Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalainen kyläihme Vuolenkoski vihki uuden liikuntahallin käyttöönsä – kyläläiset keräsivät 200 000 euroa hallin rakentamiseen

Vuosien työ saatiin päätökseen, kun Vuolenkoskella juhlistettiin liikuntahalli Areenan avajaisia. Juhlissa paikalla ollut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kehui kyläyhteisön tarmokkuutta ainutlaatuiseksi.

Areenan avajaisissa paljastettiin myös Vuolenkosken kyläviiri, jonka suunnittelusta vastasi Kyösti Varis. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen vastasivat viirin nostamisesta salkoon. Suunnittelija itse seurasi juhlallisuuksia vieressä. Kuva: Katja Luoma

Aivan Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen rajalla sijaitseva, noin 500 asukkaan pohjoisiittiläinen kylä Vuolenkoski juhlisti perjantaina kylän uutta liikuntahallia Areenaa satapäisenä joukkona.

Kuten hallin avajaistilaisuudessakin monesti mainittiin, liikuntahallin saaminen pieneen suomalaiskylään ei ollut helpoimmasta päästä. Areenaan on kulunut lukuisia vuosia vaikuttamis- ja vakuuttamistyötä poliittisiin päätöksentekijöihin ja seitsemän vuotta suunnittelua, varainkeruuta ja itse rakentamista.

Liikuntahallin rakentaminen oli sikäli myös merkittävää, että sen rahoitus järjestettiin valtion, kunnan sekä kyläyhteisön toimesta.

Kaikkiaan Areenan kustansi noin 1,34 miljoonaa euroa, josta Iitin kunnan osuus oli 740 000 euroa, valtion 400 000 euroa ja Vuolenkosken kylän 200 000 euroa. Kylän osuudesta puolet kerättiin talkootyönä, joko itse tekemällä tai varainkeruulla.

Avajaisjuhlissa kuultiin Vuolenkosken koulun oppilaiden laulua sekä useampia puheita, joissa muisteltiin hallin pitkää taivalta. Juhlaan otti osaa myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), joka vieraili kylässä edellisen kerran reilu vuosi sitten muuraten liikuntahallin ensimmäisen perustuskiven paikoilleen.

Grahn-Laasonen sanoi juhlapuheessaan, ettei ole koskaan nähnyt vastaavanlaista ponnistelua yhteisen hyvän eteen, jota Vuolenkosken kylä on toiminnallaan osoittanut.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen leikkasi Vuolenkosken koululaisten kanssa liikuntasalin virallisen avausnauhan. Kuva: Katja Luoma

– Liikuntahalliin osallistui rahallisesti kolme tahoa, mutta kylän henki on ollut hankkeen kannatteleva voima, hän sanoi.

Myös Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm totesi puheessaan, että Vuolenkosken kylän talkootyö sekä taloudellinen panostus olivat hankkeessa valtavassa osassa ja ilman niitä, hallia ei olisi tuskin saatu paikoilleen ainakaan nykyisessä aikataulussa.

Sisäliikuntapaikka uupui kylästä vuosia

Liikuntahallin merkitystä kylälle alleviivattiin juhlapuheissa myös kansanterveyden näkökulmasta ja eritoten viimeaikaisten uutisten valossa, joiden mukaan suomalaiset liikkuvat aivan liian vähän.

Juhlaväen siirryttyä salista pihamaalle sanoi urheiluseura Pohjois-Iitin Kiri ry:n puheenjohtaja Heikki Lehtinen, hallin olleen ehdoton edellytys nuorten harrastusmahdollisuuksille.

– Koululla oli voimisteluhuone, joka jouduttiin vuosia sitten ottamaan opetuskäyttöön oppilasmäärän kasvettua, eikä Vuolenkosken ala-asteella olla sen jälkeen harrastettu sisäliikuntaa tilan puutteen vuoksi. Ennen kuin hallin rakentamisesta päätettiin, pelkäsin, että lapset siirtyvät ylä-asteelle ilman, että he olisivat koskaan pelanneet sisäpelejä.

Heikki Lehtinen esitteli innoissaan Vuolenkosken ensimmäistä kuntosalia yhdessä hallityöryhmän Janne Koukosen kanssa. Kuva: Katja Luoma

Lehtisen mukaan Vuolenkosken ykköslaji on salibandy, kansankielellä sähly, jota pelaa liki kymmenesosa kaikista kyläläisistä.

– Vanhat konkarit ovat kertoneet, että sählyinto puhkesi Vuolenkoskella vuonna 1995, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa. Reilu 20 vuotta vuolenkoskelaiset ovat pelanneet sählyä Vierumäellä, noin 12 kilometrin päässä, Weckman Steel -yrityksen työntekijöiden palloiluhallissa. Pelaamme niin sanotusti höntsäryhmänä, mutta joukossa on ollut liki 50 junioria ja aikuista ja autokyydit on saatu monesti nipin napin järjestettyä. Enää ei tarvitse stressata sitä, miten nuoret ja aikuiset pääsevät pelaamaan ja se on todella hieno juttu.

Jo kesällä käyttöönotetussa Vuolenkosken Areenassa on toistaiseksi pelattu vakiovuoroilla sählyä ja sulkapalloa. Mahdollisuuksia on kuitenkin aina seinäkiipeilystä koripalloon ja lentopalloon sekä yksityisten ryhmien tunneille.

700 neliön liikuntahallista löytyy lisäksi kuntosali, josta Lehtinen on innoissaan.

– Erityisesti nuoret ovat todella kiinnostuneita saliharjoittelusta, mutta oma kuntosali on kova juttu koko kylälle.

Opetusministeri: "talkoohenki tuntuu olevan sellainen katoava luonnonvara"

Kyläaktiivi Seppo Lehtinen oli ensimmäisenä kättelemässä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta tämän saapuessa Areenan avajaisiin. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen odotteli vuoroaan seuraavana. Kuva: Katja Luoma

Grahn-Laasonen viihtyi Vuolenkosken Areenan avajaistilaisuudessa reilun parin tunnin verran. Opetusministeri tutustui myös Vuolenkosken koulun tiloihin juhlan yhteydessä.

– Yhteisöllisyys, joka Vuolenkoskella on, on ainutlaatuista. Talkoohenki tuntuu olevan sellainen katoava luonnonvara, jota kannattaa vaalia. Kylässä huokuu sukupolvien välinen yhteistyö ja tietynlainen omaleimaisuus, joka näkyy jo heti kylänraittia pitkin ajaessa esimerkiksi itse tehtyjen kylttien muodossa, ministeri hehkutti.

Elinvoimainen Vuolenkoski on kummajainen Suomessa, jossa muuttoliikenne kohdistuu maalta kaupunkiin ja yleinen trendi on kyläkoulujen lakkauttaminen.

Viime vuosina Vuolenkosken kylässä väkimäärä on poikkeuksellisesti jatkanut maltillista kasvuaan ja oppilasmäärä koulussa kasvanut myös siinä samassa. Vuonna 2013 kouluun palkattiin kolmas opettaja.

– Suomessa syntyy tällä hetkellä historiallisen vähän lapsia ja lähes kaikissa kunnissa lapsiluku pienenee. Kuntien on panostettava palveluihin, jotta lapsiperheillä olisi hyvä olla eikä ketään saisi jättää yksin, yhteisön tulisi auttaa ja ottaa koppi heikoimmista. Vuolenkoskella tulevaisuus on otettu omiin käsiin. Lapsiin ja lapsiperheisiin on panostettu selkeästi ja haluttu lähettää signaalia, että olosuhteet ovat hyvät perheille, Grahn-Laasonen sanoi.

Opetusministerin mielestä on tärkeää, että valtion liikuntahankeapurahoja kohdistetaan jatkossakin myös pienemmän kokoluokan hankkeille.

– Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen ja uskon, että Vuolenkoskella se on ainakin nyt mahdollistettu, ministeri iloitsi.

Vuolenkosken kyläviiri julkistettiin avajaisjuhlassa

Vuolenkosken koulun kaikki 49 oppilasta osallistuivat Areenan avajaisiin laulamalla. Kuva: Katja Luoma

Kyläjuhlassa julkistettiin myös Vuolenkosken ensimmäinen virallinen kyläviiri, jonka suunnittelusta vastasi kylässä asuva ja Suomessa arvostettu graafikko Kyösti Varis.

– Viirissä silta yhdistää kosken molemmille puolille sijoittuvat asutukset ja mahdollistaa liikkumisen ja yhdessä toimimisen. Viirin värit sininen ja vihreä ovat taas Iitin kunnan värit ja kuvastavat meidän olevan osa Iittiä. Tämä on vuolenkoskelaisuuden viiri, Varis sanoi puheessaan ennen kuin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eero Paronen ja ministeri Grahn-Laasonen nostivat viirin salkoon.

Vuolenkosken pitkäjänteistä ponnistelua on hämmästelty ja uutisoitu eri medioissa aina 2000-luvun alkupuolelta asti, kun kyläläiset rakensivat yhteistuumin kolmen kilometrin kevytväylän kylän keskustaan.

Kaikkiaan Vuolenkosken Areenan avajaisiin osallistui arviolta 500-600 ihmistä. Kuva: Katja Luoma

Myös kevytväylähanketta rahoitettiin EU-rahoituksen lisäksi erilaisilla kylätapahtumilla ja talkoilla. Kyläläisten periksiantamattomuutta onkin alettu kutsua Vuolenkosken Malliksi.

– Kun on tarpeeksi tarvetta ja tahtoa, tulosta syntyy, oli projekti mikä tahansa. Vuolenkosken Malli tarkoittaa lähinnä sitä, että isoissa projekteissa koko kylä on heti mukana. Kaikkien ei tietenkään tarvitse osallistua, mutta monet tahtovat sen tehdä ja talkoot laitetaan heti pystyyn, avasi kyläaktiivi Seppo Lehtinen Vuolenkosken mallin salaisuutta.

Hänen mukaansa tehdyn työn tuloksia ihaillaan kyllä kylällä, mutta vuolenkoskelaiset eivät jää pitkäksi aikaa laakereilleen lepäämään.

– En osaa sanoa, mitä teemme seuraavaksi, mutta jos tänne joku haluaa muuttaa, niin talonpohjaan saa ainakin talkooapua varmasti, Lehtinen sanoi.

Areenan pitkä taival

Vuolenkosken kylällä ei ollut lainkaan sisäliikuntatiloja yli kymmeneen vuoteen. Ennen Areenaa lähin kunnallinen liikuntatila sijaitsi Kausalan Ravilinnasta, noin 38 kilometriä Vuolenkoskelta.

Liikuntahallin piirustukset olivat valmiita jo kymmenen vuotta sitten, kun Vuolenkosken koulun edustalle rakennettiin uusi paloasema. Liikuntahalli vaati silti pitkäaikaista kädenvääntöä ja lobbausta poliitikoiden suuntaan rahoituksen saamiseksi.

Kylällä perustettiin lopulta vuonna 2011 hallityöryhmä selvittämään liikuntahallin toteuttamista.

Vuolenkoskelaiset osallistuivat hallin rahoitukseen talkootöillä: osallistumalla rakentamiseen sekä keräten rahaa myymällä arpoja ja järjestämällä tapahtumia vuosien ajan. Kyläläiset hankkivat liikuntahallille myös urheiluvälineitä ja monitoimiareenan katsomon osia.

Kylän aktiivinen rooli liikuntahallissa on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti.

Vuolenkosken Areena otettiin käyttöön loppukeväästä.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi