Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kirkko haluaa kaikki seurakunnat hiilineutraaleiksi – "Jos ekosysteemipalveluiden tasapaino katoaa, seuraukset ovat hirvittäviä"

Lahdessa seurakuntayhtymä on onnistunut vähentämään lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Kopiopaperin määrä on laskenut vuosittain yli 15 prosenttia. Kilometrikorvaukset pienenivät vuodessa kahdeksalla prosentilla.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko torjuu ilmaston lämpenemistä tähtäämällä hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Kirkko valmistelee parhaillaan energia- ja ilmastostrategiaa, jonka on määrä valmistua tammikuussa.

Suomessa useat kaupungit ja kunnat tähtäävät hiilineutraaliuteen, joka tarkoittaa, että ilmakehään pääsee vain sen verran hiilipäästöjä kuin alue pystyy niitä sitomaan. Kirkko haluaa olla ilmastoasioissa edelläkävijä, sanoo strategiaa valmisteleva tohtoritutkija Laura Riuttanen.

– Kirkko kantaa oman kortensa kekoon ja näyttää mallia muulle yhteiskunnalle, hän totesi Messilässä keskiviikkona alkaneilla Kirkon ympäristöpäivillä.

Sähköä uusiutuvilla energiamuodoilla

Kirkon hiilidioksidipäästöjä ei ole kattavasti kartoitettu. Riuttasen mukaan tilanne korjaantuu ensi vuonna, kun rakennusten energiankulutustietoja saadaan arvioitaviksi.

Kiinteistöjen päästöjä aiotaan vähentää muun muassa siten, että kaikki seurakunnat siirtyvät käyttämään uusiutuvilla energiamuodolla tuotettua sähköä vuoteen 2025 mennessä.

Kirkko myös suosii kestäviä hankintoja, vähäpäästöistä liikkumista ja ilmastoystävällistä ruokaa.

– Kaikkiin tiekirkkoihin tulee sähköautojen latauspiste, Riuttanen kertoo.

Päästöjä kompensoidaan käyttämällä metsiä hiilinieluina. Kirkon omistuksessa on noin prosentti Suomen metsistä.

Kirkko haluaa toimia ympäristöasioissa aktiivisena toimijana ja keskustelijana.

– Kirkko haastaa jäsenensä mukaan ilmastotyöhön ja vaatii päättäjiltä toimia.

Päivitys menossa

Tavoitteena on, että kaikki seurakunnat sitoutuvat hiilineutraaliuteen. Tähän saakka seurakunnat ovat voineet kantaa ympäristövastuuta muun muassa suorittamalla ympäristödiplomin, jonka on saanut noin sata seurakuntaa eli neljäsosa kaikista seurakunnista.

Lahden seurakuntayhtymä sai ympäristödiplomin jo vuonna 2001, mutta edellisen diplomin voimassaolo päättyi vuoteen 2017. Parhaillaan seurakuntayhtymä hakee vuoden 2022 loppuun ulottuvaa ympäristödiplomia.

– Päivittäminen olisi ollut hyvä tehdä jo viime vuonna, mutta uutta haastetta toi kuntaliitos. Nastolan seurakunnalla ei ollut ympäristödiplomia aiemmin. Katselmointi piti tehdä sinne perusteellisemmin, yhteiskuntatyön pappi Elina Lehdeskoski kertoo.

Kulutus pienentynyt

Seurakuntayhtymän tavoitteena on vähentää esimerkiksi lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta 2–3 prosentilla vuodessa.

Nastolan seurakunnan mukaantulo hankaloittaa vertailua, mutta ennen kuntaliitosta kulutus oli selvässä laskussa. Vuosina 2012–2015 seurakuntayhtymän vedenkulutus pieneni lähes 11 prosentilla, lämmönkulutus kuudella ja sähkönkulutus parilla prosentilla.

Kopiopaperin määrä on laskenut vuosittain yli 15 prosenttia. Kilometrikorvaukset puolestaan pienenivät vuodesta 2016 vuoteen 2017 kahdeksalla prosentilla.

– Jos kulutusta saadaan vähennettyä, tulee säästöjä. Jätehuollon puolella saatiin lajittelun tehostuttua poistettua tyhjän panttina olleita sekajäteastioita, Lehdeskoski toteaa.

Päijät-Hämeessä ympäristödiplomin ovat saaneet myös Hollolan, Heinolan ja Kärkölän seurakunnat.

"Seuraukset hirvittäviä"

Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen muistutti ympäristöpäivillä, että teollistuneet maat ovat vaurastuessaan synnyttäneet ilmastonmuutoksen, minkä vuoksi niille on syntynyt ilmastovelkaa kehittyville maille.

– Kirkolla on erityisesti huoli haavoittuvimmassa asemassa olevista. Kymmenet tai sadat miljoonat pakolaiset eivät voi paeta naapurimaihin.

Sipiläisen mukaan Kirkon on haastettava poliittista järjestelmää ja vaikutettava yhteiskuntien toimintaan.

– Biodiversiteetti ja ekologiset ketjut romahtavat. Jos ekosysteemipalveluiden tasapaino katoaa, seuraukset ovat hirvittäviä.

Pappi Elina Lehdeskoski kehottaa ihmisiä "istuttamaan omenapuita", vaikka kiusaus olisi sortua maailmanlopun tunnelmiin.

– Yritän ajatella, että vaikka uutiset ovat ahdistavia, ei pidä heittää hanskoja tiskiin. Pienistä puroista joki kuitenkin syntyy, hän toteaa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X