Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tukes on kieltämässä glyfosaatin käytön lasten ulkoilupaikoilla – kaikki myyntiluvat uuteen hakuun

Muun muassa Roundupin tehoaineena olevan glyfosaatin myynti on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Maavaikutteisten torjunta-aineiden käytöstä luovuttiin Lahdessa jo vuosituhanteen vaihteessa. Kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että rikkakasvien torjuntakeinoina ovat niittäminen, kitkeminen, leikkaaminen, erilaiset katteet ja joskus maanvaihto. Kuva: Katja Luoma

Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes on rajoittamassa glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöä esimerkiksi päiväkotien ja leikkipaikkojen lähellä.

Glyfosaatti on vaikuttava aine muun muassa Roundup-tuotemerkin rikkakasvintorjunta-aineissa.

Tukesin ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila kertoo, että EU:n glyfosaattia koskeva täytäntöönpanoasetus velvoittaa jäsenmaat rajoittamaan käyttöä herkillä alueilla.

– Meillä on jo tehty yhtä valmistetta koskeva päätös, ja muihinkin lupiin rajoitus on tulossa valmisteiden uudelleen hyväksymisen yhteydessä, Kallio-Mannila selventää.

Kielto koskee myös koulujen ja päiväkotien pihoja

Kaikkien valmistajien, joilla on lupa glyfosaattia sisältävien tuotteiden myyntiin, on täytynyt hakea luvan uusimista, jos ne haluavat markkinoida tuotteitaan.

– Kun lupapäätökset uusitaan, myyntipäällyksiin edellytetään merkittäviksi uudet rajoitukset, Kallio-Mannila selventää.

Käyttökielto koskee leikkipaikkojen ja päiväkotien pihojen lisäksi koulujen pihoja. Glyfosaattia ei saa käyttää jatkossa myöskään julkisten alueiden kovilla pinnoilla, kuten päällystetyillä ja kivetyillä alueilla.

Lue myös: Syöpään kuoleva saa Roundupin valmistajalta satojen miljoonien korvaukset
 

Tähän asti Tukes on suositellut, että leikkipaikoilla rikkakasveja torjuttaisiin myrkkyjen sijasta mekaanisesti eli esimerkiksi kitkemällä. Lisäksi virasto suosittelee seitsemän vuorokauden varoaikaa glyfosaatilla käsitellyille alueille menemisessä.

Osa kaupungeista luopunut jo aiemmin

Osa kaupungeista on luopunut glyfosaatin käytöstä leikkipaikoilla ja esimerkiksi koirapuistoissa jo useita vuosia sitten.

– Kaikkialla, missä on lapsia, on selvää, ettei glyfosaattia käytetä. Leikkipuistoissa sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla rikkakasveja torjutaan esimerkiksi kitkemällä, Espoon kaupunkitekniikan keskuksen vihertyöpäällikkö Anne Mannermaa sanoo.

Helsingissäkään kemiallisia aineita ei käytetä leikkipaikoilla. Käyttöä on tiimipäällikkö Kaisa Komulaisen mukaan tarkoitus vähentää myös muualla asukaspalautteen vuoksi.

– Palaute on yksinomaan negatiivista, Komulainen sanoo.

Myös Vantaalla, Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella glyfosaatista on luovuttu leikkipaikoilla. Kuopiossa glyfosaattilla torjutaan vain jättiputkea, jota ei ole ollut leikkipaikkojen tai koulujen lähellä.

Lahdessa pitkä kokemus myrkyttömyydestä

Lahdessa maavaikutteisten torjunta-aineiden käytöstä luovuttiin kokonaan vuosituhannen vaihteessa. Ääritilanteissa, esimerkiksi joidenkin vieraslajien torjunnassa, glyfosaatin käyttöön on annettu lupa.

Kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala kertoo, että kunnallistekniikan tarjouspyynnöissä on maininta, ettei kemiallisia torjunta-aineita saa käyttää. Lahdessa keinoina ovat niittäminen, kitkeminen, leikkaaminen, katteet ja maanvaihto.

– Lähdetään siitä liikkeelle, ettei kasvualustassa olisi mitään torjuttavaa, vaan pyritään estämään rikkakasvien tulo käyttämällä esimerkiksi katekangasta.

Kujala myöntää, etteivät vaihtoehtoiset torjuntatavat ole yhtä tehokkaita kuin voimakkaat myrkyt. Hän on kuitenkin ylpeä siitä, että Lahdessa on luovuttu maavaikutteisten torjunta-aineiden käytöstä.

– Ei meillä enää osattaisi edes lähteä lotraamaan torjunta-aineilla, sillä tästä on tullut niin vakiintunut käytäntö ja kaikki ovat siihen tottuneet.

Lahdessa on kokeiltu maissitärkkelysvaahtoa, kuumahöyrytystä, kuumaa vettä ja pelargonihappoa rikkakasvien torjunnassa, mutta niitä ei ole otettu käyttöön vakituisesti.

– Perinteinen kitkentä on kuitenkin paras tapa, Kujala sanoo.

Joensuussa osa leikkipuistoista käsitellään yhä glyfosaatilla

Joensuussa glyfosaattia käytetään yhä myös leikkipuistoissa ja koulujen pihoilla. Puutarhuri Hannu H. Holopaisen mukaan käyttö on rajattua, ja alue on käsittelyn ajan käyttökiellossa.

– Tänä vuonna noin sadasta leikkipaikasta torjuntaa tehtiin seitsemässä, eli pyrimme käyttämään muita keinoja, jos mahdollista, Holopainen kertoo.

Koulujen pihoilla käsittely tehdään kesäloman aikaan.

Lupa nyt 40 valmisteella

Suomessa luvat kasvinsuojeluaineiden myynnille ja käytölle myöntää Tukes.

Euroopan komission on täytynyt todeta valmisteiden vaikuttava aine turvalliseksi ja hyväksyä se EU-alueella ennen kuin kansalliset viranomaiset päättävät, myönnetäänkö tuotteille myyntilupa.

Tällä hetkellä kasvinsuojeluainerekisterissä on 40 glyfosaattia sisältävää valmistetta, joilla on Tukesin lupa. Luvallisista tuotteista 19 on tarkoitettu vain ammattikäyttöön, eli niiden ostajan pitää olla suorittanut kasvinsuojelututkinto.

– Kaikki luvalliset valmisteet eivät ole aktiivisessa myynnissä, eli vaikka niillä on lupa, kaikkia ei markkinoida tällä hetkellä, Kallio-Mannila toteaa.

Maaliskuussa myyntilupa loppui 13:lta glyfosaattia sisältävältä tuotteelta, joissa oli apuaineena EU:n kieltämää POEA-yhdistettä. Tänä vuonna myyntilupa on päättynyt yhteensä 16:lta glyfosaattia sisältävältä tuotteelta.

Suorakylvö lisännyt käyttöä maataloudessa

Glyfosaatin myynti on yli kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla, ja se on eniten myyty kasvinsuojeluaineiden tehoaine.

Kun vuonna 2000 glyfosaattia myytiin hieman alle 400 tonnia, vuonna 2016 määrä oli yli 847 tonnia.

Maataloudessa glyfosaattia käytetään juolavehnän ja muiden monivuotisten rikkakasvien torjuntaan, ja yksi selitys myynnin kasvulle on suorakylvön ja kevytmuokkauksen yleistyminen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen arvioi, että jos glyfosaatti kiellettäisiin, maatalouden tuotantokustannukset kasvaisivat.

Glyfosaatti on maan muokkausta tai muita torjunta-aineita edullisempaa.

– Viljelytavat sopeutuvat siihen, jos glyfosaatti kielletään, Virtanen toteaa.

Glyfosaatti todettu haitalliseksi vesieläimille

Vaikka glyfosaatti on tehokas rikkakasvien torjunnassa, siitä voi olla viljelyssä myös haittaa.

Turun yliopistonlehtori Irma Saloniemi kertoo, että aineen on esimerkiksi todettu heikentävän joidenkin mikrobien toimintaa ja kasvien kykyä käyttää ravinteita. Hän arvioi, että keskustelu glyfosaatin syöpäyhteydestä on vienyt huomiota todistetuilta haittavaikutuksilta.

– Glyfosaatti on haitallista vesieläimille ja -kasveille, etenkin sammakkoeläimille. Jotkut käyttävät glyfosaattia holtittomasti ranta-alueilla, ja se on erittäin tuomittavaa.

Aine sitoutuu maaperään tehokkaasti

Maaperään glyfosaatti sitoutuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Jaana Uusi-Kämpän mukaan tehokkaasti.

Tarkoitus olisi, että aine jää hävitettävän rikkakasvin lehtiin, mutta Luken käynnissä olevassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ainetta päätyy paljon myös pellon maaperään.

– Jos glyfosaattia levitetään pellolle 1–2 kiloa hehtaarille, sitä on maaperässä noin kilo hehtaarilla, Uusi-Kämppä havainnollistaa.

Vesistöön glyfosaattia päätyy tutkimuksen mukaan muutamia grammoja hehtaarilta.

Glyfosaatti sai EU:lta jatkoaikaa

Glyfosaatille myönnettiin viime vuonna EU:ssa viiden vuoden jatkolupa.

Eurooppalainen kansalaisaloite aineen kieltämisestä keräsi yli miljoona allekirjoitusta, mutta komissio myönsi jatkoluvan, kun valtaosa EU-maista kannatti sitä. Myös Suomi kannatti lupaa.

Maa- ja metsätalousministeriön maatalousylitarkastaja Tove Jernin mukaan syynä oli EU:n riskiarvio, jonka mukaan glyfosaatin ohjeiden mukainen käyttö on turvallista.

Kaliforniassa tuomioistuin määräsi elokuussa Roundupia valmistavan Monsanto-yhtiön maksamaan satojen miljoonien korvaukset miehelle, joka oli työssään käyttänyt kasvimyrkkyä ja sairastunut syöpään. Tuomion mukaan myrkyllä oli yhteys miehen sairastumiseen.

Tove Jernin mukaan tuomion jälkeen ei ole tullut uutta tietoa, joka vaikuttaisi Suomen kantaan.

Anna Sievälä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi