Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Turvapaikka-aalto jätti Lahteen ison ulkomaalaisyhteisön – osa on töissä tai koulussa, osa pelkää yhä palautusta kotimaahan

Syksy 2015 ja sitä seuranneet kuukaudet toivat myös Päijät-Hämeeseen ennennäkemättömän määrän turvapaikanhakijoita. Aiheesta käytiin julkisuudessa kiivasta keskustelua, mutta tilanteen rauhoituttua meteli on laantunut. Lahden seudulla on yhä satoja turvapaikkapäätöksen saaneita tai sitä odottavia henkilöitä.

Irakilainen Abdulrahman Al Saffaer pitää tavoitteellisesta elämästä. Lahden pääkirjasto on hyvä paikka lukea yliopiston pääsykokeisiin. Kuva: Elena Liseytseva

Syksyn 2015 pakolaisbuumi ja sen jälkeiset tapahtumat jättivät Lahteen pysyvän jälkensä, kun kaupunkiin on vähitellen syntynyt satojen entisten turvapaikanhakijoiden väestöryhmä. Päijät-Hämeeseen saapui lyhyessä ajassa toistatuhatta ulkomaalaista, joista monille Lahti on monista eri syistä ollut houkutteleva asuinpaikka.

Lahdessa oli viime vuoden lopulla yhteensä lähes 700 Afganistanin, Irakin tai Somalian kansalaista, mikä on tuplasti enemmän kuin vuonna 2015. Tosin luvussa ovat mukana muutkin kyseisistä maista tulleet henkilöt kuin turvapaikanhakijat.

Lukumäärät tietysti muuttuvat kaiken aikaa, koska ihmiset ovat ennen turvapaikkapäätöstä ja myönteisen päätöksen jälkeen vapaita liikkumaan, miten haluavat.

Kielteisen päätöksen saaneet lähtevät kotimatkalle vapaaehtoisesti tai pakolla, ja loput heistä katoavat jonnekin.

Tutkijan ura tähtäimessä

Lahden seudulla olevien turvapaikanhakijoiden elämäntilanteet vaihtelevat voimakkaasti. Lahdessa asuva irakilainen Abdulrahman Al Saffar, 21, kuuluu siihen ryhmään, jolla asiat ovat alkaneet sujua.

Osa-aikaisen työnsä ohella Al Saffar opiskelee koulutuskeskus Salpauksessa laborantiksi ja aikoo pyrkiä yliopistoon lukemaan farmaseutin tutkintoa. Sen jälkeen vuorossa on proviisorin koulutuksen hankkiminen. Päätavoite on päästä farmasian alan tutkimustyöhön.

Al Saffar ei kiistä, etteikö hänellä olisi kunnianhimoa.

– On oltava tavoitteita, että voi tehdä työtä niiden eteen. Elämä on jännittävää, kun edessä on tavoitteita.

Tuleva tutkija saapui Irakin Mosulista turvapaikanhakijana Suomeen elokuussa 2015. Ensin hän oli Lappeenrannassa seitsemän kuukautta ja sen jälkeen siirtyi Asikkalaan. Myönteinen päätös kansainvälisestä suojelusta tuli hänelle huhtikuussa 2016.

Abdulrahman Al Saffar ei joutunut koulutuksellisesti aloittamaan aivan nollasta, sillä hänellä on suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava tutkinto Irakista. Lisäksi hän on oppinut suomen kielen hyvin.

– Suomen kieli on selvä kieli, kun ymmärtää kielen rakenteen ja logiikan. Puhekieli on haasteellisempaa, koska se vaihtelee.

Hän toivookin, että keskustelukumppanit malttaisivat lausua sanojen kaikki kirjaimet ääneen.

– Ettei jäisi äänettömiä kirjaimia.

Koulutuskeskus Salpauksessa laborantiksi opiskeleva Abdulrahman Al Saffaer on hyötynyt siitä, että hän on kotimaassaan Irakissa suorittanut ylioppilastutkintoa vastaavan tutkinnon. Kuva: Elena Liseytseva

Kuolemanpelko vaivaa

Irakin Bagdadista turvapaikanhakijana tullut 27-vuotias Al-Zeydadi Karrar Thaar Khalaf on maanmiestään paljon huonommassa tilanteessa. Heinolan Valolinnan vastaanottokeskuksessa asuva Khalaf on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Päivät kuluvat lopullista päätöstä odottaessa ja pahinta pelätessä. Jos päätös jää kielteiseksi, hänelle se tietäisi paluuta Irakiin ja siellä mahdollisesti kuolemaa.

Pelolle on katetta. Khalafin veli joutui kielteisen päätöksen saatuaan palaamaan kotimaahansa eikä hänestä ole sen jälkeen kuulunut. Khalaf kertoo nähneensä Irakissa kuvatun videon, jossa hänen veljeään pahoinpidellään.

– Tunnen, että minä en ole mitään, koska minulla ei ole tulevaisuutta.

Suomessa helluntailaisuuteen kastettu Al-Zeydadi Karrar Thaar Khalaf hakee voimia päivittäisestä Raamatun lukemisesta. Samoin hän edelleen jatkaa suomen kielen opiskeluaan.

– Ymmärrän suomea paljon, mutta puhun sitä vähän, hän kertoo tulkkinsa välityksellä.

Kaikilla päätös

Lahdessa ja Heinolassa ei ole käytännössä enää ketään syksyn 2015 suuressa aallossa maahan tullutta turvapaikanhakijaa, joka ei olisi saanut jo ainakin ensimmäistä päätöstä hakemukseensa. Päätöksestään valittaneita henkilöitä löytyy, ja he odottavat Khalafin tavoin asiansa lopullista ratkaisua. Pitkä odotus sekä epävarma tulevaisuus ovat ahdistava yhdistelmä monillekin.

– Jos verrataan aikaan vuosi taaksepäin, psyykkinen oireilu on lisääntynyt tuntuvasti, arvioi Heinolan Valolinnan vastaanottokeskuksen johtaja Hanne Sintonen.

Sintonen on tyytyväinen vastaanottokeskuksen koon pienentämiseen. Suurissa yksiköissä voi asukkaiden välille syntyä levottomuutta, riitoja sekä kuppikuntia. Pienemmässä joukossa apu menee helpommin perille.

Koulutus tavoitti jokaisen

Käytännössä kaikki vuonna 2015 saapuneet ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt lähtivät Päijät-Hämeessä joko luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen tai kotoutumiskoulutukseen. Moni on aloittanut ammatilliset opinnot esimerkiksi koulutuskeskus Salpauksessa tai Lahden ammattikorkeakoulussa. Harvempi on onnistunut suoraan pääsemään haluamaansa työhön.

– Monella on kotoutumiskoulutus kesken ja kielikoulutus kesken. He eivät ole vielä työmarkkinoilla, huomauttaa palveluohjaaja Jenni Korjus Lahden kaupungin maahanmuuttajien palveluista.

Ammattialoille suuntautuvat turvapaikanhakijat suosivat koulutusvaihtoehtoinaan rakennustöitä, metallialaa, keittiö- ja ravintolatöitä, kuljetustehtäviä ja siivousta. Akateemisesti koulutetuista henkilöistä osa on jatkanut matkaansa yliopistokaupunkeihin, jossa sopivan opiskelu- tai työpaikan löytyminen on helpompaa kuin Lahdessa.

Ulkomaalaisesta työvoimasta oli Lahdessa tämän vuoden toukokuussa työttöminä noin kolmannes. Hämeen ely-keskus ei työttömyysluvuissaan erittele, kenellä on turvapaikanhakijatausta ja kenellä ei.

Lue myös: Maahanmuuttajataustaisille oppilaille lisää valmistavaa opetusta Lahdessa, uudet ryhmät Kivimaalle ja Mukkulaan
 

Asuntoja tarjolla

Lahden vastaanottokeskuksen johtaja Suvi Komu arvioi, että paikallisista turvapaikanhakijoista yli puolet jää myönteisen päätöksen saatuaan Lahteen. Pääkaupunkiseutu voi asuinpaikkana olla halutumpi, mutta Lahdessa asunnon saanti on helpompaa ja liikenneyhteydet Helsinkiin ovat hyvät. Nämä tosiasiat ovat maahan tulleen ulkomaalaisväestön tiedossa hyvin.

Muuttoliike ruokkii itse itseään, kun ihmiset hakeutuvat maanmiestensä lähelle.

– Täällä on jo paljon maahanmuuttajia ja vahva irakilaisyhteisö, huomauttaa Komu.

Toisaalta aivan helppoa sopivan kodin löytyminen ei Lahdessakaan ole. Tulkkauspalveluihin erikoistunut Safin Mohammad Hayni lopetti vuokra-asuntojen välittämisen ulkomaalaisille, koska sopivia huoneistoja ei ollut tarjolla. Joko niitä ei haluttu vuokrata turvapaikanhakijoille tai sitten asunnot eivät miellyttäneet heitä.

– Kelan toiminta oli hidasta. Sekin vaikeutti asunnon saantia, kertoo Hayni.

Lahden vastaanottokeskusta ylläpitävä Suomen Punainen Risti on järjestänyt turvapaikkapäätöstä vielä odottavien henkilöiden käyttöön vuokra-asuntoja. Kerrostaloasunnot sijaitsevat tarkoituksellisen tasaisesti ympäri kaupunkia. Suvi Komun mukaan hajasijoittaminen omiin asuntoihin parantaa asiakastyytyväisyyttä ja elämisen laatua. Samalla opitaan, millaista elämä Suomessa on.

Huippu oli syksyllä 2016

Turvapaikanhakijoiden määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt voimakkaasti. Huippu saavutettiin syyskuussa 2016, jolloin maakunnan kahdeksassa vastaanottokeskuksessa oli yhteensä 1 358 asukasta.

Nyt heidän määränsä on Ulkomaalaisviraston mukaan 552. Heistä 328 on Lahden vastaanottokeskuksessa ja 195 Heinolan vastaanottokeskuksessa. Näissä luvuissa ovat mukana sekä yksityisasunnoissa että yhteismajoituksessa olevat henkilöt.

Vastaanottokeskuksia alettiin sulkea nopeasti, kun tarve niiden käyttöön hiljeni. Esimerkiksi Heinolan Opekon, Lahden Tapanilakodin, Kärkölän ja Orimattilan vastaanottokeskukset sulkivat ovensa marraskuussa 2016. Lahden vastaanottokeskus lähti Hennalasta viime vuoden lopulla ja siirtyi Ahtialaan.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X