Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

OECD-raportti: maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset jääneet heikoiksi Suomessa – kotoutumisen ongelmana myös maahanmuuttajanaisten työttömyys

OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi esitteli raportin, jota kommentoi työministeri Jari Lindström. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet heikoiksi Suomessa, kertoo uusi OECD-raportti Suomen kotouttamispolitiikasta.

Raportissa huomautetaan, että vuonna 2016 kielikurssit käyneistä oppilaista vain yksi viidestä saavutti työelämän valmennukseen vaaditun B1-tason kielitaidon. Alle puolet saavutti kehittyvän kielitaidon A2-tason, joka oli aiemmin edellytyksenä ammatilliseen koulutukseen valmentavalle opetukselle.

OECD:n mukaan kielitaidon puutteet johtavat maahanmuuttajien syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Vuonna 2015 kotouttamiskoulutuksessa kaksi viidestä osallistujasta päätyi työttömäksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle kotouttamisen päätteeksi.

OECD:n mukaan uralilaiset juuret tekevät suomen kielestä maahanmuuttajille erityisen vaikean oppia.

Suomen tekemät uudistukset kotouttamiseen saattavat parantaa tilannetta, OECD toteaa. Yleinen kielitaitovaatimus on nykyisin poistettu ammatillisesta koulutuksesta ja kieliopintoja on lisätty koulutuksen aikana.

Työministeri Lindström: Kotoutuminen ollut liian hidasta

Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan kielenopetuksen ongelmana on ollut hitaus ja liiallinen teoreettisuus. Tulijoita pyritään nyt ministerin mukaan hoputtamaan ammatilliseen koulutukseen, jossa kieltä voi oppia käytännössä.

– On ammatteja, joissa hyvä kielitaito on ehdoton vaatimus, esimerkiksi hoitoalalla. Sitten on töitä, joissa työn ohella voit samalla oppia kieltä, Lindström kertoo STT:lle.

– Tällä tavalla saataisiin nämä polut lyhyemmäksi. Kotoutuminen on niin hidasta, kun ihmiset istuvat luokkahuoneessa opettelemassa kieltä, hän jatkaa.

Kielimuurihankaluuksien ohella OECD:n raportissa kotouttamisen ongelmiksi Suomessa katsotaan muun muassa maahanmuuttajanaisten heikko asema.

Viiden vuoden sisällä maahan saapumisesta maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on jopa 40 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Ero on lähes kaksinkertainen verrattuna miespuolisiin maahanmuuttajiin.

Tilanne on OECD:n mukaan vielä heikompi niillä maahanmuuttajanaisilla, joilla on lapsia. Suomi sijoittuu OECD-maiden vertailussa heikosti, kun työllisyyttä ja maahanmuuttajalasten PISA-tuloksia verrataan kantaväestöön.

– Meidän on pohdittava, onko suomalaisessa yhteiskunnassa muista OECD-maista poikkeavia rakenteita, jotka vaikeuttavat kotoutumista, ministeri Lindström kirjoittaa blogissaan.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi