Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suvi-Anne Siimes lähti lasten asialle – "Meillä on aika kova ja tyly meininki"

Koulutuksesta on leikattu viime vuosina liikaa, toteaa Telan toimitusjohtaja, joka on nyt mukana myös uuden lapsistrategian valmistelussa.

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on ohjausryhmän puheenjohtaja uuden lapsistrategian valmistelussa. Kuva: Jetro Staven

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja, vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on sitä mieltä, että koulutukseen pitää pystyä panostamaan rahaa myös laskukaudella, vaikka tämä tarkoittaisi lisävelan ottoa.

– Nuorten ikäluokkien koulutus on se ainoa asia, joka pitää yllä talouden uusiutumista ja tuotantokykyä, Siimes painottaa.

Eduskuntavaalit ovat pian edessä, ja politiikassa nostaa päätään jälleen rahan toivominen moneen hyvään tarkoitukseen.

Siimes sanoo kannattavansa vastuullista valtiontalouden hoitoa, siksi rahaa ei ole ylenpalttisesti sulle-mulle-politiikkaan. Velkaantumisen hysteerinen pelkääminen ei hänestä kuitenkaan ole sen kummemmin järkevää.

– Valtio voi olla ikuisesti velkaa toisin kuin kotitalous. Se voi ottaa lisää velkaa maksaakseen pois toisen, kunhan valtion talous on hoidettu hyvin. Velkaantumisen vauhti ei vaan saa olla liian suuri, Siimes huomauttaa.

Koulutusleikkauksissa menty Siimeksen mukaan liian pitkälle

Siimes on sitä mieltä, että Suomessa on viime vuosina leikattu liikaa koulutuksesta sekä tutkimuksesta ja tuotekehittelystä.

– Koulutukseen kohdistuvissa leikkauksissa ja myös tutkimus- ja tuotekehittelyn leikkauksessa mentiin liian pitkälle. Meillä ei ole paljon muita luonnonvaroja kuin ihmiset ja heidän osaamisensa, niistä ei pidä leikata, Siimes huomauttaa.

Puheet siitä, että velkaantuminen olisi nuorten kukkarolla asioimista, Siimes tyrmää.

– Nuorten kukkarolle päädytään, jos kaikkeen velkaantumiseen suhtaudutaan hysteerisesti tilanteessa, jossa nuorten ikäluokkien asioiden parantamiseen pitäisi käyttää rahaa, hän sanoo.

Asenteet koventuneet

Siimes on ohjausryhmän puheenjohtaja hallituksen vastikään asettamassa lapsistrategian valmistelussa.

Hän kertoo panneensa huolestuneena merkille koventuneet asenteet lapsia ja lapsiperheitä kohtaan.

Syntyvyyden laskun hän sanoo olevan vakava pohdinnan paikka koko kansakunnalle. Kun syntyvyys vähenee, vähenee myös toimeliaisuuden määrä ja sitä kautta myös verotulot ja myöhemmin myös eläkkeitä maksavat sukupolvet.

– Meillä on aika kova ja tyly meininki. Oma havaintoni on, että esimerkiksi työpaikoilla ei ole mitenkään itsestään selvää, että joustettaisiin lapsiperheellisten työajoissa muutoin kuin miten laki määrää, Siimes huomauttaa.

Vanhemmat nykyistä nopeammin takaisin töihin

Siimes on huomannut, että tulevaisuuden usko on monelta suomalaiselta kadonnut.

– Nyt on vallalla vähän sellainen tuomiopäivän tunnelma. Robotit vievät työpaikat ja tekoäly vie kohta vapauden. Käsitys on kuin jostakin tieteiselokuvan dystopiasta. Olen varma, että tällä yleisellä tulevaisuuden uskolla on tekemistä myös sen kanssa, uskalletaanko tänne hankkia lapsia

Siimes patistaisi pienten lasten äitejä ja isiä nykyistä nopeammin takaisin työelämään, mutta nostaa vaihtoehdoksi Ruotsin mallin mukaisen osa-aikatyön.

– Voisihan työelämässä olla kiinni vaikka vähän hennomminkin, hän kannustaa.

Siihen kuitenkin tarvitaan joustavaa ilmapiiriä.

Uudet suuret ikäluokat nelikymppisistä

Myös suomalaisten luottamus oman tulevan eläkkeensä riittävyyteen on tippunut. Siimes muistuttaa, että uudet sukupolvet ovat nykyisiä työssäkäyviä sukupolvia selvästi pienempiä.

Nykyiset 30–40-vuotiaat ovatkin Siimeksen mukaan uusia "suuria ikäluokkia", joiden eläkkeiden maksamisessa heitä nuoremmat joutuvat ahkeroimaan.

Mutta onko Siimes itse huolissaan nuorten sukupolvien eläkkeistä? Tähän hän toteaa, että eläkejärjestelmä on kuin peili, joka heijastaa kuvaa siitä, minkälainen toimeliaisuus, talouskasvu ja työllisyys yhteiskunnassa on vallinnut.

Selväksi tulee, että eläkkeidenkin vartija toivoisi enemmän toimeliaisuutta suomalaisilta. Itsestään selvästi tulevaisuus ei ole turvattu.

– Jos halutaan, että ihmisillä on riittävät eläkkeet tulevaisuudessa, pitää toimeliaisuutta, työtä ja talouskasvua lisätä nykyisestä, hän sanoo.

Käytännössä se tarkoittaa, että työtä on tehtävä pidempään, perhevapailta on palattava nopeasti työelämään, koulutuksesta on pidettävä huolta ja työttömyys sekä työn kohtaanto-ongelmat kitkettävä, työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja sosiaaliturvan on muututtava kannustavammaksi.

Katse Ahvenanmaalle ja Pohjanmaalle

Työllisyysasteen Siimes näkisi mieluiten yli 80 prosentissa.

Mutta miten temppu oikein tehdään? Siinä Siimes katsahtaisi Tanskaan, jossa irtisanomissuoja on selvästi heikompi kuin Suomessa. Toisaalta myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on Tanskassa alussa huomattavasti korkeampi kuin suomalaisten.

Siimes kehottaa kurkistamaan myös Ahvenanmaalle ja Pohjanmaalle maakuntiin, joissa työllisyysasteet ovat selkeästi muuta maata paremmat.

– Siellä on ehkä erilainen asenneilmapiiri ja pärjäämisen meininki. Mutta toisaalta jo aiempina vuosikymmeninä näissä maakunnissa on joustavasti yhdistetty palkkatyötä, pienyrittäjyyttä. Alueella on myös paljon sesonkityötä. Oma toimeentulo on haettu monesta eri lähteestä, mutta on ajateltu, että se on ihan jees, Siimes sanoo.

Kun työurat muuttuvat sirpaleisemmiksi, pitäisi yhteiskunnan pystyä tuottamaan yksilölle turvaa siitä, että lapsen hankkiessa tai työttömäksi jäädessä ei putoa ansaan, vaan paluu työmarkkinoille on mahdollista. Sellaisessa yhteiskunnassa riittävä eläkekin aikanaan kyetään maksamaan.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X