Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tuloeliitissäkin naisen euro on 83 senttiä – "Iso raha pyörii pelimaailmassa ja se on hyvin miehinen maailma"

Sadan eniten ansaitsevan joukossa on vain tusinan verran naisia.

Pauligin toimitusjohtaja Jaana Tuominen on Suomen suurituloisimpia naisia. Kuva: Heikki Saukkomaa

Suomen suurituloisimpien joukossa eivät naiset juhli. Sadan eniten tienaavan joukossa on 12 naista ja yksi naisen nimellä oleva kuolinpesä. Kovimmassa tulokärjessä olevat 12 naista tienasivat yhteensä vähemmän kuin Suomen suurituloisin, peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja ja perustaja Ilkka Paananen.

Paanasen verotettavat ansio- ja pääomatulot vuodelta 2017 olivat 65 miljoonaa euroa, kun 12 kovatuloisimman naisen verotettavat ansio- ja pääomatulot olivat yhteensä 62,5 miljoonaa euroa.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara naurahtaa, kun häneltä kysyy, miksi tusina naisia ei riitä ylittämään kovatuloisimman miehen tuloja.

– Iso raha pyörii pelimaailmassa, joskin toki myös perinteisemmissä yrityksissä. Kun myyt hyvin tuottavan pelifirman, siitä voi rysähtää kerralla satojen miljoonien kassa. Siellä on uutta bisnestä, ja se on hyvin miehistä bisnestä, sanoo Maarianvaara.

Se, että tyttöjä houkutellaan koodaamaan, ei siis ole aivan tuulesta temmattu juttu.

Ei yhtään naista 20:n kärjessä

Naisten kannalta aivan kovin tulokärki on tylyä luettavaa. 20 suurituloisimman joukossa ei ole yhtään naista. Ensimmäisenä vastaan tulee Greta Sandellin kuolinpesä sijalla 23. Säveltäjä Kaija Saariahon sisar Ulla Sjöström on tulolistalla sijalla 28 hieman yli yhdeksän miljoonan euron tuloillaan.

50 suurituloisimman joukkoon mahtuu Sandellin kuolinpesän ja Sjöströmin lisäksi vain kaksi naista, Ehrnroothien ja von Julinien sukuun kuuluva Elsa Fromond sekä Pauligin konserni- ja toimitusjohtaja Jaana Tuominen.

– Kovimmin tienanneiden lista on vuodesta toiseen samanlainen, eli naisia on listalla hyvin vähän. Naisten vähyys listalla kertoo enemmän kuin listalla olevat naiset. Se kertoo taloudellisesta vallankäytöstä, joka on edelleen hyvin pitkälti miesten käsissä, sanoo Maarianvaara.

– Esimerkiksi pörssiyritysten toimitusjohtajista 93 prosenttia on miehiä. Johtoryhmissä noin kolmannes on naisia. Yrityksissä miehet pääsääntöisesti vastaavat liiketoiminnasta ja naiset viestinnästä ja henkilöstöasioista. Viestintä ja henkilöstöasiat voivat kuitenkin olla hyvin hankalia hommia, jatkaa Maarianvaara.

Neljäs viidesosaa tuloeliitistä on miehiä

Kymmenen tuhannen eniten tienaavan suomalaisen joukossa naisia on vajaat 20 prosenttia. Miehiä tuloeliitistä on noin 8 000 ja naisia vajaat 1 800. Tuloeliittiin kuuluu myös vauraita kuolinpesiä.

Kymmenen tuhannen eniten ansainneen listalla miesten yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot ovat 4,6 miljardia euroa. Naiset jäävät reiluun 0,8 miljardiin euroon.

Eniten ansainneiden miesten kaikki tulot olivat keskimäärin noin 576 000 euroa. Naisten keskimääräinen tulo oli noin 476 000 euroa. Suurituloisimmillakin naisen euro on siis 83 senttiä.

Ansiotuloissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vieläkin suurempi; suurituloisen naisen palkkaeuro on 71 senttiä.

Pääomatuloissa sukupuoli vaikuttaa vähemmän, ja naisen euro onkin jo 91 senttiä.

– Ylimmissä tuloluokissa tuloa tulee paljon yritystuloista, esimerkiksi viime aikoina it-alan yrityksistä, joissa naiset ovat miehiä vähemmän mukana. Naisille yrityksistä tuleva tulo on pienempää, koska he toimivat usein erityyppisissä yrityksissä kuin miehet. Naiset voivat tyypillisesti johtaa esimerkiksi pieniä sote-yrityksiä, eivätkä siellä tulot nouse korkeiksi, sanoo Maarianvaara.

Maarianvaaran mukaan miehet tienaavat keskimäärin enemmän kuin naiset kaikilla mittareilla mitattuna. Se näkyy myös eläkkeissä ja työeläkkeissä.

– Naisten eläkkeet ovat pääosin alimmilla tulotasoilla, mutta miesten eläkkeet ovat tasaisemmin levittäytyneet eri tuloluokkiin.

Nuorimmat ovat rikastuneet pääomatuloilla

Aivan nuorimpia eli vuoden 1992 jälkeen syntyneitä kymmenen tuhannen eniten tienanneen listalla on 54. Heistä miehiä tai poikia on 34 ja naisia tai tyttöjä 20. Nuorilla vanhempia ikäluokkia tasaisemmalta vaikuttava tulonjako johtuu pääomatuloista. Noin 30 miljardia euron pääomatulo on nuorimmilla lähes kymmenkertainen ansiotuloihin verrattuna. Nuorimmat saavat pääomatuloa muun muassa sukujen vaurauden jakamisesta.

– Suvun varallisuuden jakautuminen on tasaisempaa eri sukupuolille, koska varallisuutta saavat niin sukujen tytöt kuin pojatkin, huomauttaa Maarianvaara.

Kymmenen tuhannen eniten tienanneen listalla kolme neljäsosaa on yli 45-vuotiaita. Keski-ikäisten ja sitä vanhempien suurituloisten selän takana nuoret tekevät kuitenkin omaa rynnistystään, ja se näkyy vertaillessa keskimääräisiä tuloja.

Näin vertaillessa kärkeen nousevat 25–35-vuotiaat yli 700 000 euron keskimääräisillä tuloilla. 35–44-vuotiailla suurituloisimmilla keskimääräinen tulo on lähes 700 000 euroa, ja kaikkein nuorimmillakin, alle 25-vuotiailla, reilut 600 000 euroa. Yli 45-vuotiailla suurituloisilla keskimääräiset tulot ovat "vain" reilut 500 000 euroa.

Pienituloisimpien listalla eläkeläisiä ja syrjäytyneitä

Veropäivänä huomio kiinnittyy Suomessa kaikkein suurituloisimpiin. Mutta miltä näyttäisi kymmenen tuhannen kaikkein pienituloisimman lista?

– Siellä on todennäköisesti tasaisesti naisia ja miehiä. Naisilla eläkeläisköyhyys ja miehillä syrjäytymiseen liittyvä köyhyys näkyisi listalla, arvioi Maarianvaara.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi