Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kiinteistöverotuksen verotusarvoihin tulossa isoja muutoksia

Uudistus jakaa rakennukset ja maapohjan kuuteen hintavyöhykkeeseen alueen hintatason mukaan.

Kiinteistöverouudistus tietää kasvukeskuksissa ja keskuskaupungeissa verotusarvojen nousua. Taantuvilla alueilla verotusarvot puolestaan laskevat. Kuva: Anssi Hietamaa

Kiinteistöjen ja niiden maapohjan verotusarvoon on tulossa merkittäviä muutoksia. Valmistelussa olevassa kiinteistöverouudistuksessa rakennukset ja maapohja aiotaan irrottaa verotuksessa toisistaan.

Samalla maa jaetaan todennäköisesti kuuteen hintavyöhykkeeseen niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa.

Tämä tietää varsinkin kasvukeskuksissa ja keskuskaupungeissa verotusarvojen nousua, taantuvilla alueilla puolestaan laskua.

Koska uudistus aiotaan toteuttaa ainakin nivelvaiheessa tuloneutraalisti, ei maksettava vero laske alhaisen arvon kiinteistöissä eikä nouse kalliissa kiinteistöissä.

Uudistuksen taustalla on se, että rakennusten nykyinen arvostusjärjestelmä on peräisi 1970-luvulta ja maapohjien vuodelta 1993.

Molemmissa veroarvot ovat jääneet keskimääräisesti jälkeen yleisestä kustannus- ja hintakehityksestä.

Verojärjestelmän ei katsota kohtelevan kiinteistönomistajia tasapuolisesti, kun verotusarvot eivät noudattele käyvän arvon kehitystä.

Yhtäällä käypä hinta on kasvanut voimakkaasti, suuressa osassa maata vanhalla asuinkiinteistöllä ei ole enää ehkä lainkaan myyntihintaa.

Nykyjärjestelmän puutteeksi kirjataan myös se, etteivät kunnat saa oikeata määrää kiinteistöverotuloja, kun verotusarvoja ei päivitetä reaalisesti.

Rakennuksen ikä huomioon

Jatkossa verotusarvojen pitäisi päivittyä oikeudenmukaisemmin vuosittaisen digitaalisen päivittämisen myötä.

Rakennusten verotusarvot perustuisivat kunkin rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin eri alueilla. Varovaisuusperiaatetta noudattaen verotusarvo olisi 70 prosenttia kustannuksista.

Myös rakennuksen ikä vaikuttaisi verotusarvoon.

Maapohjan verotusarvo perustuisi markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Toteutuneista kiinteistökaupoista maapohjan osuudesta 70 prosenttia määrittäisi verotusarvon.

Uudistus nostaisi maapohjan verotusarvoa ehkä merkittävästikin kasvukeskuksissa.

Tähän ei liity valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen Jukka Vanhasen mukaan kuitenkaan tavoitetta kiihdyttää rakentamattoman maan saantia esimerkiksi asuntorakentamiseen.

Juuri tuloneutraaliuden takia arvoaan menettäneiden kiinteistöjen omistajien ei kannata takoa rintaansa.

– Kun kiinteistön verotusarvo laskee, kunta joutuu korottamaan kiinteistöveroprosenttia saadakseen aiemman kokonaistulon.

Vanhasen mukaan veroprosentteja koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella, jolloin myös kuntatason tiedot tarkentuvat laskelmien pohjaksi.

Vaihteluvälistä päätös myöhemmin

Koko maassa kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2016 keskimäärin 305 euroa asukasta kohti. Kiinteistöveron osuus kuntien kaikista verotuloista oli koko maassa kahdeksan prosenttia.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kuntakehityspäällikön Seppo Tiaisen mukaan vireillä oleva uudistus tarkoittaa vääjäämättä sitä, että kiinteistöveroprosenttien ero kasvaa vaikkapa Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan välillä. Alimpia veroprosentteja joudutaan laskemaan ja ylimpiä korottamaan, jotta erilaisten kuntien verotulo säilyy nykyisellä tasolla.

Jukka Vanhasen mukaan vaihteluvälistä päätetään myöhemmin, kun veropohjasta saadaan paremmat tiedot.

Oma kysymyksensä on se, koskeeko tuloneutraaliuden tavoite vain siirtymävaihetta, vai saavatko kunnat sen jälkeen koota kiinteistöverolla haluamansa verotulon.

– Vaihteluvälin pidemmän aikavälin muutoksilla ei voi ryhtyä spekuloimaan, Vanhanen sanoo.

Nykytilanteessa poiketen jatkossa huomioitaisiin kuntien verotulotasauksessa vain puolet niiden saamasta kiinteistöverosta. Tämä huolettaa Tiaista jo sinällään, koska verotasauksen tarkoitus on nimenomaan tasata kuntien välisi verotuloeroja.

Jos ennestään matalan verotason kunnat menettävät kiinteistöveron tuottoa ja jos sen osuus tasauksessa puolittuu, menetys tavallaan kertautuu.

Sitäkään ei Tiaisen mukaan ole selkeästi huomioitu, että sote- ja maakuntauudistuksessa uuden kunnan sote-menot siirtyvät maakunnalle ja samalla kiinteistöveron merkitys kunnan omassa tulorakenteessa kaksinkertaistuu nykyisestä.

– Uudistus on kiinteistönomistajien näkökulmasta hyvä ja tarpeellinen, mutta kuntatalouden näkökulma on jäänyt taka-alalle. Pelkona on, että käsittelyssä oleva malli lisää kuntien eriarvoistumista, hän korostaa.

Uudistus

Kiinteistövero

Uudistuksen tavoitteena on selkeä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen kiinteistöjen arvostamisjärjestelmä.

Verotusta itsessään ei ole tarkoitus kiristää.

Uudistuksen loppuun vieminen jää eduskuntavaalien jälkeen nimitettävän hallituksen tehtäväksi.

Veroprosenteista ja lakimuutoksesta päätettäisiin vuoden kuluttua syksyllä.

Uutta lakia noudatettaisiin ensimmäisen kerran vuotta 2020 koskevassa verotuksessa.

Tässä vaiheessa kiinteistöjen sijaintikertoimen vaihteluväliksi on määritelty 1–0,79.

Jos kerroin on 1, on verotusarvo laissa määritelty käypä arvo. Alimman veroluokan alueilla kerroin olisi 0,79 laskennallisesta käyvästä arvosta.

Pekka Puustinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi