Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pekkarinen ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin eikä Jaakonsaari eurovaaleihin

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ei lähde ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin. Hän nousi eduskuntaan vuonna 1979.

Pekkarinen, 70, ei ota vielä kantaa mahdolliseen eurovaaliehdokkuuteen vaan pitää sille oven auki. Hän aikoo tehdä päätöksen eurovaaliehdokkuudesta muutaman viikon sisällä.

– En ole ratkaissut mitään tällaisia kysymyksiä loppuun asti. Jätän oven raolleen tuolle mahdollisuudelle, ja laitan jalan vähän sinne oven väliinkin, Pekkarinen sanoi tiedotustilaisuudessaan.

– Kuuntelen, miten kenttä vastaa, onko ehdokasjoukossa Maurin mentävää aukkoa.

Kentän kanta Pekkarisen eurovaaliehdokkuuteen voi hyvinkin olla myönteinen, sillä keskustan Keski-Suomen piirihallitus pyysi Pekkarista asettumaan eurovaaliehdokkaaksi jo viime kuun lopulla.

Pekkarisen mukaan hänellä olisi hyvät lähtökohdat EU-parlamenttityöhön, sillä hän on työskennellyt EU-asioiden parissa jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin Suomi neuvotteli EU-jäsenyydestään ja Pekkarinen toimi ministerinä. Sittemmin Pekkarinen laskee ministerinä osallistuneensa noin sataan EU:n ministerikokoukseen.

Osallistumistaan mahdollisiin maakuntavaaleihin Pekkarinen pitää hyvinkin mahdollisena.

– Olen näissä maakunnallisissa asioissa ollut mukana koko ikäni, ja voi hyvin olla, että lähden mukaan nytkin.

"Ei yhtä erityistä syytä"

Pekkarisen mukaan 40-vuotisen eduskuntauran päättämiselle ei ole yhtä erityistä syytä, vaan monet pienet asiat käänsivät vaakakupin luopumisen kannalle.

– Myös eduskunnan ulkopuolella on paljon mielenkiintoisia asioita, Pekkarinen sanoi.

Pekkarinen toimi sisäministerinä 1991–95, kauppa- ja teollisuusministerinä 2003–07 ja elinkeinoministerinä 2008–11.

Viime aikoina keskustan kansanedustajista Kauko Juhantalo, Timo Kalli, Niilo Keränen, Seppo Kääriäinen, Markku Rossi ja Tapani Tölli ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan ensi keväänä.

Keskustalla on nyt Pekkarisen vaalipiiristä Keski-Suomesta neljä kansanedustajaa. Heistä Anne Kalmari ja Petri Honkonen on jo nimetty ehdolle myös kevään vaaleihin. Aila Paloniemi kertoo STT:lle, että hän aikoo tehdä päätöksensä ehdokkuudesta viikon sisällä.

Myöskään Jaakonsaari ei hae enää jatkoa

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.), 73, puolestaan ei lähde ehdolle ensi kevään europarlamentti- eikä eduskuntavaaleihin. Jaakonsaari kertoi asiasta STT:n haastattelussa.

Jaakonsaari valittiin eduskuntaan ensi kertaa vuonna 1979. Europarlamentissa hän on istunut vuodesta 2009. Työministerinä Jaakonsaari toimi vuosina 1995–99.

– Ensi vuonna olen toiminut 40 vuotta yhtäjaksoisesti parlamentaarikkona. Tuli sellainen sisäinen tunne, että tähän juhlavuoteen on hyvä lopettaa, Jaakonsaari sanoi STT:lle.

Jaakonsaari arvioi olevansa pisimpään Suomessa parlamentaarikkona toiminut nainen.

– Vähän haikea päätös tämä on, mutta nyt se on tehty.

Oululainen Jaakonsaari toivoo, että hänen tilalleen europarlamenttiin saadaan ensi kevään vaaleissa sosiaalidemokraattinen meppi Pohjois-Suomesta.

– Uskon, että pohjoisen alueen merkitys nousee voimakkaasti koko Euroopan kannalta, jos pohjoisen kautta rakennetaan kaapeliyhteydet Aasiaan, Jaakonsaari sanoo.

Vaikka parlamentit nyt jäävätkin taakse, Jaakonsaari ei kuitenkaan aio jättää vaikuttamista.

– Olen aina rakastanut ajatushautomoita. Jos vaikka johonkin sellaiseen pääsisi.

"Parempaan suuntaan menty"

Päinvastoin kuin monet muut parlamentaarisesta työstä luopuvat kansanedustajat, Jaakonsaari ei ole sitä mieltä, että eduskuntatyö olisi mennyt huonompaan suuntaan. Tällaisia näkemyksiä ovat esittäneet viime aikoina muun muassa eduskunnan jättävät keskustakansanedustajat Seppo Kääriäinen ja Tapani Tölli.

– Jos vertaa niihin aikoihin, kun tulin eduskuntaan 40 vuotta sitten, eduskunnan asema on muuttunut parempaan suuntaan ja siellä käydyt keskustelut ovat menneet parempaan suuntaan, Jaakonsaari sanoo.

Jaakonsaaren mukaan 40 vuotta sitten eduskunta ei juuri puuttunut hallituksen esityksiin, kun "edes pilkun paikkaa ei voinut muuttaa".

– Poliittinen keskustelu oli yksinpuhelua, ja kyselytunnit olivat naurettavia. Kansanedustajat olivat kyselevinään ja ministerit olivat vastaavinaan, mutta minkäänlaista debattia ei ollut, koska työjärjestys ei sitä sallinut.

– Nythän asiat ovat muuttuneet, ja se saattaa häiritä vanhempia konkareita, että keskustelu on niin värikästä.

Jaakonsaari muistuttaa, että kansainvälisessä vertailussa suomalainen eduskuntatyö on edelleen hyvin rauhallista.

– En yhdy tähän konkarien kuoroon, että ennen kaikki oli paremmin.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X