Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hallitus päätti budjettiriihessä lisärahasta vesiensuojeluun – Itämeri-tutkija: Päätös on hyvä alku

Hallitus linjasi tämän viikon budjettiriihessä yhteensä 45 miljoonan euron lisärahoituksesta Itämeren ja muiden vesialueiden suojeluun vuosille 2019–2021. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Hallituksen päätös lisärahasta Itämeren suojelun parantamiseen on hyvä alku, mutta sillä tuskin saadaan tehtyä kaikkia tarvittavia toimia, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Hallitus linjasi tämän viikon budjettiriihessä yhteensä 45 miljoonan euron lisärahoituksesta Itämeren ja muiden vesialueiden suojeluun vuosille 2019–2021.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) käynnisti uuden vesiensuojeluohjelman valmistelun heinäkuussa. Kesän runsaat sinileväkukinnot vaikuttivat valmistelun aloittamiseen.

Keskeinen osa uutta vesiensuojeluohjelmaa ovat toimet maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toimiin kuuluu muun muassa peltojen kipsikäsittely, joka on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää Itämeren fosforikuormitusta.

Knuuttilan mukaan 45 miljoonalla eurolla voitaisiin toteuttaa suunnilleen kolmannes toimista, joita tarvittaisiin Suomen rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi lähivuosina.

Vaikutukset vasta viiveellä

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutuksia tutkinut Syken erikoistutkija Petri Ekholm arvioi, että lisärahoitus on "oikeansuuntainen mutta riittämätön".

– Missään nimessä tällainen summa ei riitä Itämeren pelastamiseen, eikä se riitä meidän rannikkovesienkään pelastamiseen.

Knuuttilan mielestä hallituksen antama lisäraha on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

– Me tarvitsemme tehostettuja toimenpiteitä ravinnepäästöjen pienentämiseksi. Siinä mielessä jokainen lisämiljoona on tietysti hyväksi.

Hallituksen tuoreet päätökset tuskin ehtivät vaikuttaa vielä ensi kesän sinilevätilanteeseen Itämerellä. Lisärahalla tuettaisiin kipsin levittämistä pelloille ensi vuoden syksystä lähtien.

Kipsikäsittely suitsii maatalouden ravinnepäästöjä nopeasti, mutta vaikutukset Suomen rannikkovesissä näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi tämän kesän sinileviin vaikuttivat Itämereen vuosina 2014–2016 tulleet suolapulssit, jotka työnsivät syvänteisiin kertynyttä fosforia liikkeelle.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X