Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tutkija Tuija Saresma näkee verkon vihapuheessa miehisen vallan kuolonkorahdukset – "On hämmästyttävää, mistä kaikesta voi saada vihaviestejä"

Tuija Saresma tutkii verkon vihapuhetta mutta on itse säästynyt laajoilta vihakampanjoilta.

Toivottavasti sut raiskataan hengiltä.

Tommosilta pitäis repiä kohtu vittuun ettei pääsi lisääntymään.

Painu kotimaahasi rättipääakka.

Tällaisia viestejä saa, kun on nainen ja kertoo mielipiteensä netissä.

Lainaukset ovat Johanna Vehkoon ja Emmi Niemisen kirjasta Vihan ja inhon internet, jossa joukko verkkohäirinnän ja vihakampanjoiden kohteeksi joutuneita naisia kertoo tarinansa.

Pelkkiä poikkeustapauksia, joku saattaa ajatella.

Eivät ole. Vihapuhe on varsin yleistä, ja se kohdistuu naisiin useammin kuin miehiin.

Tänä vuonna julkaistun tasa-arvobarometrin mukaan lähes joka viides alle 54-vuotias nainen on kokenut vihapuhetta.

Voimakkaimmin vihapuhe leviää netin ja sosiaalisen median kautta. Erityisen alttiita sukupuolittuneelle vihapuheelle ovat vähemmistöihin kuuluvat nuoret naiset sekä julkisuudessa toimivat naiset, kuten poliitikot, toimittajat ja tutkijat.

Siis naiset, jotka kertovat mitä ajattelevat.

Mistä vain aiheesta voi saada vihapostia

Tutkija Tuija Saresma huokaa syvään. Hän on työssään tottunut käsittelemään raskaita aiheita, kuten nais- ja muukalaisvihaa, rodullistamista sekä rasismia. Nyt hän miettii, miten kuvailisi naisiin kohdistuvan verkkovihan erityispiirteitä.

– Ensinnäkin naisten saamat uhkaukset ovat usein seksuaalissävytteisiä, Saresma sanoo.

Kyseessä voi olla suora uhkaus seksuaalisesta väkivallasta tai toive siitä, että mielipiteensä kertonut nainen joutuisi raiskatuksi.

Solvaukset kohdistuvat usein ulkonäköön. Niiden tarkoitus on mitätöidä ja nolata. Nöyryyttämisen lisäksi vihapuheella halutaan luoda pelkoa ja lopulta hiljentää.

Vihapuheen tavoite on vaientaa, Tuija Saresma sanoo.

Verkkoviha voi leimahtaa mistä tahansa aiheesta.

– On hämmästyttävää, mistä kaikesta voi saada vihaviestejä.

Jotkut aiheet, kuten maahanmuutto, etnisiin vähemmistöihin liittyvät kysymykset ja perinteisten sukupuoliroolien kritisointi, ovat erityisen tulenarkoja.

Etuoikeutettujen asema murenemassa

Ymmärtääkseen vihan syitä pitää katsoa kauas.

– Jo antiikin Kreikassa julkinen tila kuului vapaille miehille. Vain he saivat olla yhteiskunnassa äänessä. Naisen paikka oli yksityisissä tiloissa, Saresma sanoo.

Tutkija kuulee naisiin kohdistuvassa verkkovihassa patriarkaatin valta-aseman kuolonkorahduksia. Feministisessä kielenkäytössä patriarkaatilla viitataan yhteiskuntajärjestykseen, jossa valkoisella heteromiehellä on taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen valta-asema.

Kun etuoikeutettujen asema murenee, kielenkäyttö koventuu.

– Mies on patriarkaatissa perheen pää, jonka tehtävä on suojella naisia ja lapsia ja puhua heidän puolestaan. Jos alamaiset eivät ole tottelevaisia, heitä voi uhata väkivallalla.

Sukupuolittuneeseen vihapuheeseen Saresma havahtui tutkiessaan antifeministisiä blogeja. Niissä argumentit, solvaukset ja maailmankuva toistuvat lähes samanlaisina – joskus jopa suoraan kopioituina blogista ja maasta toiseen.

Blogeissa maalaillaan kuvaa maailmasta, jossa naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä etniset vähemmistöt aikovat ottaa vallan yhteiskunnassa. Tästä vallasta kamppaillaan puhumalla, ja hiljentäminen nähdään eräänlaisena itsepuolustuksena.

Saresman mukaan antifeministisissä blogeissa on usein myös rasistista sisältöä.

Sama viha ulottuu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja oikeastaan kaikkiin ja kaikkeen, joka uhkaa totuttuja sukupuoli- ja seksuaalinormeja.

Sananvapaus on tärkeää

Vihapuheella voidaan tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta se voi viitata aggressiiviseen puhetapaan, joka perustuu uhkakuville ja uhkakuvien luomiselle. Kyse on ”toiseuttavasta argumentoinnista”.

– Tätä on esimerkiksi se, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käyttää äärioikeiston keskusteluun tuomia termejä, Saresma sanoo.

Toinen määrittely vihapuheelle on niin sanottu vihaposti eli aggressiiviset viestit, jotka ohjataan suoraan vastaanottajalle. Tästä on kyse esimerkiksi kirjoituksen alun viesteissä.

Vihapuheesta syytetyt vetoavat usein sananvapauteen.

– Sananvapaus on tärkeä asia ja siitä täytyy pitää kiinni. Mutta ei kai kukaan tosissaan usko, että kenelle tahansa voi sanoa mitä tahansa?

Tuija Saresma toivoo, että useampi mies nousisi puolustamaan vihapuheen kohteeksi joutuneita naisia.

Suomen laki ei tunne vihapuhetta, mutta se voi johtaa rangaistukseen esimerkiksi kunnianloukkauksena tai kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

Periaatteessa vihapuhe voi kohdistua mihin ihmisryhmään tahansa. Saresma nostaa esimerkiksi poliittiseen eliittiin kohdistuvan herravihan.

Lopulta vihapuheessa on kuitenkin aina kyse vallasta.

– Yleensä juuri valta-asemassa oleva valkoinen keskiluokkainen heteromies voi suunnata vihapuhetta muihin ihmisiin tai ryhmiin, joita pitää itseään alempina ja joita haluaa leimata.

Saresma ei halua vaieta

Verkon vihapuheella voi olla sen kohteelle vakavia seurauksia. Moni ahdistuu, muuttuu varovaiseksi, vaikenee.

Pahimmillaan viha valtaa kohteensa koko elämän.

Viime vuoden elokuussa Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkönen kirjoitti jutun puukotuksen uhreja auttaneesta turvapaikanhakijasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho julkaisi Facebook-sivullaan jutun, joka oli ilmestynyt valemedia MV-lehden sivuilla. Siinä Turun Sanomia syytettiin valehtelusta.

Seurasi vihaviestien ja uhkausten vyöry. Häiriköinti pakotti Härkösen muuttamaan toiseen kaupunkiin.

– Tällä on selvästi pyritty vaientamaan Härkönen ja välittämään sellaista viestiä, että maahanmuutosta saa kirjoittaa vain kielteiseen sävyyn, Saresma sanoo.

Saresma on vihapuheen tutkija ja feministi. Siis täydellinen verkkovihan kohde.

Hän on saanut yksittäisiä vihaviestejä julkisten esiintymistensä jälkeen mutta ei ole joutunut laajojen vihakampanjoiden kohteeksi.

Riski on aina olemassa, mutta Saresma ei halua vaieta. Hän ei halua antaa pelolle valtaa.

Vihapuhetta vastaan voi Saresman mukaan taistella parhaiten puuttumalla siihen. Erityisesti hän toivoisi miesten puolustavan vihakampanjoiden kohteeksi joutuvia naisia.

Tuija Saresma

Yliopistotutkija ja nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Jyväskylän yliopistossa.

Sukupuolentutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa.

Filosofian tohtori, väitellyt monitieteisestä nykykulttuurin tutkimuksesta.

Syntynyt Sulkavalla Etelä-Savossa, asunut Jyväskylässä noin 30 vuotta.

Ville Grahn
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi