Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ensin oli 50 ranskalaista viivaa ja sitten alkoi vanhan kerrostalon remontti

Peruskorjaukset venyttävät isännöitsijän osaamista ja tiedotustaitoa. Lahtelaistalo päätti pitää painovoimaisen ilmanvaihdon.

Ison kerrostalon remontti vaatii lukemattomia kokouksia. Tässä valmistelevat Loviisankulman työmaakokousta hallituksen puheenjohtaja Ritva Jussila ja isännöitsijä Henrik Luoma. Kuva: Sami Lettojärvi

Syysharmaa kerrostalon pihamaa saa jälleen todistaa sitä, mitä on isännöitsijän työ käytännössä. Loviisankatu 3:ssa Lahdessa on menossa monitahoinen julkisivu-, pihakansi- ja hissiremontti.

Asunto-osakeyhtiö Loviisankulman hallituksen puheenjohtaja Ritva Jussila ja isännöitsijä Henrik Luoma aloittivat työmaakokouksen käymällä pihalla katsomassa töiden etenemistä.

Talo on hupussa, piha odottaa pintaa. Iso, lähes miljoonaluokan remontti valmistuu luovutettavaksi osittain vuodenvaihteessa. Piha saa laatat, mutta viimeistely istutuksineen odottaa kevättä.

Luoma edustaa ammattikuntaa, joka on parhaillaan koolla kaksipäiväisillä Isännöintipäivillä Lahdessa.

Vanhan talon remontti on monitahoinen

Kerrostalojen peruskorjaukset ovat valtava työsarka myös isännöitsijöille.

Loviisankadun komea talo on rakennettu vuonna 1949. Erikoisuuksiin kuuluu muun muassa entinen elokuvateatteri, nykyinen pysäköintihalli. Lämmitys oli ensin puilla ja hiilillä, sitten öljyllä. Nyt on kaukolämpö.

Putki- ja kattoremontit ovat takana, ikkunat on vaihdettu, mutta pian 70-vuotiaassa talossa on tekemistä.

Ja nyt tehdäänkin.

Kun projektia aloiteltiin, taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä laativat listan. Siinä oli ranskalaisin viivoin 50 kohtaa.

Isännöitsijän hommaa oli lähtötietojen kasaaminen.

– Aiemman puheenjohtajan mukana oli mennyt pois paljon tietoa tehdyistä remonteista. Ei niitä kuolinpesästä löytynyt. Suunnittelijalta löytyi putkiremontin suunnitelma. Samalla tontilla on toinen taloyhtiö, mutta kustannusten jaosta ei ole dokumentteja, Luoma kertoo.

Tulkkia tarvitaan

Isännöitsijä on myös tulkki, ainakin kahdella tavalla. Ei hallituksessa, eikä isännöitsijälläkään, ole välttämättä rakennusalan ammattitaitoa, joten hankkeen etenemisessä riittää taatusti selvitettävää osakkaille.

Voi käydä, että taloyhtiön kokouksessa on alle puolet osakkaista edustettuna.

Tulkkausta tarvitaan, kun talossa asuu muilta mailta muuttaneita.

Kuinka toimii luonnonmukainen ilmanvaihto?

Loviisankulman remontin suuria haasteita on ilmanvaihdon parantaminen.

– Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteluun löytyi yllättävän vähän ammattitaitoa. Keskustelimme neljän suunnittelijan kanssa. Kaksi sanoi, ettei painovoimaista ilmanvaihtoa voi tehdä, Luoma kertoo.

Painovoimainen ilmanvaihto toimii omalla painollaan niin, että lämmin ilma nousee ylös ja hormeja pitkin ulkoilmaan. Tavoiteltuun ilmanvaihtoon pyrittiin poraamalla tuloilma-aukkoja seiniin.

Jos rakenne toimii, älä korjaa sitä. lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi

– Painovoimainen ilmanvaihto toimii erinomaisesti, kunhan tuloilman riittävyydestä huolehditaan. Asun itse satavuotiaassa talossa, jossa painovoimainen toimii hyvin, sanoi ympäristöministeriössä uudet rakentamismääräykset valmistellut lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi.

Uudet määräykset toivat ilmanvaihdon vaihtoehdot ”samalle viivalle”, mikä tarkoitti myös sitä, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa on noudatettava samaa ilman vaihtumisen vaatimusta kuin koneellisessakin.

"Jos toimii, älä korjaa"

Sääntöuudistuksessa oli isona periaatteena se, että vanhaa ja toimivaa ei ole pakko vääntää nykymalliin.

Tämä pätee esimerkiksi vedeneristyksiin. Kosteudenhallintaselvitys tulee laatia, mutta korjauksissa voi joustaa.

Lue myös: Taloyhtiöiden tupakointikieltoja on haettu Päijät-Hämeeseen vain vähän, sillä luvatonta sauhuttelua on vaikea valvoa – "Se on sana sanaa vastaan"
 

– Jos rakenne toimii, älä korjaa sitä. Kosteusteknisesti toimiva rakenne voidaan korjata ensisijaisesti rakennusaikaista tapaa noudattaen, toki myös nykymenetelmin, Martinkauppi totesi.

MRL

Uusia määräyksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n uudistus tuli voimaan tämän vuoden alussa monivuotisen siirtymäkauden jälkeen. Monet aiemmat asetusasiat ovat nyt laissa.

Uudet rakentamismääräykset mukauttivat suomalaista käytäntöä EU-aikaan. Lisäksi pyrittiin hallitusohjelman tavoitteeseen eli normien purkuun.

Suojellun talon julkisivuja ei tarvitse korjata lähes nollaenergiavaatimuksia vastaaviksi, jos remontti muuttaisi huomattavasti talon ulkonäköä. Vanhojen ikkunoiden tilalle ei siis tarvitse tuoda uudentyyppisiä alumiini-ikkunoita.

Kosteita tiloja voi korjata talon rakennusaikaisten menetelmien mukaan tai nykymääräysten mukaan.

Rakennusmääräysten uudistuksessa käytiin keskustelua muun muassa rättipattereista. Ne voi jättää toimimaan lämpimän käyttöveden kiertoon, mutta suositeltava tapa on asentaa patteri lämmitysvesikierron yhteyteen.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi