Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Liikenneturvan toimitusjohtaja: "En kävele punaisia päin"

Anna-Liisa Tarvaisen mielestä suomalainen liikennekulttuuri on mainettaan parempi.

Helsingin Kannelmäessä asuva ja työskentelevä Anna-Liisa Tarvainen tekee työmatkansa kävellen. Keskustaan hän kulkee lähijunalla. Kuva: Johanna Erjonsalo

Suomalaisten löystyneestä liikennemoraalista puhutaan paljon. Tulee kuva, että liikenteessä vallitsee sotatila ja täysi kaaos.

Autoilijat raivoavat pyöräilijöille, jalankulkijoille ja toisilleen. Pyöräilijät törmäilevät silmittömästi ja hurjaa vauhtia sinne tänne. Jalankulkijat kuljeskelevat lapsineen ja koirineen missä sattuu.

Ihminen liikkuu kaduilla henkensä kaupalla.

"Ei ainakaan koko totuus"

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ei ole samaa mieltä. Hän pitää liikennekulttuuriamme mainettaan parempana.

– Julkinen kuva ei ole ainakaan koko totuus. Pääosin liikenne sujuu oikein hyvin. Liikenneturvan ilmapiirikyselytkään eivät tue näkemystä, että asenteet liikenteessä olisivat koventuneet.

Kaiken lisäksi liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa tieliikenteessä kuoli 114 ja loukkaantui 3 028 ihmistä. Kuolleita oli 17 vähemmän ja loukkaantuneita 29 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Koko viime vuonna kuoli liikenteessä alustavan tiedon mukaan 230 ihmistä. Toissa vuonna menehtyneitä oli 258 ja vuonna 2015 kaikkiaan 270.

"Liikenne on osa elämäämme"

Liikenne ei kuitenkaan ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke. Liikenteessä heijastuvat ihmisten muutkin arvot ja asenteet.

– Liikenne on osa elämäämme. Me koemme liikenteessä niin hyviä tunteita kuin pahaa mieltäkin.

Tarvaisen mukaan ihminen suhtautuu luonnostaan toisen tekemään virheeseen eri tavalla kuin omaansa.

– Kun minä teen virheen, se on tilanteesta johtuva erehdys. Mutta kun sinä sen teet, sinä teet sen tahallasi. Jokaisen kannattaisi miettiä, miten itse voisi muuttaa ajatustapojaan.

Tarvainen muistuttaa, että kävely on suosittu liikkumismuoto kaupungeissa, missä välimatkat ovat lyhyet.

– Innokkainkin autoihminen tekee osan matkoistaan kävellen. Isojen kaupunkien liikennesuunnittelussa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaankin koko ajan.

Lisääntynyt pyöräily tuo toisaalta lisää onnettomuuksia, ellei turvallisuutta lisätä.

– Emme voi hyväksyä ajatusta, että kun jonkun liikennemuodon suosio kasvaa, myös onnettomuudet lisääntyvät. Autoliikenteessäkin olemme onnistuneet vähentämään onnettomuuksia, vaikka autojen määrä kasvaa koko ajan. Toki liikennesuunnittelun lisäksi pyöräilijöiden oma vastuu liikenneturvallisuuden lisäämisessä on tärkeää.

Ei punaisia päin

Tarvainen itse kulkee nykyisin työmatkansa kävellen. Helsingin Kannelmäessä sijaitsevaan Liikenneturvan pääpaikkaan aikaa menee kymmenkunta minuuttia.

– Käytän paljon myös joukkoliikennettä, kaikki työhön liittyvät matkat Helsingin keskustaan teen lähijunalla.

Autoa Tarvainen tarvitsee lähinnä vapaa-ajan liikkumiseen, muun muassa mökkimatkoihin.

Liikenteessä Tarvainen kertoo tekevänsä niin kuin opettaa.

– En esimerkiksi kävele punaisia päin, vaikka missään ei näkyisi ristin sielua.

Sen sijaan toimitusjohtaja kertoo tarkkailevansa eri liikenneratkaisuja ja kanssakulkijoiden käyttäytymistä.

– Teen sellaista koko ajan. Katselen muita ja teen havaintoja. Kauhistelen vaikkapa autoilijoiden ohituskulttuuria, se vaikuttaa joskus ihan hirveältä. Mutta en huomauttele muiden tekemisistä enkä huutele perään, pidän huomiot omana tietonani.

– Ulkomailla pällistelen liikennesuunnittelua yhtä paljon kuin nähtävyyksiä.

Ensi vuonna 80-vuotias

Liikenneturvan katsotaan aloittaneen toimintansa vuonna 1939, jolloin Maaseudun Autonomistajain Liiton perustama Liikennekulttuurikomitea liittyi osaksi Tapaturmantorjuntayhdistystä ja sai nimen Talja.

Liikennekulttuurikomitea oli perustettu jo kymmenen vuotta aikaisemmin.

Liikenneturva ry perustettiin vuonna 1971 ja julkisoikeudellinen Liikenneturva vuonna 1974.

Tuolloin poliittiset puolueet tulivat mukaan järjestön hallintoon.

Vuoden 1988 asetuksella puolueiden valta jälleen poistettiin ja tilaa annettiin liikenteen eri edunvalvontajärjestöille.

Vuodesta 2004 Liikenneturvan toiminnasta säädettiin ensimmäistä kertaa lailla. Viime vuoden alusta Liikenneturvan rahoitusmuoto muuttui valtionavuksi.

Lukuisia kampanjoita

Liikenneturvan julkisuuskuvaan ovat kautta historian kuuluneet erilaiset kampanjat. Monet muistavat esimerkiksi ”Turha kiire pois” ja ”Jos otat, et aja” -kampanjat.

1960-luvulla Talja kampanjoi musiikin avulla. Tuolloin tutuksi tulivat muun muassa Yhteispelillä se sujuu, Sopu vie eteenpäin ja Ennakoi tuleva tilanne -laulut. Kappaleiden sanoittajana kunnostautui erityisesti Sauvo ”Saukki” Puhtila. Esittäjinä olivat muun muassa Katri-Helena, Kai Lind ja Ragni Malmsten.

Anna-Liisa Tarvaisen mukaan kampanjoilla on edelleen tärkeä rooli liikenneturvallisuustyössä.

– Hienointa on huomata, että kampanja puhuttelee niin, että siitä keskustellaan ja ihmiset jopa miettivät omaa käyttäytymistään.

Kampanjoita jalkautetaan myös usein ympäri maata eri tapahtumiin. Liikenneturvan isoimmat kampanjat kestävät viisikin vuotta.

– Sanoman perillemeno vaatii aikaa, Tarvainen sanoo.

Kampanjoita on nykyisin menossa monta yhtä aikaa. Tällä hetkellä Liikenneturva kampanjoi muun muassa suojatieturvallisuudesta, pyöräilykypärän ja heijastimen käytöstä, älylaitteiden käytön vaaroista ajaessa sekä parempien liikenneasenteiden puolesta.

Antti Launonen 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X