Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Mies vangitsi tuulihaukan - piti petolintua kotonaan lemmikkinä

Eläinsuojelurikokset: Poliisin takavarikoima lintu sai kodin Korkeasaaresta.

Kun lintu tuli Vesa Virtasen hoidettavaksi puuttui siltä paljon höyheniä. Kuva: Vesa Virtanen

Poliisi on tutkinut Keski-Suomessa poikkeuksellista luonnonsuojelu- ja eläinsuojelurikosepäilyä, jossa tuulihaukkaa on pidetty sisätiloissa lemmikkinä. Tapaus tuli ilmi toukokuun lopussa poliisipartion mennessä kotihälytystehtävälle Multialla sijaitsevaan asuntoon. Asunnon yhdestä huoneesta löytyi yllättäen tuulihaukka.

Poliisi tavoitti lintua hallussaan pitäneen 1950-luvulla syntyneen miehen syyskuun lopussa. Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Kari Aaltion mukaan mies kertoi kuulusteluissa löytäneensä linnun poikasena tieltä Puolasta ja ottaneensa sen lemmikikseen. Poliisin tietojen mukaan mies on pitänyt lintua asuinhuoneiston yhdessä huoneessa Multialla noin kahdeksan kuukauden ajan. Huone oli epäsiisti ja täynnä linnun ulostetta.

Poliisi selvitti miehen kansainvälisiä kytköksiä, mutta mikään ei viitannut siihen, että tapauksella olisi kytköksiä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi nousseeseen bisnekseen, jota tehdään lintujen munilla ja elävillä poikasilla. Juttu on tällä hetkellä syyteharkinnassa.

Haukka poliisin huomaan

Poliisin takavarikoima lintu päätyi Keski-Suomessa luonnonvaraisten lintujen hoidosta vastaavan Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) eläinsuojeluneuvoja Vesa Virtasen hoidettavaksi Toivakkaan. Virtasen mukaan lintu oli tullessaan huonossa kunnossa. Siltä puuttui paljon höyheniä ja nokassa oli liikakasvua vääränlaisten elinolosuhteiden ja ruokavalion vuoksi. Linnun molempiin jalkoihin oli kiinnitetty nippusiteistä tehdyt lenkit, joiden avulla lintu on ilmeisesti kahlehdittu pysymään paikoillaan vaijerin tai narun päässä. Virtasen huomassa lintu alkoi nopeasti toipua.

Eläinsuojeluneuvoja Vesa Virtasen hoidossa tuulihaukan kunto parani nopeasti. Kuva: Vesa Virtanen

– Poistin lenkit jaloista ja ruokin lintua lajille ominaisella ravinnolla, kuten hiirillä ja myyrillä. Vähitellen lintu sulki, ja höyhenpuku palautui normaaliksi, Virtanen kuvaili.

Elokuun lopussa lintu siirtyi jatkohoitoon Korkeasaaren villieläinsairaalaan ja edelleen eläintarhaan, josta sille löytyi vapaa tarhapaikka, jonne Korkeasaaren eläintarha sai ely-keskukselta luvan linnun hallussapitoon.

– Kesyyntynyt ja poikkeavasti käyttäytyvä, esimerkiksi ruokaa piilotellut lintu ei olisi enää pärjännyt luonnossa, joten vaihtoehtona oli lopettaminen. SEY:n eläinsuojeluneuvoja otti meihin yhteyttä ja kysyi, josko linnulle voisi löytyä hyvä paikka eläintarhan puolelta. Meillä sattui olemaan vapaana iso tarhapaikka, joten lintu jää meille ja tulee kävijöiden nähtäville, kuraattori Ville Vepsäläinen kertoi.

Korkeasaareen jää luonnonvaraisia eläimiä vain ani harvoin. Eläintarhassa on noin 2 000 eläintä, joista tuulihaukan ohella villieläinsairaalan kautta eläintarhaan päätyneitä luonnonvaraisia on kaksi tukkasotkaa ja yksi lehtopöllö.

– Tuulihaukalla on 130 neliön tarha ja talvea varten sisätilat. Tarhaan sisustetaan istuinorsia, pönttö ja piilopaikkoja. Meillähän eläimet saavat itse valita ovatko ne nähtävillä vai eivät, Vepsäläinen kertoi.

Rauhoitettua eläintä ei saa ottaa lemmikiksi

Suomessa luonnonvaraista rauhoitettua eläintä saa pitää hallussa lyhytaikaista ja väliaikaista hoitoa pidempään vain ely-keskuksen poikkeusluvalla, joita voidaan myöntää yleensä vain eläintarhoille tai tutkimuslaitoksille. Eläinsuojelulain mukaan apua tarvitsevaa sairasta tai loukkaantunutta eläintä on velvollisuus auttaa. Hoidon pitää kuitenkin olla vain väliaikaista. Mikäli ei voida pitää todennäköisenä, että eläin hoidon jälkeen selviää itsenäisesti luonnossa, on se eläinsuojelulain mukaan lopetettava.

Ville Vepsäläisen mukaan tilanne on ongelmallinen, sillä eläimiä saattaa jäädä pidemmiksi ajoiksi yksityisten ihmisten tai valvomattomien eläinhoitoloiden haltuun. Lisäksi luonnonvaraisten eläinten hoito niiden luontaiset tarpeet huomioiden on vaativaa.

– On tapauksia, joissa eläin on jäänyt perheen lemmikiksi ja mediassakin on kerrottu näitä ”söpöjä” pelastustarinoita.

Tuulihaukka

Rauhoitettu koko maassa

Keskikokoinen, pitkäpyrstöinen, selkäpuolelta punertavanruskea koko maassa rauhoitettu jalohaukka.

Laji on suojeltu myös CITES-yleissopimuksessa.

Pituus noin 31–37 senttiä, siipiväli 68–78 senttiä, paino 140–250 grammaa. Suunnilleen käen kokoinen, pienempi kuin varis.

Esiintyy pesimälintuna pelloilla ja muilla avoimilla paikoilla koko Suomessa. Rauhoitettu koko maassa. Harvinaistui rajusti 1950-luvulla ympäristömyrkkyjen vuoksi. Nykyisin kanta on elpymässä ja laji on tavallisin viljelysaukeilla näkyvä haukkalaji. Kannaksi on arvioitu Suomessa 5 000–7 000 paria.

Syö pikkunisäkkäitä, lintuja, liskoja ja hyönteisiä.

Tavallisin ääni kimittävä ”ki-ki-ki...” Lekuttelee usein paikoillaan etsiessään saalista.

Ympäristöministeriö on määritellyt linnun ohjeelliseksi arvoksi 1 009 euroa.

Lähde: LuontoPortti, Birdlife, cites.org.
Heli Paananen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi