Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kysely: Päijät-Hämeessä suhtaudutaan maakuntauudistukseen skeptisesti

Päijäthämäläiset ovat huolissaan eläkeläisten ja huono-osaisten tulevaisuudesta, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän kyselyn tuloksista.

Ikääntyvien elinolot huolestuttavat päijäthämäläisiä kyselyssä. Kuvituskuva. Kuva: Leevi Vähälä

Päijäthämäläiset kantavat huolta ikääntyneiden ja huonotuloisten elinoloista, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen maakuntapuntarin tuloksista.

Liki 70 prosenttia vastanneista arvioi huonotuloisten ja eläkeläisten elinolojen kulkevan Päijät-Hämeessä huonompaan suuntaan. Niin ikään liki 70 prosenttia vastanneista arvioi hyvätuloisten elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan.

Kyselyssä selvitettiin Päijät-Hämeen asukkaiden näkemyksiä elinolojen kehityksestä maakunnassa, alueellisesta itsehallinnosta, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista sekä sote-palveluiden valinnanvapaudesta.

Päijät-Hämeessä luotetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, etenkin neuvola- ja vanhuspalveluissa julkiseen palveluntarjoajaan, mutta erikoislääkäripalveluissa yksityiseen. Hammashoidossa ja yleislääkäripalveluissa päijäthämäläiset luottavat julkiseen ja yksityiseen yhtä paljon.

Päijät-Hämeessä suhtaudutaan maakuntauudistukseen skeptisesti

Maakuntauudistukseen päijäthämäläiset suhtautuvat varovaisesti. Lähes puolet vastanneista ilmoittaa, etteivät maakunnat tarvitse minkäänlaista itsehallintoa. Enemmistö vastustaa myös maakuntien toiminnan rahoittamista vastaisuudessa maakuntaverolla.

Kaiken kaikkiaan päijäthämäläiset suhtautuvat maakuntahallintoon varauksellisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

Kyselyn perusteella kaksi kolmesta päijäthämäläisistä kannattaa suoria maakuntavaaleja. Äänestämässä vaaleissa kävisi lähes kolme viidestä.

Maakuntajohtajan haluaisi valita suoralla vaalilla noin puolet vastaajista. Maakunnallista aloiteoikeutta kannattaa kaksi kolmesta maakunnan asukkaasta.

Päijäthämäläisten selvä enemmistö rajoittaisi ehdokkuuksia eri vaaleissa. Neljä viidestä katsoo, että saman henkilön ei pitäisi olla ehdolla kunta-, maakunta- ja eduskuntavaaleissa.

Lue myös: Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tuo harmia Päijät-Hämeelle – "Aiheuttaa syvempää tuskaa palveluiden tasosta"
 

Yli puolet päijäthämäläisistä olettaa, että maakuntavaltuustolla ei tule olemaan todellista päätösvaltaa. Vain vajaa kolmannes vastaajista uskoo, että maakuntavaltuusto kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Päijät-Hämeessä asuvat suhtautuvat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin epäuskoisemmin kuin kansalaiset koko maassa keskimäärin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Kyselyyn haastateltiin 299:ää 18–79-vuotiasta päijäthämäläistä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Päijät-Hämeessä suurimmillaan 5,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X