Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Y-sukupolven synnyttämättömyys huolettaa - tutkijat puhuvat jo "lapsihallasta", katovuosista

Pirjo Ovaskainen haluaa nauttia elämästä ennen lasten hankkimista.

Y-sukupolven edustaja Pirjo Ovaskainen haluaa tehdä vain asioita, joissa hän on 100-prosenttisesti mukana. Kuva: Sami Saarenpää

Pirjo Ovaskainen, 31, haluaa nauttia elämästä. Lapsia hän kyllä periaatteessa haluaa, mutta ei aivan vielä.

– Lasten aika on sitten, kun tuntuu siltä, ehkä viiden vuoden päästä tai ehkä ei koskaan. Voi olla, että lapset eivät ole biologisia lapsiani, sillä niin paljon on muita pienokaisia, jotka tarvitsevat tukea, Ovaskainen pohtii.

Hän haluaa matkustella, nähdä ja kokea.

– Maapallo on niin hirveän iso.

Ovaskainen purkaa kaiken tarmonsa tällä hetkellä opiskeluun. Parhaillaan työn alla on Suomen historian väitöskirja ja unelmissa väikkyy professorin oppituoli – sitten joskus.

Itsekkyydeksi Ovaskainen ei elämänasennettaan myönnä, vaan sanoo kammoavansa kaikenlaista lepsuilua ja minä–minä-asennetta.

Nuoren naisen ja tämän yrittäjänä työskentelevän kihlatun elämäntilanne on vain yksinkertaisesti niin hektinen, että pienen lapsen tarpeet eivät mitenkään sovittautuisi kaiken työnteon ja opiskelun keskelle.

– Sen olen oppinut, että en enää tee mitään sellaista, missä en ole 100-prosenttisesti mukana, jyväskyläläinen Ovaskainen kuvaa.

Ovaskainen edustaa iältään ja asenteiltaan varsin tyypillisesti 1980–1995 syntynyttä Y-sukupolvea. Sukupolvi on paraikaa parhaassa lapsensaanti-iässä – 23–38-vuotiaita – mutta moni lykkää lasten hankintaa tai ei hanki lapsia. Y-sukupolven yksilöllisiksi mieltämät valinnat ovat alkaneet kiinnostaa nyt myös valtiovaltaa. Se on huolissaan syntyvyydestä.

Syntyvyys ennätysalhaalla

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan tänä vuonna näyttäisi syntyvän vähemmän lapsia kuin yli sataan vuoteen. Tammi–syyskuussa lapsia on syntynyt Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 36 176, mikä on yli 2 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo useita vuosia peräkkäin. Viime vuonna syntyi Suomessa vain noin 50 000 pienokaista.

Hallitus käynnisti keväällä kansallisen lapsistrategiaa pohjustavan valmistelun, jonka tavoitteena on muun muassa käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta ja vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa.

Lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä kertoo tutkijoiden puhuvan jopa ”lapsihallasta”. Katovuosista, jotka ovat vieneet Suomesta nuoren sukupolven.

– Yritämme tunnistamaan syitä ja ilmiöitä, miksi meillä on potentiaalisia perheellisiä, jotka päättävät, että eivät hanki lapsia tai toista tai kolmatta lasta, Heikkilä toteaa.

Synnyttämättömyyden taustalla ei hänen mielestään lymyile pelkästään Y-sukupolven huoli toimeentulosta, vaan laajemmat kysymykset omasta päätöksenteosta ja työn ja perheen yhteensovittamisesta.

– Moni kokee, että perheen ja työn yhteensovittaminen on mahdotonta. Halutaan nauttia elämästä ja yksilöllisistä valinnoista, Heikkilä painottaa.

Diginatiiveja

Nuorisotutkija Mikko Piispa on julkaissut tänä syksynä Y-sukupolvea koskevan kirjan: Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Sukupolvet ovat vuosien saatossa hänen mukaansa lyhentyneet, siksi hän puhuisi Y-sukupolvena lähinnä vain 1980-luvulla syntyneistä.

Piispa määrittelee sukupolven joukoksi ihmisiä, joita yhdistävät samankaltaiset elinolot. 1980-luvulla syntyneiden kokemusmaailman symboleita ovat muun muassa kännykkä ja tietotekniikan kehittyminen.

Tärkein Y-sukupolvea yhdistävä tekijä on Piispan mukaan kuitenkin halu yksilöllisiin elämänvalintoihin – individualismi. Yksilöllinen Y voi valita matkustaa, opiskella, pitää välivuoden, seurustella, erota, juhlia, juoda, olla absolutisti, käydä pätkätöissä tai uudelleenkouluttautua. Pääasia on, että kyse on omasta valinnasta.

– Y-sukupolvi on kasvanut aikaan, jossa yksilöä kannustetaan valintoihin. Kääntöpuolena taas näkyy se, että jos epäonnistuu omissa elämänvalinnoissaan, vastuu on itsellä, Piispa kuvaa.

Tämä näkyy niin suhtautumisessa työhön kuin lasten hankintaankin.

Y-sukupolvi on myös aiempia sukupolvia useammin kaupunkilainen kosmopoliitti, jonka elämän piiri ei rajoitu vain Suomen rajojen sisäpuolelle. Y-sukupolven myötä päihdekulttuuri on muuttunut, ja esimerkiksi kannabikseen Y:t suhtautuvat aiempia sukupolvia myönteisemmin. Liikunnalla Y-sukupolvi rakentaa terveyttä ja identiteettiään.

Talousahdingon sukupolvi

Y-sukupolvi on monella mittarilla mitattuna myös ahdingossa oleva sukupolvi. Piispa kertoo, että tutkimusten mukaan esimerkiksi vuoden 1987 ikäkohortista joka kolmas on elämänsä aikana saanut psykiatrisen diagnoosin tai käyttänyt psyykenlääkkeitä. Lähes joka kolmas oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Y-sukupolven lapsuus osui 1990-luvun lamaan ja aikuistuminen 2008–2015 taantumaan. Pätkätyöt ovat monen tämän sukupolven edustajan arkea, eikä tulotaso ole saavuttanut aiempien polvien vastaavaa tasoa. On niitä, jotka pärjäävät, ja niitä, jotka putoavat.

Myös Ovaskaiselle pätkätyöt ja työttömyys ovat tuttuja. Valmistuttuaan filosofian maisteriksi hän yritti muutaman vuoden päästä töihin – mikä tahansa työ olisi kelvannut.

– En päässyt edes siivoamaan, koska työkokemus oli toiselta alalta, hän naurahtaa.

Nuoren naisen tähtäin oli kuitenkin väitöskirjassa, johon onneksi tuli myöhemmin rahoitus. Suurista omaisuuksista, omakotitalosta saatikka asuntolainasta Ovaskainen ei kuitenkaan haaveile.

– Raha ja omakotitalo ei ole se juttu. Elämä on mallillaan, kun saa tehdä työtä, jota rakastaa.

Jos väitöskirja ei saisikaan enää rahoitusta, Ovaskainen ei hätkähdä muiden töiden tekemistä opiskelun rahoittamiseksi.

– Olen valmis tekemään työtä kuin työtä.

Mutta eikö häntä huolestuta se, että tulevaisuudessa ei ole ketään, joka maksaa hänen eläkkeensä? Ovaskaisen suupielet nykivät.

– Eihän meidän sukupolvi ole varma, että onko koko eläkejärjestelmää silloin edes olemassa, hän hymähtää.

Hän ei odota, että yhteiskunta muutoinkaan ottaisi hänestä kopin, jos elämä alkaisi potkia päähän.

– Jokainen on oman onnensa seppä. 

Y-sukupolvi

Yhdeksän sanaa

Nuorisotutkija Mikko Piispa on kirjoittanut alkusyksystä julkaistun kirjan ”Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta”. (Teos 2018)

Kirjassa esitetään yhdeksän sanaa, jotka kuvaavat 1980–1989-syntyneiden sukupolvea.

1. Yksilöllisyys: Omat elämänvalinnat ovat tärkeitä.

2. Yltäkylläisyys: Vuoteen 1980 verrattuna, Suomen bruttokansantuote on noin kaksinkertainen.

3. Portfolio: Pätkätöiden maailmassa tarvitaan hyvää CV:tä.

4. Kaupunki: Noin 80 prosenttia Y-sukupolvesta asuu kaupunkialueilla.

5. Kännykkä: Y-sukupolvi on diginatiivi.

6. 9/11: Jaettu kokemus, joka osoitti, ettei Suomi ole eristyksissä muusta maailmasta.

7. MM 95: Urheilu on tärkeää monelle Y:lle.

8. Kannabis: Myönteisempi suhtautuminen kuin aiemmilla sukupolvilla.

9. Tulevaisuus: Ympäristötietoisuus ja kulutuskriittisyys kasvaa Y-sukupolvessa.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi