Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ilmastoraportin pääviesti on kiire - aika alkaa käydä vähiin

Ilmastonmuutos: Aikaa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen on vain 4–12 vuotta.

Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa muun muassa sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä. Muun muassa metsäpalojen riski kasvaa. Kuva: Pelastuslaitos

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee maanantaina Global Warming of 1.5 °C -raportin Etelä-Koreassa. Se on tähän asti kenties tärkein ilmastoraportti, jossa arvioidaan, onko maapallon lämpeneminen mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen.

1 Mistä raportissa on kysymys?

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 kaikki maat sitoutuivat maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen alle kahden asteen ja kohti 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan eli 1800-luvun puolivälin tilanteeseen. Sopimuksen on allekirjoittanut 195 maata ja ratifioinut 181 maata. Pariisin ilmastokokous tilasi ilmastonmuutospaneelilta 1,5-erikoisraportin. Uutta on tähtäimen siirtäminen tieteellisessä arvioinnissa 1,5 asteeseen, kun se aiemmin oli kahdessa asteessa.

2 Mikä on keskeisin viesti?

Raportin luonnosversion keskeisimmät viestit vuodettiin julkisuuteen jo alkuvuodesta ilmastonmuutoksesta uutisoivalla climatechangenews.com-sivustolla. Maanantaina julkaistava lopullinen versio voi olla hyvin erilainen kuin luonnosversio. Pääviesti on kuitenkin sama: kiire.

Mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pysäyttää 1,5 asteeseen, aikaa on 4–12 vuotta. Se tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöt on saatava jyrkkään laskuun 2020-luvun alkupuolella, siis vain muutaman vuoden päästä. Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi.

Ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Ihmiskunta on etenkin viime vuosikymmeninä päästänyt ilmakehään runsaasti hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja ja siten voimistanut kasvihuoneilmiötä. Valtaosa päästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden eli öljyn, maakaasun ja kivihiilen käytöstä. Kansainvälisen energia-alan järjestön IEA:n mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat kasvaneet 2000-luvulla 23 gigatonnista 33 gigatonniin.

3 Mitä muutoksesta seuraa?

Raportin toinen pääviesteistä on, että jo 1,5 asteen lämpeneminenkin on riski maapallolle ja kaksi astetta ylittää turvallisen rajan. Maapallon ilmasto on tähän mennessä lämmennyt noin yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna, ja 1,5 asteen raja saavutetaan reilun 20 vuoden päästä.

Eniten lämpenemisestä kärsivät jo ennestään lämpimillä alueilla sijaitsevat köyhät valtiot, matalat saarivaltiot sekä taajaan asutut rannikkoseudut. 1,5 asteen skenaariossa sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi kuumuusaallot ja toisaalta runsaat sateet lisääntyvät. Juomavesivarastot vähenevät. Laajoilla alueilla kuivuus heikentää vilja- ja maissisatoja, joskin esimerkiksi Suomessa kasvukausi jatkuu. Merenpinnan ennakoidaan nousevan 40 senttiä. Korallit tuhoutuisivat 90-prosenttisesti, ja Pohjoinen jäämeri olisi lähes kokonaan sula loppukesäisin 2040-luvulla. Vaikka elinolot heikkenevät useilla alueilla, väestömäärä jatkaa kasvuaan. Se lisää entisestään energian tarvetta.

Raportissa varoitetaan lämpötilan nousulle asetetun rajan tilapäisestäkin ylittämisestä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia sukupuuttoon kuolleita lajeja ei saada takaisin.

4 Miten muutosta hillitään?

Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava nopeasti kaikilla talouden sektoreilla. Samaan aikaan maaperän ja kasvillisuuden hiilinieluja on vahvistettava. Raportissa varoitetaan liiallisesta tukeutumisesta bioenergiaan, jos sen tuottaminen vie maapinta-alaa ruoantuotannolta, ja suhtaudutaan skeptisesti maapallon viilentämiseen teknologian avulla, esimerkiksi auringon lämpösäteilyn heijastamiseen takaisin avaruuteen. 1,5 asteen saavuttaminen vaatii myös rutkasti onnea, sillä kaikkia ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ei pystytä ennakoimaan. Tavoite vaatii myös elämäntavan muutosta: lihansyönnin, energian käytön, yksityisautoilun ja kulutuksen vähentämistä.

5 Mikä on seuraava askel?

Vuonna 2020 voimaan tulevan Pariisin sopimuksen yksityiskohdista sovitaan joulukuussa Puolan Katowicessa. 1,5-raportti on keskeisin kokouksessa käytettävä tieteellinen raportti. Yhteisen tahdon löytyminen on kovan työn takana, etenkin kun Yhdysvallat voi panna kapuloita rattaisiin. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ennennäkemätöntä kansainvälistä yhteistyötä.

6 Mikä on IPCC?

IPCC on YK:n alainen vuonna 1988 perustettu hallitusten välinen tieteellinen paneeli, jonka tehtävänä on koota luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekijöille. IPCC ei tee ilmastopolitiikkaa eikä tutkimusta, vaan kokoaa yhteen yliopistojen ja tieteellisten tutkimuslaitosten ilmastonmuutokseen ja ilmaston seurantaan liittyvää tieteellistä, teknistä ja taloudellis-yhteiskunnallista tietoa. IPCC:n jäseninä ovat 195 maan hallitukset. Puheenjohtajana toimii korealainen ekonomisti Hoesung Lee.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi