Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yhä useampi tarjoaa kodin turvapaikanhakijalle – kotimajoittajien verkosto laajentunut

"Vakavia turvallisuusongelmia ei ole kotimajoituksissa ollut. Mielenterveysongelmia on, mutta vähemmän kuin laitoksissa asuttaessa."

Kotimajoittajien vapaaehtoisverkosto laajenee, vaikka turvapaikkaa hakevien määrä on Suomessa laskenut viime vuosista. Maahanmuuttoviraston mukaan tammikuusta elokuun 26. päivään mennessä on jätetty 2 677 turvapaikkahakemusta, joista uusia hakemuksia on 1 411. Kuva: Viena Kytöjoki

Suomalaisten vapaaehtoisten turvapaikanhakijoille tarjoama kotimajoitusverkosto on laajentunut muutamassa vuodessa. Suomalaiskodeissa asuu tällä hetkellä noin 550 turvapaikanhakijaa.

Vuonna 2015 kotimajoituksessa asui 200 turvapaikanhakijaa ja vuosi sitten määrä oli hieman yli 400.

– Prosentuaalisesti kotimajoituksessa olevien määrä on kasvanut tosi paljon. Vanhat kotimajoitukset ovat suurimmalta osin voimassa ja uusia on tullut koko ajan lisää, hankejohtaja Mirka Seppälä Kotimajoitusverkostosta kertoo.

Vanhimmat kotimajoitukset ovat aloittaneet jo 2015.

– Silloin Migrissä puhuttiin puolesta vuodesta ja mekin ajattelimme, että kotimajoitus kestää noin puoli vuotta. Nyt kun prosessit ovat pitkittyneet, suurin osa ihan alkuperäisistäkin kotimajoittajista on vielä mukana. Toki luonnollistakin muutosta on, esimerkiksi muuttoja pois paikkakunnalta.

Kotimajoitus vapaaehtoistyönä

Eniten kotimajoittajia on pääkaupunkisedulla ja suurissa kaupungeissa. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan yksityismajoituksessa asui elokuun puolessa välissä 3 860 turvapaikanhakijaa ja vastaanottokeskuksiin on majoittunut noin 7 170 hakijaa.

Suurin osa yksityismajoituksessa asuvista asuu sukulaisen tai tuttavan luona tai on vuokrannut asunnon. Myös kotimajoitus on yksityismajoituksen muoto.

Asumismuodosta riippumatta turvapaikanhakijan on oltava kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa.

– Pieniltä paikkakunnilta saattaa tulla kyselyitä, että miten voisi tarjota majoitusta. Se on kuitenkin vähän vaikeaa, jos lähin vastaanottokeskus on vaikka 300 kilometrin päässä. Voi olla hankala matkustaa sinne hoitamaan käytännön asioita ja hakemaan vastaanottorahaa, Seppälä sanoo.

Vastaanottokeskuksissa on puhuttu turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmista ja uhkaavista tilanteista. Seppälän mukaan vakavia turvallisuusongelmia ei ole kotimajoituksissa ollut.

– Mielenterveysongelmia on, mutta vähemmän kuin laitoksissa asuttaessa. Kaikki elämän kirjot ovat nähtävissä. Pitkittyneet prosessit ovat tietysti kuormittavia kaikille, myös majoittajille.

Vähäiset ongelmat selittää Seppälän mukaan se, että elämä kotioloissa on kaikin puolin normaalimpaa kuin laitoksessa asuminen.

– Ongelmia vähentää se, että ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät. Kotimajoituksessa ongelmat ehkä myös havaitaan aikaisemmin ja niihin haetaan apua.

Tukiverkostoa tarvitaan

Kotimajoitusverkosto keskittyy tällä hetkellä rakentamaan tukiverkostoa jo olemassa oleville majoittajille ja muille vapaaehtoistyötä tekeville.

– Meille tulee paljon kyselyitä esimerkiksi turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta tai siitä, jos turvapaikanhakijaystävä etsii töitä tai tarvitsee kyytiä lääkäriin. Eri alueille on nyt pyritty rakentamaan tukiverkostoa, etteivät ihmiset tuntisi olevansa näiden asioiden kanssa niin yksin.

Turvapaikkaa hakevien määrä on Suomessa laskenut viime vuosista. Maahanmuuttoviraston mukaan tammikuusta elokuun 26. päivään mennessä on jätetty 2 677 turvapaikkahakemusta, joista uusia hakemuksia on 1 411.

Suomen 43 vastaanottokeskuksesta laitospohjaisia on tällä hetkellä 16 ja asuntopohjaisia 17. Lisäksi kahdeksassa vokissa on sekä laitos- että asuntotyyppistä majoitusta ja kaksi on puhtaasti yksityismajoitusta tarjoavaa vastaanottokeskusta.

Yksintulleet alaikäiset majoittuvat alaikäisyksiköihin tai yksityismajoitukseen.

Lue myös: Perheenäiti laittoi omakotitalon Airbnb-majoitukseen: "Tuloilla maksetaan lasten harrastuksia"
 
Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi