Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Markkinasähkö kallistui: Lahti joutuu vakavasti harkitsemaan 30–50 miljoonan euron lisärahaa Kymijärven kolmoseen

Uuden kaukolämpölaitoksen rakennukset ovat jo pystyssä. Urakka on yli puolivälissä, ja rahaakin on käytetty 105 miljoonaa euroa. Lämpö pannaan päälle 10 kuukauden kuluttua.

Tässä puhdistetaan pölyt savukaasuista. Rakeistettu tuhka levitetään metsiin. Kuva: Sami Lettojärvi

Jos jättää ydinvoimalat pois laskuista, Lahdessa on meneillään Suomen suurin energiatyömaa.

Oulu seuraa pian perässä, ja lähivuosina jatkuu energiakäänne myös Helsingissä.

Puuhaketta polttavan, Lahti Energian omistaman Kymijärvi kolmosen alkupaukku pamahti marraskuussa 2016. Tammikuussa 2018 nostettiin ruskea piippu pystyyn.

Nyt on uuden energialaitoksen suurin rakennus, kattilahalli harjakorkeudessaan, joka on 55 metriä.

Suuria maisemaa muuttavia rakennuksia ei tule alueelle enää lisää. Raaka-ainekuljettimen rakentaminen jatkuu, ja pientä ”hienosäätöä” ulkoasuun on luvassa.

– Kattilarakennus saa ruosteenruskean pinnan, samanvärisen kuin on piipussa sekä dynaamiset valot niin kuin radiomastoissa, kertoo projektipäällikkö Mika Timonen.

Työmaa on ylittänyt puolivälin. Rahoista on kulunut reippaat 60 prosenttia, 105 miljoonaa euroa. Yhä isompi osa työstä tehdään nyt sisällä.

Kohta 500 ihmisen työpaikka

Näissä putkissa puhdistuu kaukolämpölaitoksen lauhdevesi. Energialaitostyömaat ovat tuttuja projektipäällikkö Mika Timoselle. Kymmenkunta projektia on jo takana. Kuva: Sami Lettojärvi

Työmaalla touhutaan yötä päivää ja viikot ympäriinsä.

– Olemme aikataulussa. Meitä on täällä nyt noin 400, ja enimmillään pian yli 500, Timonen kertoo.

Kolmasosa rakentajista on muualta kuin Suomesta, eniten Kroatiasta, Puolasta ja Ruotsista.

– Muualta tarvitaan hitsauksen ja muiden kädentaitojen osaajia, Timonen kertoo.

Suljettu vesikierto ja ruotsalainen puhdistus

Pyöreät tornit ovat hakevarastoja. Niihin mahtuu 13 000 kuutiometriä polttoainetta, jolla Kymijärven kolmonen pyörii yli viikonlopun. Kuva: Sami Lettojärvi

Lämpölaitoksen suurin ja kallein (60 miljoonaa euroa) osa on kattila. Sen toimittaa japanilaisen Sumitomon Suomen-yksikkö Varkaudesta.

Noin 20 miljoonaa euroa maksaa suomalaisen Raumasterin toimittama raaka-ainejärjestelmä kuljettimineen.

Kaksi muumitalon mallista betonisiiloa näkyy hyvin tielle. Valtaviin siiloihin varastoidaan aikanaan viikonlopun tarpeiksi 13 000 kuutiometriä hakepolttoainetta. Näin vältetään rekkarallin häiriöt viikonloppuisin.

Noin 20 miljoonaa euroa uppoaa kattilan vierelle, jossa suurimpia "palikoita" ovat savukaasujen puhdistus ja lämmön talteenotto.

Savukaasut puhdistetaan ”säkeissä”, jotka ovat ruosteenruskean kahdeksanosaisen rakennuksen sisällä.

Viereisen hallin sydän muodostuu joukosta pitkiä putkia. Ruotsalaisen Radscan-yrityksen innovaatio puhdistaa paineen ja siivilöiden avulla laitoksen lauhdeveden.

Kymijärvi kolmonen saa veden suljettuun kiertoonsa puuhakkeesta. Vettä tulee kattilasta 40–50 kuutiometriä tunnissa.

– Kolme neljäsosaa vedestä menee puhdistettuna Vesijärveen. Sitä voi kutsua kansankielellä akkuvedeksi, joka on puhtaampaa kuin järvivesi, Timonen vertaa.

Lämmöt päälle ensi vuoden elokuussa

Kymijärven kolmonen on 55 metriä korkea rakennus. Viereinen ruskea savupiippu ylettyy 120 metriin. Kuva: Sami Lettojärvi

Kymijärvi 3:n ruskea piippu nousee 120 metriin. Kakkosvoimalan matalampi piippu kiiltelee harmaana.

Ykkösvoimalan 154-metrinen piippu jää toimettomaksi huhtikuussa 2019, kun hiilenpoltto loppuu ykkösvoimalan tuotannon päättyessä. Hiili jää kolmoslaitoksen varapolttoaineeksi. Ykkösvoimalan rakennus säilyy hieman madallettuna.

Elokuun 6. päivänä 2019 pannaan uudessa laitoksessa lämmöt päälle. Vuodenvaihteessa 2019–2020 laitoksen on määrä olla täysin valmis ja luovutettu käyttäjälle Lahti Energialle.

Lue myös: Miljoonan euron piippu saapui Tanskasta - nostureita varten tarvittiin 30 rekkaa
 

Tällä sähkönhinnalla tulisi turbiini, mutta kuka tietää?

Hakekuljettimen alkupää seisoo pitkien jalkojen varassa. Kuva: Sami Lettojärvi

Viimeistään syksyllä 2019 Lahti Energian johto ja kaupungin päättäjät ottavat kantaa siihen, rakennetaanko jatkoksi heti sähköturbiini.

– Päätös on aiempaa visaisempi. Sähkön markkinahinta on noussut, ja jos tietäisimme, että taso on tämä seuraavat 20 vuotta, varmaankin sähköntuotanto rakennettaisiin heti. Aiemmin oli helppo päättää, ettei rakenneta, pohtii Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara.

Kun lämpölaitos päätettiin rakentaa, markkinasähkön hinta oli reilut 30 euroa megawattitunnilta eikä nousua ollut näkyvissä. Syyskuussa 2019 markkinahinta vaihteli 40–60 eurossa.

Seesvaaran mukaan sähköpäätöksessä on hyvin monta liikkuvaa osaa. Niihin kuuluvat Olkiluodon uuden ydinvoimalan käynnistyminen, Ruotsin ydinvoiman alasajon aikataulu sekä Norjan vesivoiman myynti Keski-Eurooppaan, mikä nostaisi energian hintaa Pohjolassa.

Lämpölaitos on suunniteltu niin, että sen rinnalle voi heti tai myöhemmin rakentaa sähköntuotannon 30–50 miljoonalla eurolla.

Kymijärvi 3

Valtava hakevoimala

Vuoden 2020 alussa valmistuva, Lahti Energian omistama Kymijärvi 3 -hakelämpölaitos korvaa 1970-luvulla käyttöönotettu kivihiililaitos Kymijärvi I:n.

Uusi laitos tuottaa puolet Lahden kaukolämmöstä. Toisen puolen lämmöstä tuottaa 2012 valmistunut Kymijärvi II.

Tuleva lämpölaitos lopettaa hiilenpolton ja säästää 20 miljoonaa euroa hiilenostoissa. Hiilidioksidipäästö vähenee 600 000 tonnia vuodessa.

Lämpölaitoksen kokonaishinta on 165 miljoonaa euroa. Euroopan investointipankki EIB ja Pohjoismaiden investointipankki NIB lainaavat molemmat 75 miljoonaa euroa. Valtio antaa kolme miljoonaa euroa investointitukea

Rakentamisen työllisyysvaikutus on 1 000 henkilötyövuotta.

Lämpölaitos ostaa lähiseudulta haketta 12–13 miljoonalla eurolla vuodessa. Raaka-ainehuolto ja käyttö työllistävät yhteensä 100 henkeä.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X