Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

SS-miehen poika ei usko sotarikoksiin - "Monet ovat pahoittaneet mielensä syytöksistä, SS-miehiä on nyt elossa yhdeksän"

Pekka Kääriäisen isä Keijo Kääriäinen lähti 18-vuotiaana vapaaehtoiseksi sotilaaksi Saksan Waffen-SS:n rintamajoukkoihin. Tänä syksynä esiin nousseet väitteet SS-miesten sotarikoksista perustuvat Pekka Kääriäisen mielestä olettamuksiin, eivät faktoihin.

Keijo Kääriäinen taisteli SS-miehenä itärintamalla. Vuonna 1942 otetussa kuvassa Kääriäinen on Mius-joen rintamalla Itä-Ukrainan ja Etelä-Venäjän rajalla. Kuva: Pekka Kääriäisen kotialbumi

Suomalaisten SS-miesten toiminta herättää jälleen tunteita. Kiivaan keskustelun käynnisti André Swanströmin tuore kirja Hakaristin ritarit, jossa kirkkohistorioitsija Swanström väittää suomalaisten osallistuneen sotarikoksiin.

Aiheeseen hyvin perehtynyt lammilainen yrittäjä Pekka Kääriäinen on syytteistä hyvin harmissaan.

– Teoksessa luodaan syytteitä, jotka perustuvat olettamuksiin, eivät faktoihin. Lisäksi tuntuu siltä, että media on nielaissut myyvän aiheen ja kirjan väitteet karvoineen päivineen.

Pekka Kääriäisen edesmennyt isä oli SS-mies Keijo Kääriäinen, joka lähti 18-vuotiaana vapaaehtoiseksi sotilaaksi Saksaan. Suomalaiset liitettiin kansallissosialistisen sotilasjärjestön Schutzstaffelin eli SS:n rintamajoukkoihin Waffen-SS:ään, ja hän palveli siellä kaksi vuotta.

Joukossa on varmasti ollut monenlaisia ihmisiä, mutta pitää muistaa, että valtaosa oli hyvin nuoria. Lammilainen Pekka Kääriäinen

Pekka Kääriäinen on suomalaisten SS-miesten yhdyssiteenä toimivan Veljesapu-yhdistyksen puheenjohtaja ja yhdistyksen julkaiseman ­Achtung-lehden päätoimittaja. Yhdistyksessä on jäseninä entisiä SS-miehiä, heidän sukulaisiaan ja joitakin sotahistorian harrastajia.

– Monet ovat pahoittaneet mielensä Swanströmin syytöksistä. SS-miehiä on nyt elossa yhdeksän. Nuorin heistä on nyt 94, vanhin 100-vuotias.

Ei mitään uutta

Pekka Kääriäinen tunnetaan Lammin Sahdin perustajana. Kuva: Lauri Rotko

Pekka Kääriäisen mukaan Swanströmin teoksessa ei ole mitään sellaisia faktoja, joita ei olisi tähän asti tiedetty. Historiantutkija Mauno Jokipii kirjoitti perustutkimuksen suomalaisista SS-miehistä jo 1960-luvulla.

Swanström päättelee suomalaisten ampuneen juutalaisia, koska SS-mies Olavi Karpalon ja viiden muun miehen kirjeessä sanotaan, että ”juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omamme”.

Kääriäisen mukaan lauseen perusteella ei voi päätellä muuta kuin että miehet näin perustelevat anomustaan päästä rintamalle, jossa suurin osan suomalaisista SS-miehistä taistelikin.

Juutalaisten ihmisoikeusjärjestö kerää tietoa

Kääriäinen ja Veljesapu-yhdistys ovat antaneet SS-miehiltä säilynyttä materiaalia tutkijoiden käyttöön. Materiaalia käyttää parhaillaankin Kansallisarkisto, jonka selvitys on tulossa julki marraskuun puolivälissä.

Kansallisarkiston käytössä on muun muassa Keijo Kääriäisen päiväkirja.

– Odotan mielenkiinnolla Kansallisarkiston selvitystä, jonka on tilannut Tasavallan presidentin kanslia. Alun perin selvityspyyntö on tullut Suomeen Simon Wiesenthal -keskukselta.

Keskus on Simon Wiesenthalin mukaan nimetty erityisesti juutalaisten asioita ajava ihmisoikeusjärjestö. Keskus on pyytänyt selvityksiä monista maista.

"Aivan käsittämätön väite"

Keijo Kääriäinen lähti 18-vuotiaana vapaaehtoisena Saksaan. Hänet liitettiin SS:n rintamajoukkoihin Waffen-SS:ään, ja hän palveli siellä kaksi vuotta. Kuva: Lauri Rotko

Suomesta lähti SS-joukkoihin 1 400 miestä, joista noin 40 prosenttia oli 19-vuotiaita tai vielä nuorempia.

Suomalaiset palvelivat Waffen-SS:n Wiking-divisioonassa, joka rekrytoi vapaaehtoisia monista maista. Suomalaiset taistelivat itärintamalla ja heitä nimitettiin myös panttipataljoonaksi, jonka avulla Suomi halusi taata Saksan avun Neuvostoliiton uhkaa vastaan.

Kääriäisen mukaan vapaaehtoisten lähdön motiivina oli maailman näkeminen ja sotilaskoulutus, ehkä rahakin, eivät poliittiset syyt.

Swanström väittää kirjassaan, että 46 prosenttia vapaaehtoisista olisi ollut selkeästi fasisteja.

– Tämä väite on aivan käsittämätön. Joukossa on varmasti ollut monenlaisia ihmisiä, mutta pitää muistaa, että valtaosa oli hyvin nuoria.

Värväytymispapereihin oli Pekka Kääriäisen mukaan väärennetty ikää ja muita asioita, jotta päästäisiin mukaan.

Tarkat päiväkirjat

Keijo Kääriäisen päiväkirja SS-ajoilta. Hän kirjoitti joka päivä ja antoi välillä piirtämisestä innostuneille aseveljille tilaa vihostaan. Kuva: Lauri Rotko

Keijo Kääriäinen haavoittui SS-joukoissa kahdesti. Ensin syksyllä 1941, kun kranaatti iskeytyi viereen Ukrainan Dniprossa (ent. Dnipropetrovsk), toisen kerran venäläisen sotilaan ampuessa vatsaan.

Hän kirjoitti tarkkaa päiväkirjaa joka päivä.

”Tuntuu kuin koko vatsa olisi mennyt riekaleiksi, mutta vaistomaisesti hyökkäsin ryssän kimppuun”, Kääriäinen kirjoittaa päiväkirjassaan haavoittumisestaan.

– On ihan uskomatonta, että isä selvisi tästäkin hengissä. Häntä kuljetettiin viikon verran kunnon sairaalaan. Jos olisi ollut kesä, olisi varmaan käynyt huonosti.

Keijo Kääriäinen kuvaa päiväkirjassaan sairaalamatkaa: ”Taas seisomista. Haavasta lähtee kumiputki, ja se helpotti paljon. Illalla Dnipropetrovskissa. Minut siirrettiin sairaalaan, muut jatkavat matkaa. Sairaalassa ensin jonkinlainen pesu ja sain uuden siteen. Söin illalla hieman, ensi kerran oikeastaan haavoittumiseni jälkeen.”

Kolme kertaa haavoittunut

Pekka Kääriäinen on säilyttänyt kaikki isänsä SS-varusteet. Pistimen kärki on kärsinyt rankassa tilanteessa. Kuva: Lauri Rotko

Suomalaisia SS-miehiä kaatui Saksan itärintamalla 256. Vapaaehtoiset kotiutettiin vuonna 1943, ja he palvelivat jatkosodassa Suomen armeijassa. Sen aikana heistä menehtyi vielä 113.

– Vuonna 1944 isä taisteli muun muas­sa Karjalan kannaksella ja Ilomantsin suunnalla. Suomessa hän haavoittui kolmannen kerran, Pekka Kääriäinen kertoo.

Sodan jälkeen SS-tausta ei ollut kaik­kien suomalaisten silmissä meriitti. Monet SS-taustaiset pelkäsivät kovasti, osa vietiin Valpon eli Valtiollisen poliisin kuulusteltavaksi. Lapin sotaan SS-joukoissa taistelleiden ei tarvinnut osallistua, mutta suuri osa lähti silti rintamalle Suomen joukoissa. Kymmeniä SS-miehiä taisteli myös saksalaisten puolella, ja joillekin heistä langetettiin myöhemmin maanpetostuomio.

Epäpoliittinen yhdistys

Saksassa palvelleet ja haavoittuneet eivät saaneet moneen vuoteen sotakorvauksia, koska sotavammalainsäädäntö ei koskenut heitä.

Pekka Kääriäinen on säästänyt isänsä Keijo Kääriäisen SS-varusteet. Kuva: Lauri Rotko

– SS-veteraaneja kohdeltiin eriarvoisesti. Saksassa haavoittuneet ja invalidisoituneet eivät saaneet valtiolta mitään korvauk­sia ennen vuotta 1956, vaikka he olivat rintamalla Suomen lähettäminä.

Veteraaniyhdistyskään ei voinut auttaa, sillä SS-Aseveljet ry kiellettiin ja lakkautettiin vuonna 1944 – samalla kuin esimerkiksi Lotta Svärd -järjestö. Vasta 11 vuoden kuluttua voitiin perustaa Veljesapu-perinneyhdistys.

– Olemme epäpoliittinen yhdistys, minkäänlainen nationalismi ei kuulu toimintaamme. Tärkein tehtävämme on perinteiden vaaliminen ja veteraanien tukeminen, Kääriäinen sanoo.

Veljesapu on osallistunut esimerkiksi muualle haudattujen SS-miesten hautausmaiden ylläpitoon. Viimeksi Pekka Kääriäinen oli vierailulla Unkarin Uspenkassa, jossa suomalaisten nimet on saatu hautakiviin osittain yhdistyksen tuella.

Oma kirja tulossa

Pekka Kääräinen on kirjoittamassa myös omaa kirjaa isänsä sota-ajoista. Sen julkaisuaika on aikaisintaan ensi vuonna. Hän odottaa Kansallisarkiston selvitystä avoimin mielin.

– Emme Veljesapu-yhdistyksessä halua salata mitään. Tulkoon mitä tulee.

Kuka?

Keijo Kääriäinen 1923–2001

Vapaaehtoisena ensin talvisodassa, sitten Saksan SS-joukoissa 1941–43. Jatkosodassa joukkueenjohtajana Suomen armeijassa.

Sotien jälkeen vuokra- ja kuljetus­lentoyrittäjänä Kuopiossa ja Pieksä­mäellä.

Muutti vaimonsa Toinin kanssa 1950-luvulla Lammin Liesoon pitämään maatilaa.

Aloitti ilmavalokuvausyrittäjänä 1956 ja jatkoi 1990-luvulle asti.

Sotilasarvoltaan kapteeni.

Kuka?

Pekka Kääriäinen, 62

Hämeenlinnan Lammilla asuva kauppatieteiden maisteri, yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu (kok.)

Lammin Sahti oy:n ja panimoravintola Bryggerin perustaja. Luopui Lammin Sahdin omistuksesta keväällä, yritystä jatkavat nyt Kääriäisen lapset.

Johtaa Suuret oluet – pienet panimot -tapahtumaa.

Harrastaa lentämistä ultrakevyillä koneilla.

Sotilasarvoltaan majuri.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi