Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Neljä asiaa, joissa kunnat vähentävät päästöjään - moniin niistä voivat myös tavalliset kuntalaiset vaikuttaa

Joutsa harkitsee sitoutumista Hinku-hankkeeseen, jossa pyritään kohti hiilineutraalia elämäntapaa. Hinku-kuntia on Suomessa jo 42. Millaisin keinoin kunnat vähentävät päästöjään?

Maaseudulla moni kiinteistö lämpiää puulla, mikä katsotaan tämänhetkisen laskentatavan mukaan päästöttömäksi lämmitysmuodoksi. Kuva: Armi Salonen

Joutsa harkitsee sitoutuvansa kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Tekninen lautakunta alkaa valmistella Joutsan liittymistä kuntien energiatehokkuussopimukseen sekä valtakunnalliseen Hinku-hankkeeseen eli pyrkimykseen kohti hiilineutraaliutta. Asia nousi esille, kun Lea-Elina Nikkilä (vihr.) jätti siitä valtuustoaloitteen.

Hinku-kunnat sitoutuvat vähentämään päästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa on mukana 42 kuntaa ja kaupunkia. Ympäristönsuojelun lisäksi kyse on rahansäästöstä. Esimerkiksi Rauman kaupunki kertoo vähentäneensä energiankulutusta vuosien 2008-2016 aikana yhdeksän prosenttia, mikä on tuonut kaupungille satojen tuhansien eurojen säästöt.

Millaisin keinoin kunnat ovat vähentäneet päästöjään? Asiasta kertovat Hinku-tiimin vetäjä, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila.

1. Lämmitys

Talojen lämmitys on yksi suurimmista päästölähteistä. Kunta voi vaikuttaa omien kiinteistöjensä kuten koulujen ja terveyskeskuksen lämmitysratkaisuihin ainakin silloin, jos se omistaa edes osittain energiaa tuottavan yhtiön. Joutsassa kunta omistaa energiayhtiö Joutsan lämpö oy:n yhdessä Suur-Savon Sähkön kanssa. Laitos tuottaa kaukolämpöä, jonka lähteenä on 97-prosenttisesti hake.

– Hake lasketaan tällä hetkellä päästöttömäksi. Se mätänisi metsässä nopeasti, joten sen voi hyvin käyttää lämmitykseen, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen kommentoi.

Joutsassa kaukolämpöä käytetään kaikkien kunnan kiinteistöjen lämmitykseen. Lisäksi asiakkaina on kerros- ja rivitaloyhtiöitä sekä omakotiasukkaita. Valtaosa omakotitaloista lämpenee silti muulla kuin kaukolämmöllä. Mitä yksittäinen kiinteistönomistaja voi tehdä lämmityksestä aiheutuvan ilmastokuormansa vähentämiseksi?

– Maalämpö on hyvä vaihtoehto. Myös ilmalämpöpumput vähentävät päästöjä. Puulämmitys lasketaan päästöttömäksi, vaikka asia ei olekaan ihan niin yksiselitteinen, Tenhunen sanoo.

Pitkällä tähtäimellä puun käyttöä lämmityksessä tulisi vähentää, koska sen poltto vapauttaa ilmaan hiilidioksidia.

Sähkön käyttöä voi vähentää esimerkiksi vaihtamalla vanhoja lamppuja led-valoihin ja asentamalla aurinkopaneeleita virastojen katoille. Jos kunnassa on tuulivoimala, se kompensoi Hinku-laskutavan mukaan muita päästöjä.

2. Liikenne

Hinku-laskutavassa kunnan päästöihin lasketaan myös läpiajoliikenne. Joutsassa päästöiksi kirjataan siis ohikulkevan Nelostien liikenne. Valtakunnallisilla toimilla on merkitystä yksittäisen kunnan päästöihin: jos polttoaineen sekaan lisätään biokomponenttia, päästöt vähenevät.

Joutsassa on biokaasun tankkausasema, mutta Hinku-laskutavassa se ei kompensoi kunnan päästöjä suoraan. Välillisesti asialla on merkitystä: mitä enemmän kaasuautoja Suomessa on, sitä enemmän autoilun päästöt vähenevät keskimäärin.

– Biokaasu on yleinen ratkaisu Hinku-kunnissa. Kunta voi vaikuttaa omiin kuljetuksiinsa. Esimerkiksi koulubussit voi vaihtaa kaasua käyttäviin busseihin, Tenhunen sanoo.

Hanko, Loviisa ja Lohja ovat hankkineet sähköautoja, jotka ovat kunnan henkilöstön käytössä. Sähköautoja vuokrataan myös kuntalaisille. Loviisassa ja Lohjalla vuokra on kahdeksan euroa tunnissa.

Yhdyskuntasuunnittelu on merkittävässä roolissa. Kävely ja pyöräily lisääntyvät, kun kevyenliikenteenväylät ulottuvat riittävän laajalle. Merkitystä on myös väylien viihtyisyydellä. Porvoossa jalkakäytävien ja pyöräteiden houkuttelevuutta lisätään katutaiteella.

3. Maatalous

Peltojen viljely vaikuttaa olennaisesti Joutsan kaltaisten maaseutukuntien päästöihin. Turvepellot ovat hehtaaria kohden merkittävin päästölähde. Jos kunnasta löytyy turvepeltoja, maatalouden päästöt vähenevät tehokkaimmin säätelemällä peltojen pohjavedenkorkeutta, sillä turve hajoaa ja vapauttaa hiiltä vain hapellisissa olosuhteissa. Vedekorkeutta säädellään säätösalaojituksella, jossa vedenpinta padotaan kesällä tietylle tasolle. Toinen vasta tutkimuksessa oleva vaihtoehto on istuttaa turvepelloille ruokokasveja tai karpaloa.

Savi- ja hietamailla tärkeintä on lisätä peltokasvien yhteytystä, sillä yhteyttävät kasvit sitovat hiilidioksidia maaperään. Mitä pidempään vuodesta pelto on vihreänä, sitä parempi. Tähän päästään suosimalla syysviljoja eli vehnää, ruista ja öljykasveja. Peltoon voi kylvää myös niin kutsuttuja kerääjäkasveja eli esimerkiksi italianraiheinää tai valkoapilaa.

– Kerääjäkasvi voidaan kylvää peltoon joko samaan aikaan kuin vilja tai viljan oraalle. Se eivät ole satokasvi, vaan tarkoitus on parantaa maan rakennetta ja multavuutta, kertoo erikoistutkija Tuomas Mattila.

Kerääjäkasvien kylvö on vielä harvinaista, vaikka siitä maksetaan ympäristökorvausta sata euroa hehtaarilta. Viljelytapa vaatii opettelua ja paneutumista, sillä kerääjäkasvien kanssa ei voi käyttää kaikkia kasvinsuojeluaineita.

Kasvien yhteyttämistä voi lisätä myös nurmiviljelyllä. Kyse ei ole kesantopellosta vaan vuoroviljelystä, eli siitä että peltoon kylvetään viljasadon jälkeen nurmi. Nurmiviljely jättää väliin yhden viljasadon, mutta seuraavasta sadosta on odotettavissa parempi sillä nurmen juuristot parantavat pellon maaperää.

Tulevaisuudessa merkittäväksi tekijäksi voi nousta biohiili. Se tarkoittaa biomassan eli esimerkiksi puun polttoa hapettomissa olosuhteissa. Tällöin puu hiiltyy, muttei pala. Peltoon levitettynä biohiili parantaa maaperän kosteutta ja ravinteiden pidätyskykyä. Biohiiltä voidaan sekoittaa myös eläinten rehun joukkoon. Kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että biohiiltä syöneiden eläinten ruuansulatus toimii paremmin ja ravinteet säilyvät paremmin lannassa.

– Biohiilen valmistus ei vaadi kovin monimutkaisia laitteita. Puuta kuumennetaan hapettomissa olosuhteissa ja syntynyt kaasu hyödynnetään energiaksi. Se onnistuisi yksittäisissä kunnissa ja jopa kotiolosuhteissa, kertoo Mattila.

4. Ilmastokasvatus

Ilmastotietoisuuteen ja asenteisiin vaikuttaminen kannattaa aloittaa pienestä pitäen. Päiväkodeilla ja kouluilla on merkittävä rooli asennekasvatuksessa. Hinku-hanke palkitsi lokakuussa Hämeenkyrössä sijaitsevan Mahnalan ympäristökoulun ilmastopositiivisesta toiminnasta. Koululla on esimerkiksi pellettilämmitys ja aurinkopaneeleita. Teknisten ratkaisujen lisäksi tärkeässä roolissa on asennekasvatus.

Mahnalan koululla opetukseen kuuluvat keskeisesti luontokasvatus, ympäristöprojektit ja tutustumisretket maatiloille. Ruokalassa suositaan luomu- ja lähiruokaa.

Päiväkodeissa, kouluissa ja laitoksissa tarjottava ruoka vaikuttaa kunnan päästöihin. Punaisen lihan vähentäminen ja kasvisruuan lisääminen vähentävät merkittävästi ilmastokuormaa ruuan osalta.

Anna Onali-Ovaska
anna.onali-ovaska@itahame.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi