Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

KORJAUS: Lasten hyväksikäyttäjää ei voida Suomessa pakottaa hoitoon – "hyvin kädettömiä ollaan"

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty mies on jälleen käräjäoikeudessa. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Lapsiin seksuaalista vetoa tuntevista ihmisistä suuri osa pystyy hillitsemään käyttäytymistään ja ymmärtämään tekonsa vahingollisuuden, kertoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Heidän joukossaan on kuitenkin henkilöitä, joilla ei ole kykyä tai halua kontrolloida itseään.

– Estot voivat olla vähäisemmät esimerkiksi, jos ihmisellä on persoonallisuushäiriö tai päihdehäiriö tai hän on psykopaatti, Lauerma sanoo.

Helsingin käräjäoikeudessa aletaan tänään käsitellä tapausta, jossa jo ainakin kolme kertaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittu 50-vuotias mies on taas syytteessä kymmenien poikien hyväksikäytöstä.

Lauerma ei ota kantaa yksittäistapauksiin, ei myöskään tähän. Hän kertoo yleisellä tasolla, että yksi lapsiin kohdistuvalle seksuaalirikokselle altistava tekijä on seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen.

– Aika suuri osa on ollut lapsena itse seksuaalirikoksen uhreja. Arviot vaihtelevat 30 prosentista 80 prosenttiin, eli se on hyvin tarttuvaa käytöstä. Sen takia siihen vaikuttaminen olisi tärkeää, koska kerrannaisvaikutukset ovat ylisukupolvisia.

Vankilaan sulkeminen ainoa vaihtoehto

Tällä hetkellä Suomessakin on keinoja hoitaa lasten hyväksikäyttäjiä. Esimerkiksi vangeilla on kokeiltu erilaisia hoito-ohjelmia, joiden tarkoitus on ollut estää rikosten uusimista. Tarjolla on myös lääkehoitoa, jolla lapsiin kohdistuvaa seksuaaliviettiä voidaan heikentää tai poistaa. Seksuaalirikollisia ei voi Suomessa pakottaa esimerkiksi hormonaalisiin hoitoihin saati kastraatioon.

– Näiden hoitoon haluttomien ja toisaalta myös vankilaa pelkäämättömien ihmisten joukko lienee äärimmäisen pieni, mutta meillä ei ole heitä varten olemassa mitään keinoa tai lainsäädäntöä. Hyvin kädettömiä ollaan, Lauerma sanoo.

Ainoaksi vaihtoehdoiksi tällaisissa tapauksissa jää käytännössä vankilaan sulkeminen. Myös paatunut seksuaalirikollinen vapautuu kuitenkin vankilasta kärsittyään tuomionsa.

Uusia rikoksia heti vapautumisen jälkeen

Käräjille tänään joutuva mies on aiemmista tuomioista päätellen noudattanut samaa kaavaa vuosikymmenten varrella. Ainakin kahdella viime kerralla, kun mies on tuomittu, hän on uusinut rikoksensa pian vapautumisensa jälkeen. Miehen ensimmäinen tuomio on 1990-luvulta.

Esimerkiksi vuonna 2009 mies tuomittiin neljän vuoden vankeuteen lukuisista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä vuosina 2005–2008. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Joulukuussa 2010 mies pääsi ehdonalaiseen vapauteen noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmästä tuomiosta ilmenee, että hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen.

Mies tuomittiin taas vuonna 2012 viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Uusimmat rikosepäilyt ajoittuvat poliisin aiemman kertoman mukaan toissa vuodesta tämän vuoden helmikuuhun.

Mahdollisia keinoja pantavalvonta tai lääkehoito

Lauerman mukaan keinoja estää rikoksenuusimista on olemassa. Hän kuitenkin haluaisi ensin selvittää, paljonko hoitoon haluttomia poikkeustapauksia on.

– Sitä ei ole kunnolla selvitetty, ja sen laskeminen olisi varmaankin lähtökohta sille, että lainsäädäntöä voitaisiin ruveta kehittämään.

Hänen mukaansa esimerkiksi joissakin maissa hormonaalinen lääkitys voidaan antaa pakolla.

– Tämä ei ole tietenkään eettisesti ongelmatonta, sillä lääkityksellä on paljon haittavaikutuksia. Vakavatkin haittavaikutukset ovat mahdollisia.

Yksi vaihtoehto taas voisi olla esimerkiksi vankeuden jälkeinen pakollinen jälkihoito, jossa henkilön olisi käytävä hoidossa säännöllisesti.

– Ja vaikkapa ihan liikkumisen rajoittaminen. Henkilö esimerkiksi velvoitetaan asumaan asuntolassa, ja liikkumista valvottaisiin pannalla. Tällaiseen tarvitaan kuitenkin paljon resursseja.

---

Juttua torstailta (11.10.) on korjattu perjantaina (12.10.) klo 18.51. Ensimmäisen väliotsikon jälkeen virke "Ketään ei voi Suomessa pakottaa esimerkiksi hormonaalisiin hoitoihin saati kastraatioon" on korjattu muotoon "Seksuaalirikollisia ei voi Suomessa pakottaa esimerkiksi hormonaalisiin hoitoihin saati kastraatioon".

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi