Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Osallistuva budjetointi päästää kansalaiset rahakirstulle – kunnat innostumassa uudesta taloudenpidon tavasta

Kuntatalouden mullistus ja matalat äänestysprosentit kannustavat kuntia uudistamaan demokratiaa.

Lahti harkitsee osallistuvaa budjetointia, jossa talousarvioon varattaisiin erikseen rahaa kaupunkilaisilta tulevien ehdotusten toteuttamiseen. Lahdessa siihen varattaisiin muutamia satojatuhansia euroja vuodessa. Kuva: Katja Luoma

Yhä useampi kunta Suomessa aikoo ottaa käyttöönsä osallistuvan budjetoinnin.

– Se on käytössä useissa kymmenissä kunnissa, mutta ihan tarkkaa lukua on vaikea sanoa. Selkeästi nousevasta asiasta on kuitenkin kyse, erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta sanoo.

Kurikan mukaan osallistuvan budjetoinnin menetelmää harkitaan tai se aiotaan ottaa lähivuosina käyttöön useissa kymmenissä kunnissa.

Suomi on kuitenkin osallistuvan budjetoinnin hyödyntämisessä alkutaipaleella ja kokemuksia on vähän.

Kuntaliiton vielä julkaisemattoman kyselyn mukaan 11 prosenttia kunnista on ottanut osallistuvan budjetoinnin jossain muodossa käyttöönsä. Yleisintä se oli yli 50 000 asukkaan kunnissa.

Kysely lähetettiin kesäkuussa kuntien hallintojohtajille tai vastaaville ja siihen vastasi syyskuuhun mennessä 171 kuntaa.

Kansalaiset rahakirstulle

Osallistuva budjetointi tarkoittaa sitä, että tavalliset kansalaiset pääsevät mukaan päättämään julkisten varojen käyttämisestä ja jakamisesta. Menetelmä antaa ihmisille mahdollisuuden määritellä ja priorisoida julkisia kulutuskohteita.

Yleisimpiä kuntalaisen osallistamisen muotoja ovat muun muassa erilaiset keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja käyttäjäkyselyt.

Suomessa osallistuvaa budjetointia on hyödynnetty pääasiassa erilaisten pienempien hankkeiden läpiviemiseen. Niissä on silloin kysytty kuntalaisten mielipidettä varojen jakamisesta tai käyttötarkoituksesta esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan jonkin kohteen kunnostamista, kevyen liikenteen väylää tai vaikkapa skeittiramppia.

Kuntaliitto julkaisi viime vuonna kunnille myös oppaan osallistuvasta budjetoinnista, jotta pykälän toimeenpano tulisi helpommaksi.

– Kunnissa ei välttämättä tunneta vielä osallistuvaa budjetointia kovin hyvin. Kyse ei ole aina puhtaasti rahankäytöstä, vaan sitä voidaan soveltaa hyvinkin erilaisiin asioihin.

Helsingissä 4,4 miljoonaa

Kuva: Anssi Hietamaa

Pisimmällä osallistuvan budjetoinnin hyödyntämisessä on Helsinki, joka avaa vuosittain noin 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen.

Helsinkiläiset äänestävät annetuista ideoista, ja eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Samantyyppinen malli on jo käytössä tuhansissa kunnissa ympäri maailmaa.

Rahaa saatetaan myös jakaa erilaisten systeemien kautta. Esimerkiksi Tampereella alueneuvostot saavat tietyn määrärahan, jonka pystyvät itsenäisesti käyttämään haluamiinsa kohteisiin.

Erilaisia osallistuvan budjetoinnin hankkeita on ollut monissa muissakin kunnissa. Lisäksi kuntalaisia kuullaan muun muassa sosiaalisen median kautta.

Kuntalaissa osallistumispykälä

Kuntien kasvavaa kiinnostusta osallistuvaan budjetointiin selittää se, että vuonna 2017 voimaan tulleessa uudistetussa kuntalaissa on mukana osallistumispykälä.

– Se ei ole pakkopykälä, mutta mukana uutena asukkaiden osallistumismuotona, Kurikka sanoo.

Maakunta- ja soteuudistus mullistaa toteutuessaan kuntatalouden. Osallistuva budjetointi voi lisätä yhteisön ymmärrystä julkisten varojen käytöstä ja palveluiden kustannuksista.

Kuntaliiton mukaan osallistuva budjetointi uusi harkinnanarvoinen ajattelu- ja toimintatapa tilanteessa, jossa kuntatalous uudistuu ja on etsittävä uusia ratkaisuja. Osallistuvaa budjetointia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös maakunnissa.

Asukkaat mukaan

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan, miten valtuuston toimintaan osoittama määräraha käytetään tai mistä säästetään.

Osallistuva budjetointi voi olla tietty prosenttiosuus kunnan budjetista, tietyn toimialan koko budjetti, tietty osa budjetista tai johonkin hankkeeseen tai investointiin osoitettu määräraha.

Kaikkiaan osallistuvaa budjetointia on sovellettu useissa tuhansissa kaupungeissa tai kunnissa eri puolilla maailmaa.

YK on valinnut osallistuvan budjetoinnin yhdeksi maailman parhaista käytännöistä kaupunkien hallinnossa ja demokratian kehittämiseksi.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi