Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen mielestä ravintoloiden tulisi ilmoittaa lihan alkuperä, mutta EU vastustaa

Kiistassa on kyse siitä, mitä elintarvikkeen "laatu" tarkoittaa.

Joensuulaisessa Aura-ravintolassa asiakkaat kysyvät lihan alkuperästä silloin tällöin. Kuva: Lari Lievonen

Valtaosa suomalaisista on kiinnostunut ruoan alkuperästä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön viime joulukuussa teettämä tutkimus.

Kyselyn mukaan kuitenkin vain joka kolmas suomalainen kysyy ravintolassa ruoan alkuperästä edes silloin tällöin. Ravintolaruoassa eniten kiinnostaa punaisen lihan, kalan ja siipikarjan alkuperä.

Maa- ja metsätalousministeriö on ajanut asetusta, joka velvoittaisi ravintolan ilmoittamaan käyttämänsä lihan ja kalan alkuperän kirjallisesti.

Asetuksen piti astua voimaan keväällä, mutta EU-komission päätöksen vuoksi ministeriö joutui palauttamaan sen valmisteluun. Kesäkuussa Suomi lähetti uuden version komissiolle, joka pyysi siihen tarkennuksia elokuun alussa. Niitä hiotaan nyt ministeriössä.

– Asetus on yhä hienoisessa vastatuulessa, mutta pyrimme keventämään ehdotustamme, jotta saisimme sen läpi, ministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm sanoo.

Kaupoissa liha- ja maitovalmisteiden alkuperä on pitänyt ilmoittaa kesästä 2017 lähtien. Ministeriössä uusi asetus nähdään luontevana jatkona.

EU-komission mielestä Suomen perustelut alkuperämerkinnän vaatimiselle liittyvät elintarviketurvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan alkuperämaan ilmoittamista voidaan vaatia vain, jos voidaan osoittaa, että alkuperällä on merkitystä tuotteen laadulle.

Hielmin mukaan kyse on laatu-sanan tulkinnasta.

– Mielestämme vähäinen antibioottien käyttö kertoo eläinten hyvinvoinnista, ja hyvinvointi on yksi laadun tae. EU:ssa nähdään, että laatu on tuotteen makua, rakennetta tai ulkonäköä.

Tiellä on isompiakin esteitä, kuten se, ettei EU halua yksittäisten maiden luovan omia sääntöjään.

– Myöskään kaikki alan toimijat eivät halua kertoa raaka-aineidensa alkuperää. Sehän tiedetään, että tuontiliha uppoaa meillä ravintoloihin ja joukkoruokailuihin, Hielm sanoo.

Amica-ravintoloilla, joihin Aura kuuluu, alkuperämaa on ollut näkyvissä tuoteselosteissa jo useiden vuosien ajan. Kuva: Lari Lievonen

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa vastustaa asetusta. Sen mukaan alkuperätietoja ei ole helposti saatavissa ja asetus lisäisi byrokratiaa ravintoloissa.

Alan toimijoilla on toisenlaisiakin näkemyksiä. Esimerkiksi Amica-ravintoloistaan tunnetulla Fazer Food Servicesillä on Suomessa 600 ravintolaa, jotka tarjoavat päivittäin 130 000 lounasta.

– Ravintoloissamme on ollut toukokuusta 2013 lähtien saatavilla ruokiemme tuoteselosteet, joissa näkyy lihan, lihajalosteiden ja kalojen alkuperämaat tai kalojen kalastusalueet. Haluamme, että tieto on aina asiakkaan saatavilla, hankintajohtaja Timo Ståhlström kertoo.

Fazer Food Servicesillä kaikki broileri on suomalaista, nauta ja porsas 98-prosenttisesti. Ulkomailta tulee lammasta ja lihajalosteita.

Ståhlströmin mukaan ruokakohtaisten alkuperätietojen hallinta vaati työtä, mutta se ei ole mitenkään mahdotonta.

Raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyyttä tuotantotiloille asti ovat tuoneet esiin etenkin fine dining -ravintolat, mutta trendissä on mukana myös isoja ketjuja.

Anna Lukkarinen toimii Aura-ravintolan päällikkönä. Kuva: Lari Lievonen

Suomen Scandic-hotelleissa, joita on 70, broileri ja tietyt naudan sisä- ja ulkofileet ovat jäljitettävissä jo tiloille asti. Raaka-aineiden kotimaisuutta tuodaan aika ajoin esille ruokalistoilla.

– Pyrimme edistämään jäljitettävyyttä sopimustoimittajiemme kanssa, ravintolatoimenjohtaja Ville Ikonen kertoo.

Ravintolat saavat jo nyt tietoa myymänsä lihan alkuperästä. Ravintoloille tavaraa toimittavasta Kespro-tukusta kerrotaan, että kaikessa sen myymässä lihassa on ilmoitettu alkuperämaa.

– Se on pakollinen tieto. Merestä pyydetylle kalalle on ilmoitettu aina pyyntialue, ja makeasta vedestä pyydetylle pyyntimaa sekä vesialue. Kasvatetulle kalalle on aina ilmoitettu viljelymaa, sanoo K-ryhmän tuotetutkimuksen tuotelaatupäällikkö Tuure Eskelinen.

MaRan esiintuomat alkuperätietoihin liittyvät ongelmat näyttävätkin koskevan jalosteita.

– Omien merkkiemme lihavalmisteissa, kuten makkaroissa, liharaaka-aineen alkuperä on ilmoitettu. Mikäli se vaihtelee, maininta voi olla esimerkiksi ”kasvatettu ja teurastettu: useat EU-maat”, Eskelinen kertoo.

Hänen mukaansa uusi asetus ei vaikuttaisi juuri ollenkaan Kespron myymien tuotepakkausten merkintöihin.

Tieto alkuperästä on Hielmin mukaan kansalaisoikeus.

Jotta asetus menisi läpi, harkinnassa on nyt kalan poistaminen ehdotuksesta. Kala kuuluu komissiossa eri osastolle kuin liha, mikä monimutkaistaa asioita.

– Katsotaan nyt, jos komissiossa olisi hyvä päivä, ja he antaisivat meille luvan väliaikaiseen kokeiluun.

Mia Rouvinen
mia.rouvinen@karjalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi