Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg: Jos sotea ei tule, jopa 60 lakiesitystä kaatuu - alasajo kestäisi noin vuoden

Nerg arvioi, että alasajoprojekti kestäisi vuoden ja uusi sote vaatisi lähes yhtä laajaa valmistelua kuin nykyinen.

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi, että uuden sote-esityksen valmistelu saattaa kestää koko ensi vaalikauden, jos nyt eduskunnassa oleva esitys kaatuisi. Kuva: Sami Saarenpää

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatumista voi verrata lumipalloilmiöön. Se veisi mukanaan useiden ministeriöiden lakiesityksiä, koska ne on sidottu uuteen maakuntahallintoon.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoo, että maakunta-, sote- ja valtion alueuudistusta koskevia jo annettuja tai lähitulevaisuudessa annettavia hallituksen esityksiä on kaikkiaan noin 50–65 riippuen ”sidottuisuuden” asteesta.

– Osa esityksistä on erittäin laajoja sisältäen lukuisia säädösmuutosehdotuksia ja osa taas suppeampia, Nerg kertoo.

Nergin mukaan kaikki uudistukseen liittyvät esitykset jouduttaisiin perumaan, jos sote- ja maakuntauudistus kaatuisi eduskunnassa. Näillä hän tarkoittaa uudistuksen ensivaiheen esityksiä ja niitä täydentäviä esityksiä.

– Jos ”kaatuminen” tapahtuu vaalikauden lopussa, niin muut esitykset todennäköisesti raukeaisivat.

Alasajo koskisi ihmisiä ja yhtiöitä

Nergin mukaan esitysten kaatuminen merkitsisi sitä, että sote- ja maakuntauudistuksessa alkaisi mittava alasajoprojekti, koska lainsäädäntöpohja katoasi. Alasajo koskisi työpaikkoja, perustettuja organisaatioita ja yhtiöitä.

– Alasajoprojekti kestäisi noin vuoden. Syynä pitkään aikatauluun on esimerkiksi määräaikaisten henkilöiden työsuhteet, muut tehdyt sitoumukset sekä palvelukeskusten alasajoon liittyvät osakeyhtiölain mukaiset toimenpiteet, Nerg kertoo.

Neljän vuoden projekti

Nerg torjuu arviot siitä, että uusi sote-esitys syntyisi helposti ja nopeasti, koska helppoja malleja ei ole. Uuden sote-lainsäädännön valmistelun pituudesta ei voi antaa täsmällistä vastausta. Ensin pitää tietää, mikä ”uusi sote-lainsäädäntö” on sisällöltään. Pahimmillaan uusi valmistelu kestäisi koko vaalikauden eli neljä vuotta.

– Jos kysymys on esimerkiksi uuden hallinnon tason perustamisesta ja sen tehtävien, hallinnon, toiminnan ja talouden/rahoituksen järjestämisestä, niin säädösvalmistelu todennäköisimmin vaatisi lähes yhtä laajaa valmistelua kuin nyt, Nerg sanoo.

Valmistelu pysähtyisi

Jos sote kaatuisi, uuden hallituksen ei tarvitse Nergin mukaan aloittaa kaikkea alusta. On kuitenkin mahdotonta vastata siihen, kuinka paljon se voi hyödyntää tehtyä työtä.

– Täsmällisen vastauksen antaminen edellyttäisi sen tietämistä, mitä uusi hallitus aikoo asialle tehdä.

Nergin mukaan toimeenpanon esiselvitysvaiheen aikana tehtyä aineistoa ja maakuntavalmistelussa sovittuja asioita voidaan edistää nykyisten toimijoiden taholla vapaaehtoisesti. Esimerkkinä hän mainitsee digitalisaation edistämisen ja tiedolla johtamisen kokonaisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän integraatiovalmistelun.

– Riski kuitenkin on, että uudistuksen peruuntuessa osa vastuuvalmistelijoista hakeutuisi muihin tehtäviin. Tämän takia, uudistuksen organisoinnin ja keskitetyn valmistelurahoituksen purkautuessa valtakunnallisesti ja maakunnissa, myös osa sisällöllisestä valmistelusta käytännössä seisahtuisi.

Nergin mukaan vastaavan toimeenpano-organisaation kokoaminen uudelleen ei olisi helppoa.

– On myös ennakoitavissa, että nykyiset tehtävistä vastaavat organisaatiot eivät ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä lähtisi nykyisen kaltaiseen ennakoivaan toimeenpanoon, jolla on myös vaikutusta rakenneratkaisujen toimeenpanon kestoon.

Maa- ja metsätalousministeriössä 70 lakia

Nerg ei ota kantaa siihen, kauanko sote-ympäristöön sidottujen lakiesitysten muuttaminen "uuteen ympäristöön" kestäisi.

– Kysymykseen ei voi antaa täsmällistä vastausta, koska tällöin pitäisi tietää mikä ”uusi ympäristö” on sisällöltään, Nerg sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo, että ministeriössä on 70 lakia, jotka on sidottu sote- ja maakuntauudistukseen.

– Me olemme urakoineet, koska meillä toimeenpano on alueilla, missä ovat aluehallintoviranomaiset, ely-keskukset ja kunnat. Toimeenpanoa on muutettu ympäristöterveydenhuollon, maaseudun kehittämisen ja maatalouden osalta maakuntamalliin, Husu-Kallio kertoo.

Eläinsuojelulaki vaarassa lykkääntyä

Lisäksi eduskunnassa on kaksi isoa lakikokonaisuutta, eläinten hyvinvointilaki sekä elintarvikelaki, jotka on rakennettu maakuntaympäristöön. Jos sote kaatuisi, eduskunnan pitäisi muuttaa alkuvuodesta pykäliä, jotka koskevat maakuntaa.

– Se olisi valtava lisätyö, se on selvä. Siksi toivonkin, että maaliin päästäisiin tällä kuviolla, Husu-Kallio kertoo.

Husu-Kallion mukaan lakiesitysten lykkääntyminen on mahdollista, jos eduskunnassa ei ehditä tekemään tarvittavia pykälämuutoksia.

– Sekin on mahdollista, koska eduskunnalla on omat aikataulunsa.

Esitys uudeksi elintarvikelaiksi on tarkoitus saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2019. Uusi elintarvikelaki ja sen nojalla annettavat uudistetut asetukset tulisivat voimaan 1.1.2021 eli samaan aikaan, kun elintarvikevalvonnan on tarkoitus siirtyä kunnilta maakuntiin. Myös hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyvistä laeista on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.

– Se on rakennettu maakuntaympäristöön ja on riippuvainen maakuntauudistuksen etenemisestä, kertoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Husu-Kallion mukaan joku toimeenpaneva organisaatio pitää olla. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuisi, se merkitsisi nykyisen järjestelmän jatkumista.

– Onhan meillä toimiva järjestelmä. Jos sote- ja maakuntaesitys kaatuisi, nykyjärjestelmä jää voimaan, Husu-Kallio kertoo.

Soten päälait

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät päälait ovat seuraavat: Sote-järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntalaki ja rahoitusta koskevat lait, joita ovat maakuntien rahoituslaki sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki.

Päälakeja ovat myös verotusta sekä henkilöstöllä koskevat lait. Lisäksi tulee vaalilainsäädäntö ja yleishallintolait. Sote- ja maakuntauudistusta varten on perustettu kolme yhtiötä, Maakuntien tilakeskus Oy, Vimana Oy ja SoteDigi Oy.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi