Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Perhevapaan uudistaminen karahti kiville Suomessa, mutta EU:ssa neuvottelut jatkuvat

Vanhempainvapaista väännetään syksyllä kättä EU-instituutioiden kolmikantaneuvotteluissa. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Perhevapaiden uudistaminen kariutui Suomessa, mutta EU-tasolla neuvotteluita jatketaan tänä syksynä.

EU-instituutiot neuvottelevat komission ehdotuksesta, joka antaisi sekä isille että äideille neljän kuukauden vanhempainvapaan ilman siirtomahdollisuutta toiselle vanhemmalle. Ehdotus on vaikea pala monissa EU-maissa.

Parlamentin neuvottelija europarlamentaarikko David Casa arvioi STT:lle, että pian alkavissa neuvotteluissa on useita jakavia kysymyksiä lähtien korvauksista ja kiintiöistä aina siihen, mihin lapsen ikään asti vapaata saisi käyttää.

Jäsenmaita edustava neuvosto vesittäisi komission esityksen siten, että isien ja äitien korvamerkitty aika vanhempainvapaasta olisi neljän sijaan kaksi kuukautta, josta vain 1,5 kuukaudelta maksettaisiin korvaus.

– Olen varma, että nykyinen ja tuleva puheenjohtajamaa tekevät kaikkensa, jotta neuvottelut saataisiin päätökseen, Euroopan kansanpuoluetta (EPP) edustava Casa sanoo.

Vanhempainvapaista väännetään syksyllä kättä EU-instituutioiden kolmikantaneuvotteluissa eli parlamentin, jäsenmaita edustavan neuvoston sekä komission kesken. Parlamentti kannattaa komission esitystä neljän kuukauden kiintiöistä, mutta ajaa vielä kattavampia korvauksia.

Suomi yksi jarruttelijoista

Oman perhevapaauudistuksensa kanssa kompastellut Suomi on ollut yksi uudistuksen jarruttajista. Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Seija Jalkanen kertoo, että Suomen tavoitteena EU-neuvotteluissa on ollut lyhentää esitettyjä kiintiöitä.

Neljän kuukauden korvamerkittyä osuutta isille olisi hänen mukaansa hyvin vaikeaa saada läpi jäsenmaissa jo kustannusten takia, minkä vuoksi Suomi on toivonut uudistukseen jouston varaa.

Suomessa isillä on tällä hetkellä oikeus 54 päivän isyysvapaaseen ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta, mutta vanhempainvapaasta isille ei ole tämän lisäksi korvamerkittyä osuutta.

Suomen hallituksen oma yritys uudistaa perhevapaita kariutui aiemmin tänä vuonna. Erimielisyyttä oli niin kustannuksista kuin vapaiden jakamisesta äidin ja isän kesken. Asiaan palataan todennäköisesti seuraavissa hallitusneuvotteluissa kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Neuvoston ajama, karsittu malli tietäisi Jalkasen mukaan Suomessa isille vain muutamia kiintiöpäiviä lisää.

Suomi on myös ajanut joustoa, jonka myötä vanhempainvapaan kiintiön laskennassa voitaisiin ottaa huomioon 54 päivän isyysvapaa, joka on selvästi komission esittämää kymmentä päivää pidempi.

– Muutokset eivät olisi isoja suhteessa neuvoston yleisnäkemykseen. Sen sijaan Euroopan parlamentin ehdotus sellaisenaan merkitsisi isoja muutoksia, Jalkanen sanoo.

Vaalivuosi lisää paineita

Vajaan vuoden sisällä selviää, kuinka paljon Suomen uudistus saa vetoapua Brysselistä.

Belgialainen europarlamentaarikko Maria Arena, joka toimii esityksen varaesittelijänä toivoo, että vanhempainvapaista päästäisiin ratkaisuun. Vaalivuonna moni eurooppalainen miettii, mitä hyötyä EU:sta on, joten nyt olisi näytön paikka.

– Jos todella haluamme osoittaa, että Eurooppa välittää ihmisistä, on tärkeää päättää tästä.

– Se osoittaisi, että Eurooppa ei ole vain markkinoita varten, vaan pitää huolta ihmisistä, parlamentissa sosiaalidemokraatteja edustava Arena sanoo.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on osa EU-komission tavoitetta suunnata huomiota sosiaalikysymyksiin.

Kaikki viittaa siihen, että helppoja neuvotteluita ei ole tulossa, arvioi Tiina Huotari suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen Brysselin EU-toimistosta. Huotarin mukaan on vaikeaa ennakoida, ehditäänkö neuvottelut saada valmiiksi ennen EU-vaaleja toukokuun lopussa.

– Se vaatii tietysti paljon työtä ja motivaatiota.

Sosiaalipolitiikan tekeminen ja varsinkin vanhemmuuteen liittyvät uudistukset ovat herkkiä ja vaikeita EU:ssa.

Myös omaishoidon vapaa vaikeuksissa

Komissio esitti työn ja perheen yhteensovittamispaketissaan myös omaishoidon vapaata. Korvattua vapaata olisi saanut vuoden aikana viisi päivää vakavasti sairaan tai apua kipeästi tarvitsevan omaisen hoitamiseen.

EU-maat eivät korvatulle vapaalle lämmenneet, vaan halusivat jokaisen maan päättävän vapaan ehdoista itse.

Suomessa laskettiin, että kustannuksia olisi tullut arviolta kolme miljoonaa euroa, mitä pidettiin liian kalliina.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X