Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalainen kanahaukka on kansainvälisten varkaiden keskuudessa brändituote

Anastettuja munia ja linnunpoikasia toimitetaan keräilijöille, lintutarhaajille ja metsästäjille jopa Lähi-itään asti.

Pohjalaismies sai vuonna 2016 hovioikeudessa vuoden ja neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Häneltä takavarikoitiin noin 10 000 munaa ja lähes 300 kuollutta lintua, muun muassa nämä. Kuva: Tulli

Suomalaisista linnunpesistä varastetaan joka vuosi munia ja eläviä linnunpoikasia. Niitä toimitetaan keräilijöille, lintutarhaajille ja esimerkiksi haukkametsästäjille Keski-Eurooppaan ja mahdollisesti jopa Lähi-itään asti.

Ilmiön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta eri viranomaiset ja suojelujärjestöt pitävät toimintaa jatkuvana ja näkyvänä. Tullin mukaan Suomessa vierailee jatkuvasti pesimäaikaan ihmisiä, joiden tiedetään harjoittavan pesien tyhjentämistä.

– Toiminnan ammattimaisuudesta kertoo, että rajoilla näiden ihmisten autoista on löydetty hautomakoneita, sanoo tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo.

Viranomaisarvioiden mukaan pääosa muna- ja poikasvarkaista on ulkomaalaisia, mutta varkaiden joukossa on myös suomalaisia.

Suomesta ja muista Pohjoismaista varastetaan erityisesti Keski-Euroopassa harvinaisten lintulajien munia ja poikasia, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Munia kerätään kokoelmiin, mutta elävien lintujen varastamisella on myös muita päämääriä. Kansainvälisissä haukkametsästyspiireissä suomalainen kanahaukka on suorastaan brändituote.

– Pohjoiset haukat ovat jonkin verran suurempia kuin keskieurooppalaiset. Toisaalta kerrotaan, että esimerkiksi kanahaukat ovat muita herkempiä karkaamaan, jolloin linnuille on myös sitä kautta kysyntää, Ollila sanoo.

Ulkomailla toimii haukkatarhoja, joissa kasvatetaan myös suomalaista alkuperää olevia kana- ja muuttohaukkoja. Osa kasvattajista kertoo tarhojen alkuperäisten lintujen olevan laillisesti pyydystettyjä, vaikka Suomessa luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen lemmikeiksi on ollut laitonta jo vuosikymmenien ajan.

Tarhoissa voidaan tarvita uusia lintuja sisäsiittoisuuden estämiseen, Ollila arvioi.

Pöllöjä taas pyydystetään muun muassa luvallisiin tai luvattomiin lintutarhoihin. Suomesta varkaille kelpaavat erityisesti hiiri- ja lapinpöllöt.

Viranomaisten mukaan luonnonvaraisilla eläimillä käytävä kauppa kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Taustalla on raha: täysikokoisten harvinaisten lintujen hinnat saattavat nousta mustassa pörssissä kymmeniintuhansiin, jopa sataantuhanteen euroon.

Suomesta linnut varastetaan joko poikasina tai kuoriutumattomina munina. Munat haudotaan hautomakoneissa, ja poikaset toimitetaan eteenpäin tilaajille.

– Verkossa tapahtuvaa kauppaa ei edes piilotella, Metsähallituksen Ollila ihmettelee.

Pesän tyhjentäminen munista tai poikasista tarkoittaa pesinnän epäonnistumista, eikä tarhassa pitäminen ole villieläimelle mielekästä elämää.

Taantuvien ja uhanalaisten lajien munien tai poikasten varkaudet voivat uhata jopa lajin elpymistä ja selviytymistä, Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen kertoo.

Toisinaan varastettuja lintuja pääsee pakoon.

– Joskus on nähty muuttohaukka, jolla on ollut vielä haukkametsästäjien käyttämät remmit jaloissa, Ollila kertoo.

Pakoon päässeet linnut ovat uhka paikallisten lintukantojen perimälle. Ruotsissa ja Suomessa on tavattu risteytyneitä haukkalajeja.

Ruotsissa lintujen ja munien laittomaan keräämiseen ja pyydystämiseen on herätty Suomea aikaisemmin. Ruotsissa luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvan rikollisuuden tutkinta on annettu poliisin erikoisryhmän vastuulle.

Suomessa tilanteeseen on pyritty viime vuosina puuttumaan epävirallisen yhteistyöryhmän avulla. Ryhmään kuuluvat poliisin, Tullin, Metsähallituksen, ympäristöministeriön, Lapin ely-keskuksen ja Rajavartiolaitoksen edustajat. Mukana ovat myös kansalaisjärjestöt Birdlife Suomi ja WWF.

Laajaa yhteistyötä pidetään ainoana keinona puuttua linnunpesien tyhjentämiseen Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Viranomaiset vaihtavat keskenään esimerkiksi tiedustelutietoa, ja kansalaisjärjestöt antavat oman panoksensa esimerkiksi tiedottamisen, asiantuntija-avun ja kenttähavainnoinnin kautta.

Tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo pitää tärkeänä, että tietoisuus luontoon kohdistuvasta rikollisuudesta kasvaisi. Myös rikollisuudesta ilmoittamisen pitäisi olla helpompaa.

– Olisi hyvä, jos kansalaisilla olisi yksi numero tai paikka, johon tällaisesta voisi ilmoittaa.

Metsähallituksen Ollilaa huolestuttaa se, että ilmiö näyttää vahvistuvan.

– On merkkejä, että lintujen ja munien keräily, tarhaus ja haukkametsästys ovat nykyään muotilajeja. Silloin tietysti kasvaa paine lisätä tarjontaa markkinoilla.

Teppo Koskinen
teppo.koskinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X