Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työpaikkojen lapsiasenteissa kehitettävää

Sukupolvet: Lapsiasiavaltuutettu mukaan lapsen reviiri on yhteiskunnassa kaventumassa.

Kuva: Tiina Mutila

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toivoo, että suomalainen yhteiskunta suhtautuisi lapsiin myönteisemmin. Erityisesti työelämässä on hänen mukaansa kehitettävää.

– Toivoisin, että meille syntyisi enemmän ajattelua, että työelämä ja työpaikat olisivat avoimia lapsille, Kurttila sanoo.

– Tunnistan, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta keskustellaan yhä enemmän. Se on iso kehittämisen osa-alue yhteiskunnassamme.

Asia nousi julkisuuteen viime viikolla, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) osallistui yrittäjien paneelikeskusteluun, jonka aikana hänen vajaa neljävuotias poikansa kävi myös lavalla äitinsä sylissä ja juoksentelemassa. Saarikko sai jälkikäteen yleisöstä palautteen, joka kuului näin: ”Jos tilaisuudessa olisi ollut yhtään tämän suurempia yrityksiä, lapsen juokseminen olisi estetty. Tällainen on jo ihan arvovaltakysymys.”

Täytyy miettiä, miten tilanteista voitaisiin tehdä lapsiystävällisiä. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila

Kurttila pitää arvovallan näkökulmaa tässä yhteydessä kiinnostavana.

– Jos ajattelemme, että jokin tilaisuus on niin arvovaltainen, että siellä ei voi olla kuin aikuisia, on tämä meidän arvovaltamme sitten jotain muuta kuin syvällistä ja muita ihmisiä kunnioittavaa, Kurttila pohtii.

– Mikäli on tilanteita, joihin lapset eivät sovi, tulisi miettiä, miten niistä tilanteista voitaisiin tehdä lapsiystävällisiä. Kaikkiin paikkoihin lapset eivät varmaankaan käytännön syistä edes voi tulla, eivätkä he kaikkialle edes halua tulla. Mutta jos lapsia on mukana, pitäisi heidät ottaa aidosti huomioon järjestelyissä.

Saarikon-tapauksessa yleisöstä kirvonnut tuohtunut palaute oli yksittäinen. Jälkikäteen muun muassa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi, että lapset ovat ”lämpimästi tervetulleita yrittäjien tilaisuuteen”. Pentikäinen oli itse mukana keskustelutilaisuudessa.

Työpaikoilla olisi hyvä tietää työntekijöiden perheistä ja tarpeista. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lapsen luontainen reviiri on yhteiskunnassa kaventumassa. Tämä kehitys näkyy hänen mukaansa erityisesti tilanteissa, joissa lapset viettävät aikaa ilman aikuisia.

Jotta yhteiskunnan olosuhteet voisivat muuttua lapsia kohtaan myönteisimmiksi, vaaditaan ympäristöltä oikeanlaista suhtautumista lapseen ja esimerkiksi lapsen ääneen. Huonot kokemukset jäävät ihmisille helposti päällimmäisiksi mieleen.

– Tällainen yksittäinenkin negatiivinen kokemus jää malliksi, joka ohjaa ajattelemaan, että tällaista se sitten on lasten kanssa. Tämä taas voi vähentää rohkeutta ottaa lapsi mukaan työpäivään.

Kurttilan mukaan lapsen ottaminen mukaan töihin olisi kuitenkin tärkeää kaikille osapuolille.

– Työpaikoilla olisi hyvä, että siellä tiedettäisiin eri työntekijöiden perheistä ja tarpeista. Lapselle taas olisi tärkeää tietää, mitä aikuiset oikein töissä tekevät.

Tähän tarpeeseen on vastattu muun muassa Lapsi mukaan töihin -päivän puitteissa. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, ja nykyään siihen osallistuu satoja työpaikkoja. Päivä järjestetään seuraavan kerran 23. päivä marraskuuta.

Vaikka kehitettävää työelämässä vielä tällä saralla riittää, ollaan Kurttilan mukaan Suomessa menossa oikeaan suuntaan.

– Yrityksissä osataan ottaa perhe-elämää ja elämäntilanteita yhä yksilöllisemmin huomioon. Tämä on myös selvä kilpailuetu työnantajille, Kurttila sanoo.

Hän pitää hyvänä esimerkkinä kehityksestä yrityksiä, jotka ovat alkaneet tarjota vapaapäiviä myös tuoreille isovanhemmille.

– Kaikki tällaiset toimintatavat ja työelämän joustavuus vaikuttavat lopulta siihen, kuinka rohkaistumme ajattelemaan, että lapset ovat mahdollisia tässä yhteiskunnassa eivätkä pelkkä riippakivi, jotka luovat vaikeuksia, Kurttila toteaa.

Väestöliitto

Perheystävällisesti töissä -hanke

Hankkeessa edistetään valtakunnallisesti perheiden, lasten ja vanhempien hyvinvointia vuosina 2014–2018.

Hankkeen aikana on muun muassa levitetty tietoa perheystävällisistä käytännöistä työelämässä ja pyritty vaikuttamaan yhteiskunnallisesti perheen ja työn yhteensovittamista koskeviin kysymyksiin.

Hankkeen aikana on luotu Perheystävällinen työpaikka -ohjelma, johon on lähtenyt mukaan parikymmentä suomalaista yritystä ja organisaatiota.

Ohjelman toteuttaminen edellyttää yritykseltä tai organisaatiolta halua kehittää perheystävällisiä käytäntöjään.

Päämääränä on kehittää organisaatiota sekä työnantajaa että työntekijää palvelevilla tavoilla.

Työntekijöille ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia entistä perheystävällisempään ja joustavampaan työskentelyyn. Lisääntyvä työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työn tehokkuutta sekä tuottavuutta. Yritykselle ohjelma tarjoaa aidosti merkityksellisen tavan rakentaa entistä houkuttelevampaa työnantajamielikuvaa.

Muutostyön onnistumiseen tarvitaan sekä ylimmän johdon että esimiesten sitoutumista, henkilöstön näkemysten kokoamista ja onnistunutta viestintää.

Lähde: Väestöliitto
Eetu Halonen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X