Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Entiseltä EK-pomolta Lasse Laatuselta löytyy ymmärrystä ay-liikkeen suuttumukselle – "Tämä on ollut täysin poikkeuksellista"

Työmarkkina­konkari Lasse Laatunen ei muista 41-vuotiselta työuraltaan yhtä typerää riitaa kuin vääntö uudesta irtisanomislaista. Varsinkin hallituksen ja Suomen Yrittäjien toiminta saa sapiskaa.

Kuva: Markus Sommers

Eläkkeellä oleva työmarkkina­konkari Lasse Laatunen on ottanut Iltalehden kolumneissaan tiukasti kantaa työtaistelutoimiin johtaneeseen irtisanomislakijupakkaan. On jopa epäilty, että Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) entinen työmarkkinajohtaja on kääntänyt takkinsa. Laatusta on kutsuttu muun muassa taantumuksen taaviksi, myyräksi ja SAK:n kaksoisagentiksi.

– Minulla ei ole sympatioita tässä asiassa mihinkään suuntaan. Jos joku epäilee, mitä olen vuosien saatossa saanut EK:n neuvottelijana aikaan, voi mennä lukemaan asetuskokoelmia. Sieltä ne löytyvät, Laatunen puuskahtaa.

Hän huomauttaa, että sananvapaus se on eläkeläiselläkin.

– Olen palauttanut EK:n valtakirjan vuoden 2014 lopussa, mutta en ole luopunut juristin osaamisestani. Puhun vain ja ainoastaan juristina, enkä kenenkään pussiin. Olin niin pitkään mukana, että nämä eivät ole minulle mitään intohimokysymyksiä.

Vuodesta 1973 työmarkkinapöydissä työnantajien edustajana istunut Laatunen ymmärtää hyvin, miksi ay-liike ryhtyi vastatoimiin uuden irtisanomislain edessä.

– Yhdenvertaisuus on ay-liikkeelle tärkeä arvo. Näin keskeisessä oikeusturvakysymyksessä, kuin irtisanomissuoja, en näe järkeväksi laittaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan yritysten koon perusteella.

"Suuri tappelu pienestä asiasta"

Perjantaina hallituksen ja työntekijäpuolen välille syntyi alustava sopu kompromissiesityksestä, jossa uuteen irtisanomislakiin kirjattaisiin erilaiset tekijät ja olosuhteet sekä työntekijöiden määrä ilman täsmällistä rajaa. Kokonaisharkinta on ratkaiseva.

Laatusen mukaan juuri mikään ei muuttunut vanhasta esityksestä paitsi, ettei lakia koskevien yritysten työntekijämäärää rajata kymmeneen.

– Uusi laki on sama kuin nykyinen oikeuskäytäntö. Irtisanomisjutut joudutaan aina tuomioistuimissa ratkaisemaan kokonaisharkinnalla. Siinä on ollut ja tulee olemaan yrityskoko yhtenä tekijänä mukana. Hallitus saavutti yhteiskuntarauhan sodassa, jonka itse aloitti.

Entinen työmarkkinajohtaja on seurannut vääntöä kummastellen.

– Työuraltani en muista näin suurta tappelua näin pienestä asiasta. Silloin kun on ay-liikkeen kanssa tapeltu, on tapeltu kunnon asioista, eikä kirpun kokoisista juridiikan viilauksista. Tämä on ollut minusta täysin poikkeuksellista.

Laatunen sanoo, ettei ammattiyhdistysliikettä kannata ärsyttää liikkeelle turhan takia.

– Yksi historian kokemus on tässä unohdettu. Kun ay-liike lähtee painostustoimiin, se ei peräänny. Se menee peräseinään asti. Poliittisestikaan tässä ei ole ollut hallituksen kannalta järkeä, koska tällä tavoin ammattiyhdistysliike saa kaikki äänestäjänsä liikkeelle ensi kevään eduskuntavaaleissa, ja se tietää ääniä sosiaalidemokraateille ja vasemmistoliitolle.

Poliittinen pakkopeli ei toimi

Laatusen mukaan Suomen työmarkkinat vaativat kilpailukyvyn nimissä uudistamista, mutta ei keinoilla millä hyvänsä.

– Nyt näyttää siltä, että ne, jotka haluavat joustavoittaa ja uudistaa Suomen työmarkkinoita, eivät osaa normihierarkiaa. Ratkaiseva taso, millä työmarkkinat uudistetaan, on alakohtaiset työehtosopimukset. Ne ajavat erittäin laajalti lainsäädännön ohi. Ainoat, jotka voivat alakohtaisia työehtosopimuksia joustavoittaa, ovat niistä sopineet palkansaaja- ja työnantajaliitot.

Menneisyys osoittaa, että uudistaminen onnistuu. Laatunen ottaa esimerkiksi vuoden 2014 eläkeuudistuksen, jossa nostettiin työeläkeikää.

– Ay-liike tuli siihen mukaan. Jos sitä olisi yritetty tehdä poliittisella pakkopelillä, eläkeikä olisi edelleen nostamatta. Teknologiateollisuudessa työehtosopimuksia on joustavoitettu ja kemia kulkee samaa rataa.

"Onko lainsäädäntövalta hallituksella vai Suomen Yrittäjillä?"

Laatusen mukaan hallituksen pakkopelikirja on Suomen Yrittäjien käsialaa.

– Suomen Yrittäjillä on varsin vahva ote hallituksesta. Juha Sipilän esikunnassa on Suomen yrittäjien entinen palkollinen Kari Jääskeläinen ja Petteri Orpon lähin avustaja on Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Suomen yrittäjien toimitusjohtajalla Mikael Pentikäisellä on hyvin läheiset suhteet keskustapuolueeseen pääministeriä myöten. Sopii kysyä, onko lainsäädäntövalta tässä keississä hallituksella vai Suomen Yrittäjillä.

Laatunen patistaakin kaikkia osapuolia neuvottelupöytään.

– Hallituksen, työmarkkinaosapuolten ja Suomen Yrittäjien pitää nyt yhdessä pohtia, mikä ovat sellaisia muutoksia, jolla yritysten työllistämisedellytyksiä voitaisiin helpottaa ja kannustaa työllistämiseen.

Luottamus on tärkeää

Laatunen on tullut tunnetuksi kolmikantasopimisen, jossa valtiovalta, työnantajat ja palkansaajat ovat osapuolina, puolustajana.

– Näen, että työmarkkinajärjestöjen suurin tehtävä on toimia yhteiskunnallisten paineiden purkautumisen puskurina. Jos mennään puhtaaseen poliittiseen päätöksentekoon ja asioidenhoitoon, siirrytään vaalikausisykliin, jossa työmarkkinapolitiikka voi heilahtaa neljän vuoden välein laidasta toiseen. Se johtaa lyhytjännitteiseen lainvalmisteluun työ- ja sosiaalilainsäädännössä ja muutokset voivat olla eri suuntiin rajuja.

Hän muistuttaa, että kolmikanta toimii vain, kun työmarkkinajärjestöillä on vahva keskinäinen luottamus.

– Puolin ja toisin pitäisi lähteä siitä, ettei poliittista ohituskaistaa käytetä, kuten nyt on käynyt. Niin kauan kun remmissä oli Lauri Lyly, Lauri Ihalainen ja minä, ohituskaistaa ei käytetty. Sovimme joka ikisen asian. Ja jos joku väittää, että jäykistimme työmarkkinoita, haluaisin yliolkaisten heittojen sijaan kuulla, mitkä ne jäykistävät kohdat ovat.

Kiinnostus lakiin heräsi heinäpellolla Heinolassa

Juridiikka kulkee Laatusilla suvussa. Vaimo Anja on juristi ja poika Lauri Laatunen opiskelee oikeustiedettä Helsingissä. Lasse Laatusen isä Lauri Laatunen oli maanviljelijä ja pitkäaikainen lautamies, herastuomari.

– Hän kertoi meheviä juttuja käräjiltä heinäpellolla. Sieltä se kiinnostus varmaan perimmiltään lähti. 16 vuotta vanhempi veljeni Timo oli jo valmis juristi siihen aikaan, Laatunen sanoo.

Perheellä oli maatila Löytäneen kylällä Heinolan silloisessa maalaiskunnassa. Vapaa-ajanasunnokseen Laatunen on lunastanut entisen kotitilan torpan ja käyttää sitä ympäri vuoden.

Eläkeläinen aikoo seurata tulevaisuudessakin työmarkkinapolitiikkaa ja kirjoittaa huomioistaan, kun aihetta on. Kirjoittamisen ohella Laatunen harrastaa golfia, hiihtoa ja kalastusta.

Puoluepolitiikan seuraaminen Laatusta kiinnostaa, mutta ei kuulemma tekeminen.

– En ole lähdössä ehdokkaaksi kevään eduskuntavaaleihin. On kysytty eri puolueista.

Poliittisesti Laatunen on asemoitu kokoomuksen leiriin, mutta puolueen jäsenkirjaa hänellä ei ole koskaan ollut.

Työmarkkina­konkari

Lasse Laatunen

Eläkkeellä oleva juristi.

Syntynyt Heinolassa vuonna 1950.

Teki 41-vuotisen työuransa (1973–2014) työnantajajärjestöissä.

Toimi 30 vuotta STK:n, TT:n ja EK:n lakiasiainjohtajana.

Työskenteli viimeksi EK:n työmarkkinajohtajana.

Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Vaimo Anja ja aikuinen poika Lauri Laatunen.

Laatusen ja Arto Niemisen kirja Kolmikannan kulisseissa: Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa julkaistiin viime vuonna.

Täydennä virkkeet

EK:n entinen työmarkkinajohtaja jatkaa kuutta lausetta

Onnistuneet työmarkkinaneuvottelut vaativat luottamusta, luottamusta ja luottamusta, pitkäjänteisyyttä ja lehmän hermoja.

Kolmikanta on edelleen toimiva työkalu, koska siinä vaikeat ja isot intressiristiriidat sovitetaan yhteen valmiiksi hallitukselle.

Juha Sipilä on tuonut suomalaiseen politiikkaan yritysjohtajamaisen otteen tajuamatta täysin politiikan olevan eri laji.

Olen äänestänyt Ben Zyskowiczia, koska hän on aito ja rohkea parlamentaarikko sekä eduskunnan paras välihuutaja.

Kansalaispalkka on kallein tapa tehdä sosiaalipolitiikkaa ja siksi kannatan muita malleja.

Heinola on edelleen sydämessäni, koska se on syntymä- ja koulukaupunkini sekä ollut jo pitkään myös vapaa-ajanviettopaikkani.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi