Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kun raskas ajoneuvo aiheuttaa jalankulkijan kuoleman, kuljettaja ei yleensä nähnyt kulkijaa

Onnettomuustietoinstituutin tilasto kertoo, että kävelijän ja kuorma-auton aiheuttamat onnettomuudet eroavat toisistaan.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan raskaan ajoneuvon aiheuttamissa, jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on taustalla usein havainnointivirhe. Nainen kuoli jäätyään kuorma-auton alle tiistaina Jyväskylässä. Kuva: Tiina Mutila

Kun jalankulkija tai pyöräilijä kuolee kuorma-auton alle, syynä on usein havainnointivirhe.

Tieto selviää tilastosta, jonka Onnettomuustietoinstituutti (OTI) kokosi Uutissuomalaiselle. Tilastossa ovat mukana Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2012–2016 tutkimat jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, joissa oli osallisena kuorma-auto, linja-auto tai traktori.

Suurin osa onnettomuuksista sattui ammattiajossa tai työmatkalla.

Raskaan ajoneuvon aiheuttamista onnettomuuksista havainnointivirhe oli välittömänä riskinä eli lopullisena syynä 23 tapauksessa 29:stä.

– Raskaan ajoneuvon kuljettaja ei vain ole havainnut pyöräilijää tai kävelijää joko ollenkaan tai on havainnut puutteellisesti tai liian myöhään, tarkentaa liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius OTIsta.

Taustatekijänä oli usein kuljettajan keskittyminen liikaa johonkin yksittäiseen ajosuorituksen osaan tai liiallinen luottaminen tuttuun ympäristöön. Myös ajoneuvon rakenteelliset katvealueet mainitaan monesti.

Usein taustalla kävelijän humalatila

Syyt jakautuivat tasaisemmin kevyen liikenteen kulkijan aiheuttamissa onnettomuuksissa. Havainnointivirhe oli lopullisena syynä 9 onnettomuudessa 41:stä, ennakointi- ja arviointivirhe 8:ssa.

– Jos jalankulkija tai pyöräilijä ei ole havainnut raskasta ajoneuvoa, on usein menty alkoholin vaikutuksen alaisena tai havainnointi on heikentynyt jonkin sairauden vuoksi, kertoo Salenius.

Lisäksi yleisiä taustatekijöitä ovat olleet tuttuun ympäristöön luottaminen ja heijastimen tai pyöräilykypärän käyttämättä jättäminen. Suurin osa näistä kuolonturmista sattui muualla kuin taajamassa ja muualla kuin risteyksessä.

Isossa autossa kriittisiä katveita

Raskaan liikenteen aiheuttamat kävelijän tai pyöräilijän kuolemat puolestaan ovat tapahtuneet lähes aina taajamassa ja lähes puolet liittymissä.

Koulutusohjaaja Pentti Tervo Liikenneturvasta kertoo usein yleisötapahtumissa istuttavansa ihmisiä kuorma-auton hyttiin tarkastelemaan, millainen näkyvyys sieltä on. Auton ympärille on laitettu katvepaikkoihin nukkeja ja muita autoja.

– Kun henkilö astuu ulos autosta, hän huomaa, että ei sieltä näekään kuorma-auton lähellä olevia kriittisiä paikkoja.

Tervon mielestä olisi tärkeää, että muut tielläliikkujat ymmärtäisivät kuorma-auton katvealueet ja sen, miten paljon muuta havainnoitavaa kuljettajalla on, ja osaisivat ottaa ne huomioon omassa liikkumisessaan.

– Kun kuljettajan kanssa on katsekontakti, voidaan olettaa, että kuljettajakin havainnoi.

Törmäystutkat yleistyvät hitaasti

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta on monessa raportissa suositellut, että ajoneuvojen katvealueita vähennettäisiin esimerkiksi törmäystutkilla.

Teknisiä apuvälineitä on jo käytännössä kaikissa uusissa kuorma-autoissa. Suomalainen kuorma-autokalusto on kuitenkin melko vanhaa.

– Kyllä siinä menee 10 vuotta ennen kuin tutka on kaikissa autoissa, arvioi puheenjohtaja Teppo Mikkola Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä.

Hänestä tutka ei välttämättä ole työmailla paras väline, koska hälytyksen laukaisevia kohteita on niillä paljon. Kamera kertoo enemmän, mutta sen näyttö voi muodostaa oman katveensa.

Pentti Tervo toteaa, että tärkein turvallisuustekijä on kuljettaja itse. Hänen mukaansa suomalaiset kuljettajat ovat tarkkaavaisia ja ammattitaitoisia.

– Ei pidä luottaa yhteen katsekertaan, vaan tehdä useita havaintoja ja esimerkiksi ottaa selkää irti selkänojasta ja kumartua katsomaan sivulleen paremmin. Tärkeää on, että tekee hyvissä ajoin havaintoja, kun esimerkiksi lähestyy risteystä. Tämän päivän liikenne on vilkasta, ja siellä on monenlaista menijää.

Teppo Mikkola toteaa, että työmailla, jollaisella Jyväskylän tiistainen turmakin tapahtui, kuljettajan on itse työn lisäksi huomioitava niin eri tielläliikkujat kuin poikkeavat liikennejärjestelytkin.

Hänestä hyvä tapa estää tämänkaltaisia onnettomuuksia olisi pestata liikenteenohjaaja työmaille taajamissa, joissa on paljon kevyttä liikennettä.

– Joku voi pohtia, mistä niitä ihmisiä otetaan, mutta olisiko se kuitenkin halvempaa?

Melko harvinaisia onnettomuuksia

Se, että jalankulkija kuolee kuorma-auto-onnettomuudessa, on melko harvinaista.

Vuosina 2015–17 niin kävi keskimäärin noin seitsemälle ihmiselle vuosittain. Samalla aikavälillä tieliikenteessä kuoli yhteensä noin 250 ihmistä vuodessa.

Taajamaonnettomuuksissa, joissa kuorma-auto oli osallisena, aiheutui tammi–elokuussa 2018 henkilövahinkoja yhdeksälle jalankulkijalle, kymmenelle pyöräilijälle ja viidelle mopoilijalle.

Viime vuonna taajamien onnettomuuksissa, joissa osallisena oli kuorma-auto, aiheutui henkilövahinkoja kahdeksalle jalankulkijalle, seitsemälletoista pyöräilijälle ja seitsemälle mopoilijalle.

Lähde: Liikenneturva/Tilastokeskus

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi