä liikenteessä.

Myös siniset panostaisi rautateihin ja vaatii ympäristöpoliittisessa ohjelmassaan lisää nopeita junia ja uusia ratayhteyksiä.

– Joukkoliikenteen käytön pitää olla entistä houkuttelevampaa, puheenjohtaja Sampo Terho kertoo tiedotteessaan.

670 000 sähköautoa

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä on koonnut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä.

Sen mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 670 000 sähköautoa ja noin 130 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 2 miljoonaa sähköautoa ja noin 250 000 kaasuautoa. Raskaassa kalustossa vastaavat tavoitteet ovat vuonna 2030 noin 7 000 sähköautoa ja noin 6 000 kaasuautoa ja vuonna 2045 noin 42 000 sähköautoa ja 22 000 kaasuautoa. Tähän vaikutetaan etenkin polttoaineveron korotuksilla ja hankintatuilla.

Fossiiliset liikennepolttoaineet eli bensiini- ja dieselautot kiellettäisiin 2045. Biopolttoaineiden osuus nostettaisiin 30 prosenttiin vuonna 2030 ja sataan prosenttiin vuonna 2045.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi