Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Niin makaa kuin petaa – syyttäjä vaatii Koti-Idean konkurssiin ajaneille kahdelle miehelle ehdotonta vankeutta

Käräjillä kinasteltiin siitä, oliko yhtiön maksukyvytön vai ei.

Koti-Idean maratonistunto käräjäoikeudessa päättyi keskiviikkona. Kuva: Katja Luoma kluo

Yli yhdeksän vuotta sitten konkurssiin hakeutuneen Koti-Idea oy:n vastuuhenkilöitten tekemisten oikeuskäsittely päättyi keskiviikkona Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii yhtiön toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana toimineille 2 vuoden ja 3 kuukauden sekä 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistusta.

Miehiä syytetään törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Oikeus käsitteli juttua 13 päivänä.

Syyttäjän mukaan vastuuhenkilöt olivat tilanneet vuoden 2008 lopulla ketjun huonekalumyymälöihin tavaraa yli 6 miljoonan euron edestä ja siten kasvattaneet yhtiön velvoitteita. Tammikuun lopulla 2009 he myivät liiketoiminnan alihintaan uudelle yhtiölle, Suomen Koti-Idealle.

Sen taustalla oli minimipääomalla toiminut virolainen holdingyhtiö, jota edusti vain asianajaja. Kaupan järjesteli Koti-Idean hallituksen puheenjohtaja, joka erosi tehtävästä joulukuussa 2008. Ostajan puolesta kauppakirjan allekirjoitti myyjäyhtiön myyntijohtaja.

Syyttäjän mukaan lopullinen kauppahinta oli 4,5 miljoonaa euroa, josta ostaja maksoi käteisellä 300 000 euroa sekä otti vastattavakseen yli 4 miljoonan euron velat

Helmikuun alussa yhtiö jätti konkurssihakemuksen.

– Se oli aivan hurja kauppa, totesi pesänhoitaja Arto Kukkonen oikeudessa keskiviikkona. Hänen mukaan 10 miljoonan euron omaisuus myytiin negatiiviseen kauppahintaan.

Lahtelainenkin teki tarjouksen

Kukkosen mukaan kaupat ohjattiin virolaisyhtiölle, muilla ostajaehdokkailla ei ollut mahdollisuuksia. Toivo Sukarin kanssa oli käyty alustava keskustelu.

Tunnettu lahtelainen mattokauppias teki ostotarjouksen Koti-Idean mattoiiketoiminnassa, mutta Kukkosen mukaan se hylättiin heti.

– Olisin minäkin sen (liiketoiminnan) ostanut tuolla hinnalla, oli eräs henkilö todennut pesälle.

Myyntijohtajan puolustaja Kai Kotiranta oli kauppahinnasta eri mieltä syyttäjän ja pesän kanssa. Se ei ollut ali- vaan ylihintainen.

– Koti-Idean liiketoiminnan tappio vuosina 2006–2008 oli 19,8 miljoonaa euroa. Ei ole mitään mieltä ostaa liiketoimintaa, joka tuottaa tappiota.

Myös huonekalualaakin kouraissut lama 2008 vaikutti tilanteeseen.

Kotirannan mielestä konkurssipesälle ei ole aiheutunut lainkaan vahinkoa.

"Tilimiehet" täysin eri linjoilla

Asianosaiset olivat vahvasti eri mieltä siitä, oliko Koti-Idea maksukyvytön ja jos oli, mistä lukien.

Vastaajien puolustajat tyrmäsivät syyttäjän esittämän KHT-tilintarkastaja-arvion maksukyvyttömyydestä jo alkusyksystä 2008.

Samaa paatosta on ollut koko istunnon ajan. Pesänhoitaja Martti Koskinen

– Virheitten takia sillä ei ole näyttöarvoa, sanoi toimitusjohtajan puolustaja Eeva Snellman. Hän huomautti, että Koti-Idealla ei ollut julkisia maksuhäiriöitä.

Hallituksen puheenjohtajan puolustaja Tapio Lepistö katsoi, ettei Koti-Idea ollut maksukyvytön vielä edes tammikuussa 2009.

Lepistö myös kiisti näkemyksen, jonka mukaan Koti-Idea olisi "tankattu" myyntiä varten. Tavarat oli tilattu hyvissä ajoin ennen syksyä 2008.

Pesälle moitteita

Tapio Lepistö kritisoi asianomistajaa eli konkurssipesää siitä, että sen vahingonkorvausvaatimus on muuttunut yhdeksän kertaa.

Hän myös kiisti syyttäjän väitteen, jonka mukaan Koti-Idean kauppahinta olisi ollut ostajan ja myyjän sopima. Kauppakirja allekirjoitettiin tammikuun lopulla, mutta lopullinen kauppakirja valmistui vasta huhtikuussa ja liitettiin jakoluetteloon.

– Konkurssipesä muutti kaupan ehtoja, Lepistö sanoi.

Myös Eeva Snellman väitti pesän edistäneen velkojien etua antamalla väärää tietoa.

– Samaa paatosta on ollut koko istunnon ajan. Toimitusjohtaja on puhtoinen ja pesänhoitajat ovat pahoja, kuvasi toinen pesänhoitaja Martti Koskinen.

Ovatko pesänhoitajat pahoja?

– Jos 10 miljoonan euron omaisuus luovutetaan ilmaiseksi, kuka silloin on paha, Koskinen vastaa.

Viivästymisestä alennusta tuomioon

Syyttäjä vaatii kummallekin vastuuhenkilölle 3,5 vuoden vankeusrangaistusta.

Toimitusjohtajan kohdalla hän esittää rangaistuksen kohtuullistamista 2 vuodeksi ja 3 kuukaudeksi oikeudenkäynnin viivästymisen takia. Häntä oli kuultu esitutkinnassa ensimmäisen kerran Päijät-Hämeen poliisissa kesäkuussa 2011.

Hallituksen puheenjohtajaa oli kuultu ensimmäisen kerran toukokuussa 2014, häneen kohtuullistamista ei sovellettaisi.

Myyntijohtajalle syyttäjä vaatii rangaistusta tekijäaseman sijasta avunannosta 1 vuoden ehdollista. Hän vaatii rahallista hyvitystä viivästymisestä. Häntäkin kuultiin ensi kerran kesällä 2011.

Kaikki vastaajat kiistivät syytteet.

Rikosepäilyssä tehtiin ensin syyttämättäjättämispäätös syksyllä 2011. Valtakunnansyyttäjänvirasto määräsi lisätutkinnan, jonka hoiti KRP. Se valmistui helmikuussa 2016.

Käräjäoikeus antaa tuomion tämän kuun lopulla.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi