Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ulkomaat houkuttelevat suomalaisia korkeakoulutettuja – tieteentekijöiden mukaan hankehumppa on yksi syy lähtöihin

Yliopistojen tutkimusrahoitus: Kotimaisesta tutkimusrahasta kilpaileminen turhauttaa, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja.

Hankepätkistä koostuva uraodotus luo nuorille tutkijoille näköalattomuutta, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Kuva: Mutila Tiina

Valtion tutkimusrahan jakamisessa yliopistoille kilpailun kautta ei ole järkeä nykymittakaavassa, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

– Jos haettaisiin kokonaan ulkopuolista rahaa kansainvälisiltä markkinoilta, kilpailu voisi olla järkevää, mutta nyt kirjoitetaan kauhea määrä papereita siitä, että saa rahaa, joka on kotimaisessa systeemissä jaossa joka tapauksessa, Koikkalainen kritisoi.

Saman ajan voisi käyttää hänen mielestään paremmin hyödyksi vaikkapa tutkimuksen tekemiseen.

Yliopistojen 1,3 miljardin euron vuosittaisesta tutkimusrahoituksesta hieman yli puolet on kilpailtua rahaa. Suurimpia kilpaillun rahan lähteitä ovat valtion rahoittamat Suomen Akatemia ja Business Finland eli entinen Tekes, joiden kautta myönnetään noin 30 prosenttia yliopistojen vuosittaisesta tutkimusrahoituksesta.

"Hankehumppaan kuluu kauheasti aikaa"

Tutkijoiden turhautuminen rahoitusjärjestelmään on Koikkalaisen arvion mukaan yksi syy siihen, että suomalaisia korkeakoulutettuja muuttaa jatkuvasti enemmän ulkomaille kuin palaa kotimaahan.

– Rahoituksen pirstoutuminen ja kilpailun lisääntyminen yli järkevän pisteen on yksi iso murhe. Hankehumppaan kuluu kauheasti aikaa, Koikkalainen sanoo.

Hankehumpalla hän viittaa rahoitukseen, jota haetaan erikseen jokaiselle tutkimusprojektille.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisia korkeakoulutettuja muutti vuosina 2005–2016 ulkomaille yli 5 600 henkilöä enemmän kuin ulkomailta Suomeen. Heistä lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli noin 800. Ulkomaalaisten korkeakoulutettujen muuttoja ei tilastoida, joten tietoa ei ole, jääkö Suomi plussalle vai miinukselle.

Kilpailun kautta valitaan parhaat tutkimukset

Kilpaillun rahoituksen osuus on ollut noin puolet yliopistojen tutkimusrahoituksesta 1990-luvun puolestavälistä, kertoo Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen.

– Ajatus on, että tutkimuksen taso paranee, kun rahoitettavat hankkeet valitaan kilpailun kautta, Auranen kertoo.

Akatemian selvitysten mukaan sen rahoituksella tehtyihin julkaisuihin viitataan enemmän kuin suomalaisiin tieteellisiin julkaisuihin keskimäärin. Kilpailtu rahoitus kohdistuu siten keskimääräistä korkeatasoisempaan tutkimukseen, mutta yhtä selvää ei ole se, nostaako kilpailu tutkimuksen tasoa yleisesti.

Petri Koikkalaisen mukaan korkeatasoisen tutkimuksen tekijöitä olisi Suomessa enemmän kuin rahoitusta. Myös Akatemia vastaanottaa enemmän korkeatasoisia hakemuksia kuin voi rahoittaa.

Tieteentekijät kasvattaisi perusrahoitusta

Toinen puoli yliopistojen noin 1,3 miljardin euron vuosittaisesta tutkimusrahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista perusrahoituksena. Tämän osuutta Petri Koikkalainen haluaisi kasvattaa.

Nykyistä suurempi perusrahoitus parantaisi Koikkalaisen mielestä yliopistourasta kiinnostuneiden tulevaisuususkoa. Perusrahoituksen turvin yliopistot voisivat palkata lisää työntekijöitä varsinaisiin työsuhteisiin sen sijasta, että suuri osa tutkijoista on eripituisten projektirahoitusten varassa.

– Tiede houkuttelee, mutta pysyvän jalansijan saaminen yliopistoista on nyt melko hankalaa, Koikkalainen toteaa.

Lyhyistä pätkistä koostuva uraodotus aiheuttaa Koikkalaisen mukaan nuorille tutkijoille toivottomuutta ja sitä, että he hakeutuvat ulkomaille tai pois yliopistoista.

– Jos tutkimuksen tekeminen on helpompaa Ruotsissa, Saksassa tai Englannissa, nuoret aika herkästi lähtevät, Koikkalainen summaa.

Tekniikka pärjää kilpailussa

Luonnontieteet on tieteenaloista suurin yliopistojen tutkimusrahoituksen saaja.

Kolmasosa yliopistojen koko tutkimusrahoituksesta eli lähes 428 miljoonaa euroa kohdistettiin vuonna 2016 luonnontieteiden tutkimukseen. Toisella sijalla on yhteiskuntatieteet, jonka osuus tutkimusrahapotista oli noin viidennes.

Kilpailtu tutkimusraha lisää varsinkin tekniikan alan tutkimuksen osuutta jaossa olevasta rahoituspotista. Suoraan valtion budjetista tulevasta rahoituksesta tekniikan alan tutkimuksen osuus oli 12,5 prosenttia vuonna 2016. Kun mukaan lasketaan kilpailtu raha, tekniikan siivu nousi 17,1 prosenttiin.

Kilpailtu tutkimusraha kasvatti myös luonnontieteiden sekä lääke- ja terveystieteiden osuutta rahoituspotista. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden rahoitusosuutta kilpailtu raha sen sijaan pienensi.

Maatalous- ja metsätieteiden rahoitusosuus oli jotakuinkin sama budjettirahoituksessa ja kokonaispotissa.

Perustutkimuksesta kannetaan huolta

Osa tutkijoista on ollut huolissaan, miten perustutkimuksen käy, kun yli puolet tutkimusrahasta on kilpailtua.

Uutissuomalainen lähetti Suomen yliopistoille kyselyn siitä, miten niiden saama tutkimusrahoitus on jakautunut perus- ja soveltavalle tutkimukselle. Perustutkimuksessa pyritään lisäämään yleistä tietoa jostain aiheesta, soveltavan tutkimuksen tavoitteena on saada esimerkiksi taloudellisesti hyödynnettäviä tuloksia.

Useasta yliopistosta todettiin, että tutkimuksen jakaminen perus- ja soveltavaan tutkimukseen on hankalaa, sillä monessa tutkimuksessa tehdään samanaikaisesti molempia. Osa yliopistoista laski valtion rahoituksen perustutkimuksen rahoitukseksi ja täydentävän rahoituksen kohdistuvan soveltavaan tutkimukseen.

– Valtion rahoituksella tehdään sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Vastaavasti esimerkiksi lääketieteet saavat vuosittain huomattavia summia täydentävää rahoitusta esimerkiksi syöpätutkimukseen, joka on kuitenkin suurimmaksi osaksi puhdasta perustutkimusta, suunnittelupäällikkö Markku Sutinen Turun yliopistosta havainnollistaa.

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen arvioi, että perustutkimuksen saama rahoitus voi pienentyä, kun yhtäältä yliopistoja patistetaan profiloitumaan entistä vahvemmin ja toisaalta osa haettavasta rahoituksesta on suunnattu soveltavaan tutkimukseen.

Perusrahoitusta 1,6 miljardia euroa vuodessa

Yliopistot saavat valtion budjetista noin 1,6 miljardia euroa vuodessa perusrahoitusta.

Yliopistot päättävät itse, miten perusrahoituksen käyttävät. Vuonna 2016 noin 0,6 miljardia euroa perusrahoituksesta käytettiin Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkimukseen, loput ennen kaikkea opetukseen.

Perusrahoituksen määrään vaikuttavat muun muassa suoritettujen tutkintojen sekä tutkimusjulkaisujen määrä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee rahoitusmallin muutosta. Siinä yliopiston strategiaa tukeviin toimiin perustuvan rahoituksen osuutta kasvatettaisiin nykyisestä. Nyt strategiaperusteista rahaa on 12 prosenttia perusrahoituksesta, ja osuus nousisi 15 prosenttiin vuonna 2021.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto vastustavat strategiarahan osuuden kasvattamista, koska katsovat sen supistavan yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä.

Artikkeliin on haastateltu myös opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvosta Jukka Haapamäkeä.

Anna Sievälä 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi