Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Adhd on kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa" – Ulla Kärkkäinen sai adhd-diagnoosin vuosi sitten, nyt hän väitteli tohtoriksi

Hoitosuositus koskee nyt ensimmäistä kertaa myös aikuisia.

Ulla Kärkkäisellä on viesti adhd-kohtalontovereille: Älä anna sen estää tekemästä sitä, mitä haluat. Kärkkäinen kuvattiin väitöspäivänään Helsingissä. Hänen väitöksensä ei käsittele adhd:ta, vaan painonhallintaan liittyviä teemoja. Kuva: Mauri Ratilainen

Uniongelmia. Tavarat hukassa. Aikataulut pielessä. Mitä olinkaan tekemässä?

Ulla Kärkkäinen puursi väitöskirjaansa. Miksi tämä on minulle näin vaikeaa, hän kysyi itseltään, kun pikkutarkkojen viitemerkintöjen tekeminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta.

Pitkän selvittelyn jälkeen se selvisi. Kärkkäisellä on adhd.

Kun tilanne hoidon ansiosta tasapainottui, eivät tylsät viitemerkinnätkään tuntuneet enää ylittämättömiltä.

– Tajusin, että niiden tekeminen on vähän kuin tiskaaminen. Sen vain tekee.

Tässä kuussa Kärkkäinen väitteli tohtoriksi.

Lapsuudessa ilmenneitä oireita ei tunnistettu

Kuin kaikki tv-kanavat olisivat päällä yhtä aikaa. Näin adhd-oireilua usein kuvaillaan, ja tämän Ulla Kärkkäinenkin tunnistaa.

– Kaikki ärsykkeet tulevat läpi, eikä niitä pysty sulkemaan pois samalla tavalla kuin ”normaalit” ihmiset. Ilman lääkettä pienikin ääni saattaa keskeyttää ajatuksen. Muistan, että esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa oli ihan tuskaa, kun jollakulla oli nuha.

Tamperelainen Kärkkäinen, 31, sai adhd-diagnoosin runsas vuosi sitten. Oireita hänellä oli jo lapsena, mutta niitä ei tunnistettu.

– Olen aina ollut vilkas. Koulussa minun oli vaikea istua paikallaan ja kuunnella. Ajatus karkasi, ja yhtäkkiä havahduin siihen, että muut tekevät jotakin tehtävää. Sitten kuiskuttelin, että mitä meidän piti tehdä, Kärkkäinen muistelee.

– Se oli sellaista suhaamista. Putoilin ruokapöydässä penkiltä. Sille naureskeltiin, että tuollainen se Ulla on.

– Ala-asteella tunsin, että olen tyhmä, kun asiat eivät vain jääneet päähän. Keskiarvoni oli noin kutonen.

Yläasteella hän tajusi, että ei olekaan tyhmä vaan oppii ja pärjää, kun ponnistelee. Niin hän tottui ponnistelemaan.

Diagnoosin saaminen kesti yli kaksi vuotta

Vasta yliopistossa Kärkkäinen alkoi ajatella, voisiko hänellä olla adhd. Koska hän innostui monista asioista ja toisaalta ponnisteli, hän uupui. Oli myös uniongelmia. Adhd:n mahdollisuus jäi tuolloin uni- ja uupumisoireiden varjoon ja tutkimatta.

Vasta väitöstutkimusta tehdessään hän palasi asiaan ja hakeutui työterveyslääkärille. Diagnoosin saaminen kesti yli kaksi vuotta ja vaati paljon selvittelyä. Kärkkäinen etsi vanhoja koulutodistuksiaan, ja hänen äitinsä kuvaili tytärtään.

Nykyään Kärkkäisellä on adhd-lääkitys, ja hän käy terapiassa.

– Lääkkeet auttavat siihen, että saan pidettyä takapuolen penkissä ja tehtyä ne tylsätkin tehtävät, mutta ei lääkitys yksin autuaaksi tee. Tarvitaan myös toiminnallisia harjoituksia.

"Siinä tuli itku"

Kärkkäinen muistaa elävästi, miltä tuntui, kun hän aloitti lääkityksen.

– Kun otin lääkkeen, tuli tosi hiljaista. En ollut aiemmin tajunnut, että päässäni oli koko ajan ollut suhiseva ääni. Aloin kokeeksi lukea yhtä artikkelia ja muistan ajatelleeni, että ei hitto, onko tämä muille näin helppoa. Että vaikka teksti on tylsä, pystyn lukemaan sen ilman, että ajatus hyppii koko ajan muualle, eikä tekstissä tarvinnut palata koko ajan taaksepäin.

– Siinä tuli ihan itku.

Mielikuvat usein stereotyyppisiä

Itsetuntoon adhd:lla on ollut iso vaikutus, Kärkkäinen kokee. Mielikuvat adhd:sta ovat usein stereotyyppisiä.

– Olen saanut kuulla, että eihän sinulla voi olla adhd, kun olet käynyt yliopiston ja väittelet tohtoriksi.

Usein kuvitellaan, että adhd-ihminen on aina hyperaktiivinen, mutta oireyhtymään kuuluu myös ”jumittamista” sekä toisaalta ylikeskittymisen hetkiä, jolloin kiinnostavasta asiasta on vaikeaa irrottautua.

– Se on flow’n kaltainen kupla. Kivaa mutta kuormittavaa, Kärkkäinen kuvailee ylikeskittymistä.

Ehkä syömishäiriökin liittyi adhd:hen

Adhd vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Kärkkäinen uskoo, että hänellä nuorena ollut syömishäiriö oli ainakin jossakin määrin seurausta adhd-oireilun mukanaan tuomasta heikosta itsetunnosta. Myös uniongelmat, joihin mikään ei tuntunut auttavan, olivat todennäköisesti sidoksissa adhd:hen.

– Adhd-aivot ovat adhd-aivot yölläkin. Tuntui, että ihan sama mitä tein, se ei ollut minun käsissäni.

Kärkkäinen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Tuntuuko väitöspäivä kaiken tämän jälkeen tavallistakin suuremmalta juhlalta? Kärkkäinen on hetken hiljaa.

– Vaikea sanoa, kun ei ole ikinä ollut kukaan muu.

"Adhd-aivot ovat supermageat"

Vahvuuksiakin adhd-piirteet tuovat mukanaan, kun vain oppii ymmärtämään itseään, Kärkkäinen sanoo. Hän mainitsee esimerkkeinä luovan tavan hahmottaa kokonaisuuksia ja keksiä uusia yhteyksiä.

Kun otin lääkkeen, tuli tosi hiljaista. Ulla Kärkkäinen

– Adhd-aivot ovat myös aika supermageat aivot. Tykkään itsestäni ehkä enemmän silloin, kun minulla ei ole lääkitystä, koska silloin innostun kaikesta ja kaikki on tosi jee.

Kärkkäinen kuitenkin kannustaa kaikkia hakeutumaan terveydenhuoltoon, jos oma oireilu mietityttää.

– Adhd on aivokemiaa. Se ei tarkoita, että olisit huono tai että sinussa on vikaa. Itse ajattelen, että se ei ole sairaus vaan ominaisuus. Älä anna sen estää tekemästä sitä, mitä haluat.

Kärkkäinen toivoo, että erilaiset oppijat otettaisiin kouluissa paremmin huomioon.

– Muistelen lukeneeni, että erityisesti tytöillä on yleistä pelkän tarkkaavuuden häiriö. He eivät häiritse, he ovat omissa maailmoissaan.

Apinanraivolla kohti tavoitteita

Kärkkäisellä on oma yritys, jonka kautta hän auttaa asiakkaita syömisen, painonhallinnan ja kehonkuvan ongelmissa. Myös hänen väitöstyönsä liittyy näihin teemoihin. Hän on paitsi tutkija myös laillistettu ravitsemusterapeutti ja pian kognitiivinen lyhytterapeutti.

Toivooko hän, että olisi tiennyt adhd:staan aiemmin? Tavallaan, tavallaan ei.

– Olisin voinut päästä helpommalla. Toisaalta polkuni olisi silloin saattanut mennä toisin. Olisinko koskaan mennyt yliopistoon ja alkanut tehdä väitöskirjaa? Nyt olen vain puskenut innostuksen voimalla ja apinanraivolla sitä kohti, mikä on kiinnostanut.

– Jos en olisi käynyt tätä polkua, en ehkä ymmärtäisi asiakastyössäni samalla tavalla, miltä tuntuu, kun omaa elämää on vaikeaa hallita.

Hoitosuositus koskee nyt myös aikuisia

Tieto aikuisten adhd:sta on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Adhd:n Käypä hoito -suositusta päivitettiin ja täydennettiin viime vuonna. Suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi aikuisten adhd:n diagnostiikkaa ja hoitoa.

– Suomi tuli tässä asiassa vähän jälkijunassa muihin länsimaihin verrattuna, Käypä hoito -työryhmään kuulunut psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki toteaa.

– Toivomme, että tuorein Käypä hoito -suositus toisi ajan saatossa avun nimenomaan aikuisten tilanteeseen ja saisimme yhtenäiset hoitokäytännöt, ADHD-liiton tiedottaja Jari Hämäläinen sanoo.

– Diagnoosin saaminen aikuisena saattaa edelleen olla haasteellista. Hoitopolut eivät ole kovin selviä, ja adhd-oireisen aikuisen on vaikeaa päästä tuen ja hoidon piiriin. Terveydenhuollon ammattilaisten tieto adhd:stä vaihtelee paljon, ja hoitoon pääsemisessä on selkeitä paikkakuntakohtaisia eroja, Hämäläinen kertoo.

Hänen mukaansa parempaan suuntaan on kuitenkin menty sekä lasten että aikuisten kohdalla.

Usein oireiden kanssa yritetään pärjätä vuosia

Sami Leppämäki tunnistaa Hämäläisen kuvailemat ongelmat.

– Lääkäreitä, joilla on adhd-osaamista, on turhan vähän.

Leppämäki tietää myös, että monella on korkea kynnys hakeutua esimerkiksi psykiatrin pakeille. Ennen sitä on usein yritetty vuosien ajan pärjätä ja kehittää kompensaatiokeinoja oireille.

– Suomessa on varmasti aikuisia, joiden oireita ei ole tunnistettu ja jotka voisivat hyötyä hoidosta.

Hoitoketjuja toki kehitetään, ja Leppämäki toivoo kehittämisen jatkuvan. Esimerkiksi keskeytyneet opinnot ja päättyneet työsuhteet tulevat kalliiksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Diagnoosin saa, jos oireita oli jo lapsena

Adhd:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, lastenpsykiatri Anita Puustjärvi on samoilla linjoilla.

– Meillä on paljon aikuisia, joiden adhd-oireet eivät ole tulleet tunnistetuiksi lapsuudessa tai joilla oireista on ollut vähemmän haittaa silloin kuin aikuisuudessa.

Aikuisena tehtävän adhd-diagnoosin edellytyksenä on, että oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa, vaikka diagnoosi on jäänyt silloin tekemättä.

Arviolta 2–4 prosenttia aikuisväestöstä on adhd-oireisia. Aikuisten adhd:ta hoidetaan samankaltaisesti kuin lasten ja nuortenkin. Leppämäki muistuttaa, että hoidon tarve vaihtelee elämän eri vaiheissa.

Usein adhd:hen liittyy liitännäishäiriöitä, ja voi olla, että varsinainen adhd jää niiden takia tunnistamatta. Aikuisista, joilla on adhd, jopa neljällä viidestä on jokin muu samanaikainen psykiatrinen tai neurologinen sairaus.

Masennus on näistä kenties yleisin. Sairauksilla on yhteistä geneettistä taustaa, mutta depressio voi olla myös seurausta adhd-oireiden aiheuttamasta pitkäaikaisesta psykososiaalisesta kuormituksesta.

ADHD

Heikentää elämänlaatua kuin fyysinen sairaus – usein oireet vähenevät iän myötä

Adhd:n eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Neurologinen poikkeavuus, usein perinnöllinen.

Usein adhd-oireet vähenevät tai väistyvät iän karttuessa. Varsinkin ylivilkkaus usein vähenee, mutta tarkkaavaisuuden häiriöt pysyvät tiukemmin.

30–60 prosentilla adhd-lapsista oireet jatkuvat aikuiseksi asti.

On esitetty, että adhd voisi alkaa vasta aikuisiällä, mutta toistaiseksi diagnoosin edellytyksenä on, että oireita on ollut jo lapsena.

Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että adhd heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysisissä kroonisissa sairauksissakin mutta lähinnä psykososiaalisella osa-alueella.

Diagnoosien määrä on kasvanut, minkä arvellaan liittyvän adhd:n aiempaa parempaan tunnistamiseen.

Lähteet: Adhd:n Käypä hoito -suositus ja ADHD-liitto
Heli Pottonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi