Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Säätiön takana oli halu luoda maalta muuttaville nuorille asuntoja

Säätiöllä on vajaat 70 asuinkiinteistöä ja yli 4 000 asuntoa. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Nuorisosäätiö perustettiin vuonna 1961. Taustalla oli maalaisliiton eli nykyisen keskustan nuorisoaktiivien halu rakentaa maalta muuttaville nuorille edullisia vuokra-asuntoja julkisen rahoituksen avulla kaupunkeihin. Asuntojen vuokrausta ohjasivat sosiaaliset perusteet ja säätiö harjoitti erilaista valistus- ja kasvatustyötä.

Säätiö on ollut rahoitusongelmissa aiemminkin ja vetoapua on saatu muun muassa keskustalaiselta Maaseudun kukkasrahastolta ja presidentti Urho Kekkoselta. Sitten vuosituhannen alun vaalirahoitusjupakan keskusta on ottanut etäisyyttä säätiöön.

Säätiö ilmoittaa nykyään tarkoituksekseen sosiaalisen nuorisotyön vuokra-asuntojen tarjoamisen kautta.

Säätiöllä on vajaat 70 asuinkiinteistöä ja yli 4 000 asuntoa. Säätiön asunnoissa asuu lähes 5 000 nuorta. Asukkaiden keski-ikä on 25 vuotta, asumisoikeusasunnoissa päättyy kun asukas täyttää 35 vuotta. Toiminta painottuu pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Säätiö muistetaan vaalirahajupakasta

Nuorisosäätiöllä oli näkyvä rooli noin kymmenen vuotta sitten alkunsa saaneessa vaalirahoituskohussa. Oikeuden mukaan Nuorisosäätiö jakoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukea vuosina 1998–2009.

Tapauksessa oli syytettynä useita säätiön vastuuhenkilöitä, joista osa sai tuomion. Esimerkiksi kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) tuomittiin ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Lue myös: Tappio Aleksi 5:stä voi paisua jopa 19 miljoonaan euroon - tulossa lisää tutkittavaa poliisille
 

Myös säätiön hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1981–2003 vaikuttanut Matti Vanhanen oli esillä jupakassa. Oikeuskansleri katsoi vuonna 2010, että Vanhanen oli jäävi osallistumaan päätöksentekoon, koska hän oli saanut Nuorisosäätiöltä tukea vaalikampanjoihinsa.

Eduskunta päätti lopulta, ettei Vanhanen joudu valtakunnanoikeuteen.

Säätiö alkoi elää omaa elämäänsä erillään puolueesta

Keskustapuolue on pyrkinyt tekemään pesäeroa säätiöön, jota vaalirahakohu edelleen leimaa. Yhden painavimmista puheenvuoroista on esittänyt keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen. Hänen mukaansa keskustalla ei ole enää mitään tekemistä säätiön kanssa.

Ennen säätiön johdossa oli eturivin poliitikkoja, mutta napanuoran katkaisun jälkeen rikoksista epäillyt Perttu Nousiainen ja Aki Haaro nousivat säätiön johtoon ja säätiö alkoi elää omaa elämäänsä.

Rikoksista epäillyllä ex-puheenjohtajalla Perttu Nousiaisella on vahva keskustatausta ja vaalirahakohussa tuomittu kanssaepäilty Aki Haaro taas tuli suoraan keskustan riveistä säätiön asiamieheksi ja toimitusjohtajaksi.

Olli-Pekka Paajanen, Jecaterina Mantsinen / STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi