Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuuma puheenaihe nyt – Suomessa katoaa 20 000 jalkapallokentällistä metsää joka vuosi

Metsäkato on laskennallisesti maankäyttösektorin suurin hiilidioksidin päästölähde.

EU pyrkii suitsimaan metsäkatoa, jotta Pariisin ilmastosopimukseen päästäisiin. Kuva: Risto Aalto

Metsäkato on suuri hiilidioksidin päästölähde Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tarja Tuomainen arvioi, että metsäalasta otetaan muuhun käyttöön Suomessa vuosittain noin 15 000 hehtaaria, mikä vastaa noin 20 000 jalkapallokentän kokoa.

– Siitä arvioidaan aiheutuvan noin 3–4 miljoonan ekvivalenttitonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain, Tuomainen kertoo.

Metsäkato on juuri nyt kuuma aihe, sillä EU alkaa vaatia vuosina 2021–2030, että maankäytön hiilidioksidipäästöt eivät saisi olla suuremmat kuin hiilinielut. Jo nyt näyttää kuitenkin siltä, että metsäkato on laskennallisesti koko Suomen maankäyttösektorin isoin päästölähde.

Metsäkadon aiheuttamat päästöt lasketaan vertailulukuun täysimääräisinä, toisin kuin esimerkiksi viljelysmaiden tai ruohikkoalueiden päästöt, joita verrataan aiempiin päästöihin.

EU pyrkii osana Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lulucf (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) -asetuksella luodaan laskentasäännöt sille, miten hiilinielut ja toisaalta maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt otetaan huomioon.

Paraikaa päästöjen ja poistumien vertailulukua lasketaan Suomessa kiivaasti. Vaarana on, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielut eivät riitä kattamaan päästöjä, jolloin päästöoikeuksia joudutaan ostamaan lisää muilta mailta.

Suomi on kuitenkin saanut hyvin metsäisenä maana erillisjouston (enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kaudelle 2021–2030), jonka avulla se voi tarvittaessa kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä.

Pisara meressä

Kun Suomessa rakennetaan melkeinpä mitä tahansa, se aiheuttaa lähes aina metsäkatoa.

Metsäkato tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että metsämaa siirtyy johonkin muuhun käyttöön. Suurimpia metsäkadon aiheuttajia Suomessa ovat asuinalueiden ja teiden rakentaminen mutta myös maatalouden pellon raivaus.

Suomen maapinta-alasta metsää on lähes 80 prosenttia. Metsää kasvaa täällä kaikkiaan yli 22 miljoonalla hehtaarilla. Sikäli 15 000 hehtaarin vähentyminen tuntuu pisaralta meressä.

– Prosentuaalisesti metsäkato on varsin pieni asia, mutta kun se on jatkunut Suomessa ja vuosikymmeniä, se rasittaa myös Suomen hiilitalkoita, Luken tutkimusprofessori Jussi Uusivuori sanoo.

– Vuoden 1990 jälkeen metsämaasta on muuhun käyttöön siirtynyt 350 000 hehtaaria eli noin prosentti metsämaasta, arvioi puolestaan tutkimusprofessori Antti Asikainen Lukesta.

Metsät sitovat tällä hetkellä yli 40 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Raivausmaksu saattaa tulla

Paraikaa Luonnonvarakeskus valmistelee hallitukselle raporttia, jossa pyritään löytämään ohjauskeinoja metsäkadon vähentämiseen maassamme.

– Meillä on paljon maa-aloja, jotka soveltuvat metsitykseen, esimerkiksi käytöstä poistettuja turvesoita ja vajaakäytössä olevia peltoja, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi Lännen Medialle lauantaina.

Lue myös: Tutkimusprofessorit: Trumpin termivalinta ehkä sittenkin oikea – "raking" voi tarkoittaa muutakin kuin haravointia
 

Raportin pitäisi valmistua marraskuun lopussa. Raportissa mukana olevan Uusivuoren työryhmä ehdottaa neljää mahdollista ohjauskeinoa.

Ensimmäinen on raivausmaksun asettaminen toimijoille, jotka ottavat metsämaata muuhun käyttöön, esimerkiksi rakentamiseen. Toinen keino ovat erilaiset päästöverot. Toisaalta harkitaan myös tukia: esimerkiksi metsittämistuki sekä metsän puuston hiilen arvoon perustuva tuki.

Uusivuori pitää todennäköisenä, että joitakin näistä ohjauskeinoista joudutaan tulevaisuudessa ottamaan käyttöön.

– Kyllä me tarvitaan näitä ohjauskeinoja, koska EU vaatii Suomelta, että myös tämä Lulucf- eli maankäyttösektori tulee nollapäästöiseksi, Uusivuori ennustaa.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Lulucf-asetus

Uusi päästökauppadirektiivi sekä taakanjako- ja Lulucf-asetukset tulevat muodostamaan kokonaisuuden, joka ohjaa EU:n ilmastopolitiikkaa vuosina 2021–2030 ja jolla toimeenpannaan Pariisin ilmastosopimusta.

EU on sitoutunut vähentämään päästöjään kokonaisuudessaan 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

EU:n maankäyttöä koskevasta LULUCF (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) -asetuksesta sovittiin joulukuussa 2017, ja jäsenmaat ja parlamentti vahvistivat sen vuoden 2018 alussa.

Lulucf -asetuksessa sovitaan, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

Lulucf-sektoria koskevan asetuksen mukaan jäsenmaiden tulee kausina 2021–2025 sekä 2026–2030 varmistaa, etteivät sektorin laskennalliset kokonaispäästöt ylitä laskennallisia nieluja. Laskenta koskee seuraavia tilinpitoluokkia: metsäkato, metsitys, hoidettu metsämaa, hoidettu viljelysmaa sekä hoidettu ruohikkoalue.

Kosteikot sisällytetään Lulucf-sektorin laskentaan kaudelle 2026–2030.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi