Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Joulu

Paperikruunuja, punakaalia ja hellettä - ulkomailla joulua viettävät kaipaavat suomalaista tunnelmaa

Kysyimme kuudelta pitkään ulkomailla asuneelta suomalaiselta heidän aattorutineistaan. Lunta ja kinkkua ei löydy. Sukulaisia ja suklaatakin on ikävä.

Kuva: Jani Keronen

1) Miten nykyisessä asuinmaassasi vietetään joulua?

2) Mitä joulupöydässä syödään?

3) Mitä kaipaat suomalaisesta joulusta?

Maria Torppa-Brockman syö joulupäivänä hanhea ja punakaalia.

Maria Torppa-Brockmann, 42. Asunut perheineen Saksassa 20 vuotta. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

1.Täällä kaupunkien joulumarkkinat avaavat ovensa jo marraskuussa, ja sinne mennään nauttimaan tunnelmasta ja lasilliset Glühweinia. Elävät joulukalenterit ovat erittäin suosittuja. Niissä kutsutaan tuttuja tai tuntemattomia pihaan laulamaan yhdessä joululauluja. Aattona käymme saksalaiseen tapaan kirkossa iltapäivällä. Meidän perheemme jouluun kuuluvat myös netistä joulurauhan julistuksen katsominen, sauna ja riisipuuro. Joulupukki käy jättämässä lahjat oven taakse.

2.Joulupöydässä istutaan pitkään. Joka päivälle on omat menut, eikä Saksassa tulisi kuuloonkaan juhlapäivänä lämmittää eilisiä ruokia. Joulupäivänä syödään yleensä kokonaisena paistettua hanhea ja punakaalia. Tapaninpäivänä on riistaa, viime vuonna söimme villisikaa.

3.Kaipaan eniten perhettä ja sukulaisia. Suomalaiset perinteet ja tavat ovat tärkeitä. Niitä vaalimalla haluan tuoda lapsilleni suomalaisen kulttuurin osaksi elämää.

Päivi Bertucci ikävöi Australiassa suomalaista joulutunnelmaa.

Päivi Bertucci, 44. Asunut perheineen Australian Melbournessa vuodesta 2009. Perheeseen kuuluu aviomies ja neljä lasta.

1.Vaikka kauppakeskuksiin ilmestyy joulukoristeita jo lokakuun alussa, kodeissa joulua laitetaan myöhemmin kuin Suomessa. Joulu on valoisaa kesäaikaa, eivätkä kynttilät tai lumiset joulupukit sovi tyyliin. Monille australialaisille joulu merkitsee kesäloman alkua. Joulua vietetään täällä tapaninpäivänä. Silloin syödään lounas perheen ja sukulaisten kanssa. Joulupukki vierailee joulupäivän aamuna, kun lapset vielä nukkuvat. Yksi hauska perinne on se, että lapset jättävät jouluaaton iltana olohuoneeseen joulupukille lasin maitoa, piparin ja porolle porkkanan. Aikuiset saattavat sitten järsiä porkkanaa, jotta näyttäisi, että poro on sitä maistanut.

2.Joululounaalla on tapana käyttää paperisia värikkäitä kruunuja. Lisäksi kattaukseen kuuluvat pompomsit. Ne ovat noin 20-senttisiä pahvisia putkia, jotka vedetään vieruskaverin kanssa ja katsotaan kumpi saa keskiosassa olevan tavaran, vitsin tai arvoituksen. Jouluaterialla osa syö kalkkunaa, osa kinkkua ja osa tekee englantilaisen roastin. Joillekin merenelävät kuuluvat joulupöytään. Jälkiruokana voi olla vaikkapa perinteinen australialainen pavlova.

3.Ikävöin sitä rauhallisempaa joulun tunnelmaa, johon kuuluvat pimeydessä loistavat jouluvalot. Kaipaan myös suomalaisia konvehteja.

Pasi Loman kertoo joulun osuvan Sao Paulossa lämpimään aikaan.

Pasi Loman, 42. Asunut Brasilian Sao Paulossa vuodesta 2006. Perheeseen kuuluu vaimo, 9-vuotias tytär ja kaksi koiraa.

1.Sao Paulossa joulun lähestymisen huomaa jo lokakuussa, kun kauppoihin ilmestyy myyntiin Panettone-kakkuja. Ne ovat Italiasta peräisin olevia pullamaisia kuivakakkuja, joiden sisällä on pieniä paloja hedelmää tai suklaata. Panettonesta on tullut niin tärkeä, että köyhemmät ostavat kakun osamaksulla. Jouluaatto on vielä normaali työpäivä, ja joulua vietetään perheiden kanssa illalla. Lahjat jaetaan illallisen jälkeen. Muuten perinteet ovat tuttuja ja joulunvietto on yllättäen jopa hillitympää kuin Suomessa. Joulu osuu tänne kesäaikaan, joten silloin on aurinkoista ja lämmintä mutta ei niin kuumaa kuin tammi-helmikuussa.

2.Jouluna syödään yhdellä illallisella kalkkunaa, kinkkua ja erityisesti valmistettua kanaa. Brasilialaiseen ruokaan kuuluu riisi kaikilla aterioilla, myös jouluna.

3.Kaipaan lunta, jäätä, pakkasta, perhettä ja erityisesti kaveriporukkani jo yli 20-vuotista perinnettä viettää joulupäivänä saunailta Torniossa.

Tanjariitta Anttila on kertonut monille ulkomaalaisille ystävilleen suomalaisesta joulusta.

Tanjariitta Anttila, 48. Lähti ulkomaille heti lukion jälkeen. Asunut Yhdysvaltojen Montanassa vuodesta 2007.

1.Joulua tärkeämpi juhlapyhä on marraskuun lopulla vietettävä kiitospäivä. Joulun kaupallisuus on täällä yleinen juttu, vaikka se tietäisi perheen velkaantumistakin. Montanassa on tyypillistä lähteä laskettelemaan tai ulkoilemaan jouluaattona. Lahjat avataan vasta joulupäivän aamuna ja sen jälkeen syödään joulun pääateria. Floridassa asuessani oudointa oli lämmin ilma. Lumesta ei ollut tietoakaan, mutta upeat jouluvalot korvasivat lumen loiston.

2.Jouluun ja kiitospäivään kuuluvat yleisimmin kalkkuna, bataatti ja maissintähkät.

3.Ulkomailla asuessani olen kaivannut lapsuuteni idyllisiä jouluja, joulurauhan julistusta ja joulupuuroa. Olen kertonut monille suomalaisesta joulusta. Kynttilät haudoilla, rekiajelut ja joulupukin henkilökohtainen vierailu ihastuttavat kaikkia.

Ilkka Repo on viettänyt monta joulua Namibiassa. Kuva: P REPO

Ilkka Repo, 58. Asunut Namibiassa kahteen otteeseen, pääkaupungissa Windhoekissa vuodesta 2000. Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä lasta, joista esikoinen kuoli vuonna 2004.

1.Jouluna täällä monet lähtevät lomalle rannikolle tai pohjoiseen. Joulun tärkein perinne on jouluaamun joulukirkko, johon menevät kaikki. Kirkko alkaa varsin aikaisin, usein jo aamuneljältä. Kirkkoon on lähdettävä hyvissä ajoin, jotta saa paikan. Joulun juhlinta kestää täällä vähemmän aikaa ja keskittyy joulupäivään. Kirkon jälkeen käydään ystävien ja sukulaisten luona. Joulunviettoon on sekoittunut paljon länsimaisia perinteitä, ja lahjat ovat merkittävässä roolissa.

2.Jouluna syödään juhlaruokaa eli lihaa, kanaa ja muita herkkuja. Erityistä jouluruokaa ei ole, mutta juhlan kunniaksi syödään hyvin.

3.Kaipaan sukulaisten ja ystävien tapaamista, riisipuuroa ja maksalaatikkoa. Toki niitä voisi tehdä täälläkin, mutta varsinkin maksalaatikon tekeminen on vähän työlästä.

Niemisen perheessä Singaporessa vierailee suomea puhuva joulupukki.

Harri Nieminen. Singaporessa kuusi vuotta asuneeseen perheeseen kuuluvat nelikymppiset vanhemmat ja kaksi lasta.

1.Joulu alkaa koristeluilla jo pari viikkoa ennen joulua. Käytämme pääasiassa Suomesta tuotuja koristeita, joista suurin osa on itse tehtyjä. Aidon ja tuoksuvan kuusen olemme tilanneet pikkufirmalta, joka kasvattaa niitä Malesian ylängöllä. Täällä on kuumaa ja kosteaa myös jouluna, mikä vaikuttaa joulunviettoon. Joulunakin käymme perheen kanssa uimassa. Joulussa tärkeintä on yhdessäolo, vaikka lapset varmasti sanoisivat lahjat. Eräs paikallinen suomalainen ystävämme käy luonamme joulupukkina.

2.Panostamme jouluruuassa laatuun emmekä määrään. Juhlaruokina on hunajapossua, grillattua kanaa tai kalaa. Suomalaisista ruuista pöydässä on karjalanpiirakoita munavoilla, lohta sekä jälkiruokana marjoja, vihreitä kuulia ja konvehteja.

3.Vietimme ennen tänne muuttamista monta joulua Pyhätunturilla Lapissa, joten kaipaamme lunta, laskettelua ja tilaa liikkua. Perhettä, sukua ja ystäviä ikävöimme vielä enemmän, mutta onneksi parina jouluna heitä on luonamme käynytkin.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi