Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Ihmisiä arvioidaan, pelotellaan, kiusataan ja murretaan" – Valtioneuvoston kansliassa on työilmapiiriongelmia

Joidenkin työntekijöiden mukaan hallintoyksikössä on johtamisongelmia.

Osa valtioneuvoston kanslian työntekijöistä kertoo kiusaamisesta ja jopa pelottelusta. Kuvituskuva Kuva: Kimmo Kirves

Pelon ilmapiiri. Muun muassa näillä sanoilla valtioneuvoston kanslian (VNK) työilmapiiriä kuvataan Uutissuomalaisen VNK:n henkilöstölle lähettämässä kyselyssä.

– Henkilöstö on vaikeassa tilanteessa, ja töiden tekemisestä ei nykyisessä ympäristössä tule mitään, kuvailee tilannetta eräs virkamies.

Uutissuomalaisen kyselyssä 30 vastaajaa 63:sta kertoo viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneensa tai havainneensa epäasiallista käytöstä, tai molempia. Vastaavasti häirinnästä tai kiusaamisesta raportoi 24. Kyselyyn sai vastata nimettömästi myös avoimen linkin kautta, joten tulokset ovat suuntaa-antavia. Linkki lähetettiin yhteensä yli 500 VNK:n työntekijän työsähköpostiin.

Tarkemman kuvan saa ministeriön sisäisestä työtyytyväisyyskyselystä VMBarosta, johon vastasi tänä vuonna yli 400 työntekijää.

Uutissuomalaisen tietojen mukaan 18 prosenttia VMBaron vastaajista kertoi havainneensa epäasiallista käytöstä ja 10 prosenttia kokeneensa sitä. Työpaikkakiusaamista kertoi havainneensa 8 prosenttia ja kokeneensa 3 prosenttia.

Niistä, jotka raportoivat häirinnästä, 67 prosenttia kertoi tilanteen jatkuvan yhä. Molemmista kyselyistä ilmenee, että häirintä ei ole luonteeltaan seksuaalista.

Viime vuonna koko valtion henkilöstöstä 31 prosenttia kertoi VMBarossa kokeneensa epäasiallista kohtelua työyhteisössä. Tuolloin kyselyssä ei kuitenkaan eritelty vielä, oliko vastaaja kokenut epäasiallista kohtelua itse vai havainnut sitä, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia tähän vuoteen.

Ongelmia vaikuttaa olevan lähinnä valtioneuvoston hallintoyksikössä (VNHY), jossa työskenteleekin valtaosa ministeriön henkilöstöstä, noin 500 ihmistä.

Hallintoyksikkö muun muassa johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa. Eräs entinen virkamies arvelee yhdeksi syyksi ilmapiiriongelmiin sitä, että vuonna 2015 perustettu yksikkö hakee yhä muotoaan.

Kiusaajina esimiehet

Kiusaamisesta kertoneiden mukaan kiusaajia ovat esimiehet.

– Ihmisiä arvioidaan, pelotellaan, kiusataan ja murretaan systemaattisesti. Johtajat huutavat ja haukkuvat ihmisiä. Ihmisistä puhutaan pahaa heidän poissa olleessaan. Ihmisten työsuorituksia aliarvioidaan perusteetta. Negatiivinen palaute annettaan aina ryhmän edessä, kirjoittaa eräs Uutissuomalaisen kyselyyn vastannut.

– Työntekijöiden tekemisiä on arvosteltu avotilassa asiaan kuulumattomien henkilöiden läsnä ollessa, työntekijöitä on vertailtu muihin “parempiin” työntekijöihin ja työntekijöitä toistuvasti keskeytetään eri keskusteluissa, sanoo toinen.

Muutamissa vastauksissa mainitaan nimeltä sama korkeassa asemassa oleva VNHY:n virkamies. Tämä on Uutissuomalaisen tietojen mukaan arvostellut alaisiaan myös sidosryhmien edustajille. Joitakin mainintoja huonosta johtamisesta saa kaksi muutakin saman yksikön esimiestä.

VMBarossa VNK:n työntekijöiden tyytyväisyys esimiesten onnistumiseen töiden organisoinnissa on laskenut 3,28:sta 3,18:aan. Muutos on tilastollisesti merkittävä. Osastojen johdon arvosana on laskenut, 2,93:sta 2,84:ään ja ylemmän johdon arvosana on pysynyt noin 2,80:ssa.

Ongelmat eivät Uutissuomalaisen tietojen mukaan liity poliittiseen johtoon.

Osassa avovastauksia sanotaan myös, että esimiehet suhmuroivat päätöksiä eivätkä tiedota niistä selkeästi edes asianomaisille.

– Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa on VNK:n osalta lähinnä vitsi.

Yhtenä esimerkkinä avoimuuden puutteesta nostetaan esiin se, ettei VMBaron kaikkia tuloksia ole kerrottu henkilöstölle. Uutissuomalainenkaan ei saanut tuloksia virallisella tietopyynnöllä.

Moni miettii toista työpaikkaa

Kyselyyn vastanneista yli puolet kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa. Avovastauksissa yleisimmäksi syyksi nousevat ongelmat työilmapiirissä tai töiden organisoinnissa. Osa kaipaa parempaa palkkaa tai vakinaisen työsuhteen. Pari ilmoittaa myös, ettei lähtöhaluja ole, koska työpaikka on hyvä.

Halllintoyksiköstä on Uutissuomalaisen tietojen mukaan viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana lähtenyt useita avainhenkilöitä muihin tehtäviin tai erilaisille vapaille.

– Myös useat muut kollegat ovat hakeneet töitä muualta. Lähtöjen syynä ei ole yksittäisten virkamiesten henkilökohtaiset ratkaisut vaan useammassa tapauksessa työpaikan johtamiseen liittyvät ongelmat. Asiantuntijoiden arvostus ja kuunteleminen asioiden valmistelussa on todella heikkoa, moittii eräs kyselyyn vastannut.

Työilmapiiri ei Uutissuomalaisen tietojen mukaan silti ole syynä ainakaan kaikkien lähtöön. Neljästä Uutissuomalaisen tavoittamasta lähtijästä yksi sanoo, että jokaisessa organisaatiossa on haasteensa, mutta että VNK:ssa asioihin tartutaan. Toinen kertoo havainneensa jonkinlaisia työilmapiiriongelmia, mutta tulleensa itse kohdelluksi hyvin. Kaksi muuta kieltäytyy kommentoimasta. Toinen heistä kuitenkin lisää, ettei ”mieluummin muistelisi sitä aikaa lainkaan”.

Ongelmat viety johdon tietoon

Työilmapiirin ongelmat ovat tiedossa luottamusmiehillä ja työsuojelulla.

– Niitä on viety eteenpäin (virkamiesjohdolle), sanoo VNK:n työsuojeluvaltuutettu Katri Suvanto.

Jukon luottamusmies Juha Hopsu kertoo, että tilanteesta on tiedotettu ministeriön johdolle etenkin tämän syksyn aikana. Hänen mukaansa asioihin pyritään löytämään ratkaisu ensisijaisesti VNK:n sisällä.

Virkamiesjohtaja, alivaltiosihteeri Timo Lankinen puolestaan yllättyy kuullessaan, että osa virkamiehistä kokee työilmapiirin huonoksi.

– Akuuttia ongelmaa ei pitäisi olla vireillä, joten en tiedä, mihin tämä tällä hetkellä liittyisi. Totta kai meillä on jossain vaiheessa ollut haasteita.

Ministeriö on saanut vuosina 2014 ja 2015 aluehallintovirastolta huomautuksen siitä, ettei esiin tuotuun kiusaamiseen puututtu. Sen jälkeen ministeriössä on Lankisen mukaan tehty paljon työtä ilmapiirin eteen.

Lankisen mukaan työtyytyväisyysarviot kertovat, ettei isoja ongelmia nyt ole. VMBarossa työtyytyväisyysarvosana oli tänä vuonna hallintoyksikössä 3,48 asteikolla yhdestä viiteen ja koko VNK:ssa valtion keskiarvossa eli 3,55.

Uutissuomalaisen kyselyn vastauksista 16:ssa uskottiin, että yksikön tai ministeriön johto tietää ongelmista, mutta ei ole tehnyt asialle mitään. Vain pari näki johdon reagoineen tilanteeseen.

– Uskomatonta, että vielä vuonna 2018 tällainen toiminta sallitaan eikä asioihin puututa, kritisoi yksi vastaajista.

Lankisen mukaan epäasialliseen käytökseen puututaan VNK:ssa tiukasti, kuten valtioneuvoston yhteiset varhaisen tunnistamisen periaatteet edellyttävät.

– Meillä on korostettu nollatoleranssia, että tällaisesta pitää tehdä heti ilmoitus. Häirintää ei hyväksytä millään tavalla.

Lankinen kertoo huomauttaneensa viime vuoden aikana kahta virkamiestä epäasiallisesta käytöksestä.

Epäselvyyksiä nimityksissä

Osa valtioneuvoston kanslian virkamiehistä näkee epäselvyyksiä myös hallintoyksikön virkanimityksissä.

– Virkanimitykset eivät kaikilta osin kestä päivänvaloa, kuvailee eräs Uutissuomalaisen kyselyyn vastannut.

Jotkut virkamiehet kertovat epäilevänsä, että virkoja on pedattu tietyille henkilöille etukäteen.

Esimerkkinä mainitaan kaksi nimitystä viime vuosilta. Uutissuomalainen kävi näiden nimitysten julkiset asiakirjat läpi. Niistä ei paljastu varsinaisia laittomuuksia, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia kuitenkin.

Vakinaistaminen juuri ennen hakua

Kun kaksi yksikköä hiljattain yhdistettiin, uuteen yksikönpäällikön tehtävään oli vain noin viikon hakuaika.

Kyseessä on määräaikainen tehtävä, joka täytettiin sisäisellä haulla. Tehtävää hakivat myös molempien lakkautettavien yksiköiden päälliköt. Heitä ei kuitenkaan valittu, vaan henkilö, joka oli aloittanut ministeriössä kaksi vuotta aiemmin määräaikaisessa virassa.

Valittu virkamies oli tehtävään hakukelpoinen, koska hänet vakinaistettiin juuri ennen yksikön päällikön tehtävän avoimeksi julistamista ilman avointa hakua.

– Meillä on tehty näitä ratkaisuja, joissa pitkään jatkuneita määräaikaisuuksia on vakinaistettu. Tämä tapaus oli yksi niistä, kuittaa hallintoyksikön osastopäällikkö Janne Kerkelä.

Vakinaistaminen on lain mukaan mahdollista ilman julkista hakua, jos tehtävään valitaan sitä vähintään vuoden määräaikaisena hoitanut virkamies. Tämä on laillista, kun uuteen vakinaiseen virkaan valitaan ensimmäistä viranhaltijaa.

Tässä tapauksessa vakinaistamispäätöksessä ei kuitenkaan juuri avata viran vakinaistamisen perusteita kuin mainitsemalla, että yli 50 prosenttia tehtävistä on vakinaisluontoisia.

Kerkelä sanoo, että yksikönpäällikön tehtävän haku hoidettiin samalla tavalla kuin muidenkin vastaavien tehtävien ja että siihen valittiin parhaaksi katsottu hakija.

– Minusta haku oli erittäin hyvin hoidettu. Alivaltiosihteeri haastatteli hakijat itse.

Vakinaistetulle heti virkavapaus

Erään toisen määräaikaisessa virkasuhteessa olevan henkilön vakinaistaminen hoidettiin avoimella haulla, mutta hakuaika oli vain pari viikkoa – heinäkuussa, julkishallinnon loma-aikaan.

Kun virkamies oli vakinaistettu, hänelle myönnettiin välittömästi kolmen vuoden virkavapaus, jotta hän saattoi jatkaa aiemmassa määräaikaisessa virassaan.

Hän on sittemmin irtisanoutunut, aloittamatta koskaan vakinaisessa virassaan.

Muitakin ministeriöitä otsikoissa

Kaksi muutakin ministeriötä on tänä syksynä ollut otsikoissa työilmapiirinsä vuoksi.

Lokakuussa Yle kertoi ulkoministeriössä ilmi tulleista kymmenistä häirintätapauksista, joista on raportoitu eteenpäin esimiehille, mutta joita ei Ylen tietojen mukaan ole selvitetty ministeriön oman ohjeistuksen mukaisesti.

Marraskuussa Helsingin Sanomat uutisoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtamis- sekä ilmapiiriongelmista. Lehdelle puhuneet virkamiehet ovat huolissaan ongelmien vaikutuksesta STM:n työhön. STM:llä on joka hallituskaudella tärkeää lainsäädännöllistä työtä, kuten sote-uudistus etenkin tällä vaalikaudella.

Anna Sievälä
Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi