Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maksaisitko pennin kolikosta 2200 euroa? Harvinaiset rahat vaihtoivat omistajaa Lahdessa

Ensimmäisiä yhden pennin kolikoita lyötiin 30 000 kappaletta. Kuva: Päijät-Hämeen Numismaatikot

Yhden pennin kolikko 154 vuoden takaa oli yksi harvinaisuus, joka huutokaupattiin Lahdessa tiistai-iltana. Päijät-Hämeen Numismaatikkojen huutokauppa houkutteli muutamia kymmeniä ostajia eri puolilta Suomea Harjulan Setlementin taloon. Kirjallisiakin tarjouksia saatiin.

Yhdistyksellä on huutokauppa kuukausittain, mutta tällä kertaa myynnissä oli harvinaisuuksia, joiden pohjahinnatkin olivat tuhansia euroja.

Vanhin harvinaisista suomalaisrahoista oli yhden pennin kolikko vuodelta 1864, jolloin lyötiin ensimmäiset pennit. Suomen suuriruhtinaskunta oli neljä vuotta aiemmin saanut keisari Aleksanteri II:lta luvan omaan rahaan Venäjän ruplan rinnalle.

Suomen Rahapaja aloitti toimintansa 1864 Helsingin Katajanokalla ja ensimmäinen tuotantoerä oli 30 000 kappaletta yhden pennin kolikoita.

– Pennin kolikot tuolta vuodelta ovat vaikea keräilykohde, sillä niitä on hyvin vähän jäljellä, kertoo Päijät-Hämeen Numismaatikkojen puheenjohtaja Erkki Virén.

Tältä näytti Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen pennin kruunapuoli. Kuva: Päijät-Hämeen Numismaatikot

Pennin kolikon pohjahintana oli 2 200 euroa ja sillä hinnalla se myös myytiin. Huutokaupan kiinnostavin kohde olikin huomattavasti nuorempi.

– Meidät yllätettiin. Kallein kohde olikin viimeinen setelimarkka vuodelta 1963 ennen rahauudistusta. Setelissä oli kyse allekirjoituksista, Virén sanoo.

Kyseisen setelimarkan olivat Suomen Pankissa allekirjoittaneet Klaus Waris ja Eigil Sacklén. Yhden markan setelin pohjahinta oli 95 euroa, mutta kahden huutajan kiivaan taiston jälkeen se myytiin 2 400 eurolla.

Setelissä oli kyse allekirjoituksista. Puheenjohtaja Erkki Virén

Keräilijöitä kiinnostavia harvinaisuuksia löytyy euroistakin. Lahdessa myytiin viiden euron seteli vuodelta 2002, jolloin käteiseurot tulivat käyttöön.

Seteli oli leikkausvirheellinen, jossa arkin sivusta oli jäänyt paperisuikale setelin reunaan. 150 euron pohjahinnasta noustiin 280 euroon.

Huutokaupan kallein kohde, 10 markan kultaraha vuodelta 1905, jäi myymättä. Sen pohjahinta oli 3 200 euroa.

Valmistusvirhe nosti vuoden 2002 viiden euron setelin hintaa. Kuva: Päijät-Hämeen Numismaatikot
Nina Räty
nina.raty@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi